chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

Uutishuone

OECD kannustaa Suomea kehittämään jatkuvaa oppimista kokonaisuutena

19/02/2020
, Sabrina Somersaari
Kieli: FI
Document available also in: EN SV

Kuva: John Schnobrich (Unsplash)

 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD suosittelee, että Suomi monipuolistaisi aikuiskoulutuksen tarjontaa, lisäisi sen vastaavuutta työelämän tarpeisiin ja ohjaisi taloudellisilla kannusteilla ihmisiä päivittämään osaamistaan. Erityisesti perustaidoiltaan heikompien aikuisten tavoittamista ja ohjausta tulisi kehittää. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö hyödyntävät OECD:n suosituksia muun muassa jatkuvan oppimisen uudistuksessa.

OECD esittää 19.2.2020 julkaistussa Continuous Learning in Working Life in Finland -arvioinnissaan Suomelle suosituksia toimista, jotka helpottavat sopeutumista työelämän muutoksiin ja varmistavat, että jokainen voi elämänsä ja työuransa aikana opetella uutta tarpeen mukaan.

Suomessa tulisi OECD:n mukaan

  • monipuolistaa koulutustarjontaa 
  • lisätä koulutustarjonnan vastaavuutta työelämän tarpeisiin
  • vahvistaa kannusteita osallistua tarkoituksenmukaiseen koulutukseen
  • tarjota kokonaisvaltaisia tieto- ja ohjauspalveluja
  • kehittää räätälöityjä koulutuksia
  • käynnistää ”hakevaa toimintaa” aikuisille, joilla on heikot perustaidot.

OECD arvioi suomalaisen aikuiskoulutusjärjestelmän vahvuudeksi sen monipuoliset mahdollisuudet ja ihmisten aktiivisen osallistumisen koulutukseen. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten osaaminen on korkealla. Koulutus on maksutonta tai edullista, ja sitä on joustavasti tarjolla.

Toisaalta järjestelmä ei OECD:n mukaan vastaa lisä- tai uudelleenkoulutuksen tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Järjestelmä ei myöskään ohjaa koulutusta tai kannusteita niitä eniten tarvitseville. Osaaminen kasautuu voimakkaasti, ja koulutusta eniten tarvitsevia on vaikea tavoittaa. Osaamiskuilu syvenee työuran aikana: Suomessa erot aikuiskoulutukseen osallistumisessa ovat OECD-maiden suurimpia.

Ikärakenteen muutos ja koulutustason nousun taittuminen aiheuttavat huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. OECD:n arvion mukaan on välttämätöntä tarjota kohdennettua tukea aikuisille, joilla on heikot perustaidot. OECD kannustaa Suomea kehittämään jatkuvaa oppimista kokonaisuutena ja huomioimaan sen yhteyden muun muassa koulutusjärjestelmän ja sosiaaliturvan kehittämiseen.

– Oikeus ja aito mahdollisuus päivittää omaa osaamista läpi elämän on paras vakuutus työttömyyttä vastaan ja välttämättömyys korkean työllisyyden luomiseksi. On myös tärkeää, että jatkuva oppiminen ei jää ainoastaan korkeakoulutettujen etuoikeudeksi, vaan sen pariin löydetään kaikilla koulutustaustoilla. Siksi olemme käynnistäneet jatkuvan oppimisen uudistuksen, jonka keskeisenä tavoitteena on luoda uusia työssä oppimisen malleja sekä tavoittaa tällä hetkellä aikuiskoulutuksessa aliedustetut ryhmät, opetusministeri Li Andersson kertoo.

Uudistus valmistellaan kaikkien puolueiden ja työmarkkinaosapuolten yhteistyönä ja sen linjaukset valmistuvat vuoden 2020 lopussa. Uudistus toteutetaan niiden pohjalta, ja työ jatkuu yli hallituskauden. Uudistuksen toteutusta edistää omalta osaltaan työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alatyöryhmä, joka pureutuu osaamisen ja työmarkkinoiden kohtaannon kysymyksiin.

– Koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä rooli Suomen työllisyysasteen nostamisessa sekä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

– Erityisesti korkean tason osaajia tarvitaan jo nyt ja tulevaisuudessa vielä entistäkin enemmän. On selvää, että tarvitsemme lisää korkeakoulututkinnon suorittaneita ja korkeakoulutetuille suunnattuja oppimiskokonaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Korkeakoulujen tulee tarjota soveltuvia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen kaikille, myös niille joilla aiempaa korkeakoulutusta ei ole, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen toteaa.

 

Tavat ja tuet hankkia työelämässä tarvittavaa osaamista remonttiin

 

Kehittämistarpeita OECD näkee erityisesti lyhytkestoisten koulutusten tarjonnassa, koulutustarjonnan vastaavuudessa työelämän tarpeisiin sekä taloudellisissa kannusteissa.

Koulutustarjonnan monipuolistamiseksi OECD suosittaa lisäämään yksityistä tutkintoon johtamatonta koulutusta, joka soveltuisi paremmin aikuisten tarpeisiin ja vähentäisi painetta hakeutua ensisijaisesti nuorille tarkoitettuihin koulutuksiin.

Ennakointitietoa tulisi käyttää systemaattisemmin, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Lisäksi tulisi arvioida, kuinka työnantajien roolia koulutustarjonnan suuntaamisessa voisi vahvistaa. Koulutuksen järjestäjien kannusteita tarjota työelämälähtöistä koulutusta voidaan vahvistaa rahoitusta painottamalla. Koulutus- ja työelämätiedon löytymistä voidaan helpottaa esimerkiksi Työmarkkinatorin tai Opintopolun kaltaisia tieto- ja palvelukanavia parantamalla ja yhteensovittamalla.

Koulutusvalintoja tulisi ohjata tarkoituksenmukaisemmiksi joko kohdentamalla opiskelijoiden tukia uudelleen tai kehittämällä uusia. Tutkintoon johtavaa ja johtamatonta koulutusta tulisi kohdella vähintäänkin tasavertaisesti.

OECD ehdottaa muun muassa, että Suomi selvittäisi mahdollisuutta kohdentaa aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendiä työmarkkinoiden kannalta tarkoituksenmukaiseen koulutukseen. Lisäksi opintotukea voisi rajoittaa aikuisilla siten, että sitä myönnettäisiin koulutustason korottamiseen tai opintoihin työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

 

Erityishuomiota ja räätälöityjä palveluja osaamiskuilun kuromiseen

 

OECD ehdottaa Suomelle harkittavaksi valtakunnallista ohjelmaa, joka tähtäisi opiskelumotivaation ja perustaitojen parantamiseen. Ohjelma suunnattaisiin uutta osaamista eniten tarvitseville.

Henkilöitä, joilla on heikommat perustaidot, voitaisiin tavoittaa ja ohjata palvelujen ja kouluttautumismahdollisuuksien pariin joko työssä tai lähiyhteisössä tapahtuvalla, niin sanotulla hakevalla toiminnalla. Myös koulutuksen löytymistä helpottavia monialaisia, yhden luukun periaatteilla toimivia palveluja tulisi kehittää. TE-toimistojen rooli tässä on keskeinen, ja niillä tulisi olla palveluun riittävät resurssit.

Osa suosituksista edellyttäisi lisärahoitusta. OECD:n mukaan nykyisiä resursseja voisi kohdentaa nykyistä enemmän aikuisille, joilla on heikot perustaidot. Myös uusia rahoitusmuotoja kuten koulutusveroa tai -maksua voisi harkita.

Continuous Learning in Working Life in Finland -raportti

Uutinen on ensimmäisenä ilmestynyt Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa 19.2.2020

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn
Refresh comments Enable auto refresh

Näytetään 1 - 1 1:sta
  • Käyttäjän Maria Cutajar kuva
     I am particularly drawn to this comment by a Finnish Minister of Education: "It is clear that we need more university graduates and more learning programmes targeting those with higher education. However, this alone is not enough. Higher education institutions should offer suitable opportunities for developing skills for all, including those who do not have a university degree" (added highlight). I see here an appeal for HEIs to engage more with the surrounding and encompassing communities, and to be of service to the people out there seeing to supporting them in their learning needs rather than persuade them to take up (possibly expensive) study programmes partially relevant to them. The calls for the unbundling of learning are becoming louder and louder. This unbundling is emerging as unstoppable. A matter of concern is that this unbundling not only serves the economy and neoliberal goals but abundantly sees to personal growth, the advancement of knowledge as a public good, and so the development of humanity whole.