chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Uutishuone

Luetaan yhdessä -ryhmissä opitaan suomen kieltä ja ystävystytään

04/09/2016
Kieli: FI
Document available also in: DE

Ympäri Suomen kokoontuu viikoittain noin 80 maahan muuttaneiden ja vapaaehtoisten suomalaisten naisten ryhmää tutustumaan, oppimaan yhdessä ja ystävystymään. Luetaan yhdessä -verkosto tukee erityisesti koulutuksen ulkopuolelle jääneiden naisten kotoutumista. Osa naisista on lukutaidottomia.

”Ensimmäinen asia ryhmässä on saada ennakkoluulot hälvenemään. Niitä on usein molemmilla puolilla, ja vaikka mistä asioista. Se tapahtuu vähitellen, kun tutustutaan toinen toisiin. Näin syntyy oppimista edistävä turvallinen ja myönteinen ilmapiiri. Moni on saanut tätä kautta myös hyviä  ystäviä”, tietää Marja Liisa Toivanen, toinen Luetaan yhdessä -idean voimanaisista ja Helsingin Malminkartanon ryhmän yhteyshenkilö.

Ei maksua ja lapset mukaan

Luetaan yhdessä –toiminta on kaikille avointa ja osallistujille maksutonta. Lapset voi ottaa mukaan kahden tunnin tapaamisiin. Useimmiten tieto ryhmästä leviää tuttujen kautta, puskaradion välityksellä.

Jokaiselle kerralle on yhteinen teema, mutta pienryhmissä tai parityöskentelyssä opiskellaan omaan tahtiin ja voidaan keskustella mistä tahansa, joskus henkilökohtaisista ja akuuteistakin asioista. Tämän onnistumiseksi jokaiseen ryhmään tarvitaan useita vapaaehtoisia.

/fi/file/luetaanyhdessayleiskuvamalminkartano792015nettiinjpgluetaan_yhdessa_yleiskuva_malminkartano_7.9.2015_nettiin.jpg

Luetaan yhdessä -vapaaehtoisille opettajille järjestetään yhteistä koulutusta, ja verkosto on tuottanut opetuskäyttöön materiaalia sekä kehittänyt menetelmiä.

Iloinen lomaltapaluu opiskelun pariin

Malminkartanon ryhmä on aloittelemassa toimintaansa kesätauon jälkeen. Opiskelijoita on paikalla kahdeksan. Suurin osa on jo ryhmässä käyneitä, mutta mukana on jokunen uusikin opiskelija.

Ryhmässä puhutaan suomen kielen opiskelun lisäksi eri tilanteista, joita maahanmuuttaja Suomessa kohtaa. Esimerkiksi virastoissa asioiminen on usein hankalaa kulttuurierojen vuoksi. Ryhmässä puretaan tuntoja ja kuullaan suomalaisilta opettajilta lisää yhteiskunnan palveluista ja monista muista arkielämän asioista.

Vaikeus tutustua suomalaisiin vaikkapa lasten leikkipuistossa askarruttaa myös, vaikka kielitaitoa jo olisikin ajatusten vaihtamiseksi. Monet suomalaiset vanhemmat tuntuvat karttelevan muualta tulleita.

Opiskelija Hawo: Haluan lastenhoitajaksi

Hawo tuli Somaliasta Suomeen vuonna 2008. Hän ei osannut silloin lukea eikä kirjoittaa. Luetaan yhdessä -ryhmässä hän on toista vuotta. Kuudesta lapsesta nuorimmainen on vielä kotihoidossa, vanhemmat päiväkodissa, koulussa tai työelämässä. Lasten ja kodin hoito työllistävät Hawon tällä hetkellä täysipäiväisesti. Perhe kokkailee paljon myös suomalaista ruokaa, varsinkin puuroa. He pitävät myös marjoista ja ruisleivästä. Hawon tavoitteena on työskennellä tulevaisuudessa lastenhoitajana. ”Sitä ennen pitää opiskella lisää suomen kieltä.”

Opiskelija Awin: Ryhmästä saa ystäviä

Awin tuli Suomeen yksin vuonna 2010. Nyt hänellä on mies ja kolme lasta, joista nuorin on vielä kotona. Perheen äidinkieli on kurdi. Kotimaassaan Awin kävi koulua kolme vuotta, hän osaa lukea kurdisoronia ja vähän arabiaa.  Nyt hän puhuu suomea aika hyvin ja haluaa oppia lisää. Hammashoitajan opinnot ovat lähiajan suunnitelmissa. Awin haluaa seurata ja tukea lastensa koulun käyntiä, mikä on myös yksi syy suomen kielen opiskeluun. Luetaan yhdessä -ryhmää Awin pitää tärkeänä sekä kielen että muiden tapaamisen vuoksi.

Itsekin oppien, monikulttuurista Suomea rakentaen

Suuri osa vapaaehtoisista opettajista on seniori-ikäisiä naisia, joille työ antaa paljon ja aukaisee ikkunoita aitoon monikulttuuriseen maailmaan ilman, että itse tarvitsee matkustaa mihinkään.

”Opettaja saa kokea aidosti, että Afrikan ja Aasian kulttuureissa kunnioitetaan ikää. Voimme puhua herkistäkin aiheista ikään kuin isoäidin roolissa. Työssä saa auttaa ja opettaa, mutta oppii itsekin valtavasti ja joutuu tunnustamaan omat ennakkoluulonsa sekä kohtaamaan suomalaisen yhteiskunnan kipukohdat”, Marja Liisa Toivanen kuvaa.

Opettaja Liisa: Vapaaehtoistyö on vuorovaikuttamista

Liisa Tukkimäki on vapaaehtoisena opettajana kolmatta vuotta.

”Minulla on toimittajan tausta eikä lainkaan opettajakokemusta. Löysin tämän mahdollisuuden entisen työtoverini kautta ja olen erittäin tyytyväinen. Tämä on mielekästä tekemistä, tuntee itsensä tarpeelliseksi ja oppii valtavasti. Jokaisella maahan muuttaneella naisella on ihan eri tarpeet ja lähtökohdat. Työ vaatiikin minusta ensi sijassa vuorovaikutustaitoja. Vapaaehtoisena opettajana toimiminen antaa hienon mahdollisuuden tutustua toisten maiden kulttuureihin ja elämäntapoihin. Usein huomaa, miten vähän oikeastaan tietääkään opiskelijoiden lähtömaista ja niiden elämästä.”

Vapaaehtoistyössä on Liisa Tukkimäen mielestä tärkeää myös, ettei työ sido liikaa. ”Kun ryhmässä on useita vapaaehtoisia, tarvittaessa voin olla pois esimerkiksi matkan takia. Tulen toki aina kun voin. Työtä voi tehdä myös vaikka vuorotteluvapaan ajan.”

Jotkut opettajista on ystävystyneet opiskelijoiden kanssa, jolloin on tutustuttu toistensa perheisiin ja vierailtu  myös toistensa kodeissa.  Ryhmän ulkopuolista kanssakäymistä ei kuitenkaan edellytetä vapaaehtoisilta opettajilta, se on jokaisen itsensä päätettävissä.

/fi/file/luetaanyhdessamalminkartanooppilasopettaja792015nettiinjpg-0luetaan_yhdessa_malminkartano_oppilasopettaja_7.9.2015_nettiin.jpg

Hawo ja Liisa tutustuivat toisiinsa täyttämällä opiskelijan henkilökortin.

*****************’

Luetaan yhdessä -ryhmissä opiskelee yli 1 600 maahan muuttanutta naista. Vapaaehtoisina opettajina toimivia on yli 400, mutta heitä tarvittaisiin kipeästi lisää. Vapaaehtoistyö ei edellytä opetusalan koulutusta tai kokemusta, vaikka sitä valtaosalla onkin. Riittää, että on halua olla auttamassa maahan muuttaneiden naisten kotoutumista Suomeen.

Luetaan yhdessä –toiminta polkaistiin käyntiin Vantaalla vuonna 2004. Valtakunnallista siitä tuli kolme vuotta myöhemmin Zonta International Piiri 20:n lähdettyä mukaan. Nyt verkoston hallinnollinen vetovastuu on Suomen Akateemisten Naisten Liitolla ja toimintaa rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.

Verkoston kotisivuilta löytyy tietoa toiminnasta. Sieltä voi myös tarkistaa, löytyykö omalta paikkakunnalta jo ryhmää. Mikäli vapaaehtoistyö ryhmän opettajana kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä ryhmän vastuuhenkilöön. Varmaa on, että Luetaan yhdessä – verkoston tärkeys kasvaa ja uusia tulijoita ryhmiin on tulossa.

http://www.luetaanyhdessa.fi/

Teksti: Eija Laine ja Marjo Rautvuori

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn