chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Uutishuone

Kipinä – muutos passiivisesta aktiiviseksi kansalaiseksi

15/01/2019
Kieli: FI
Document available also in: EN CS

/fi/file/kuvapoliitikkokoulujpg-0kuva_poliitikkokoulu.jpg

Vapaaehtoistoiminta ja aktiivinen kansalaisuus perustuu sydämessä kytevään kipinään tehdä maailmasta parempi paikka, haluun tehdä jotain hyvää. Miksi toisilta kyseinen kipinä löytyy, kun taas toisilta ei? Mikä on se käännekohta, jossa kipinä saa ihmisen ryhtymään toimeen? Voivatko aikuiskouluttajat tehdä jotain sytyttääkseen kipinän ja rohkaistakseen muita kansalaisaktiivisuuteen? Päätimme pohtia näitä kysymyksiä Nordplus-hankkeessamme ”Alternative Active Citizenship” (vaihtoehtoinen aktiivinen kansalaisuus) aineisto- ja kenttätutkimukseen perustuvan tarvekartoituksen avulla.

Turhautuneisuus ja onnellisuus ajureina

Kenttätutkimuksemme mukaan muutos passiivisesta aktiiviseksi kansalaiseksi perustuu useimmiten tunteisiin ja konkreettisiin henkilökohtaisiin kokemuksiin. Osa vastaajista mainitsi syyksi myös tietyntyyppisen politiikan, joka heidän mukaansa lisää yhteiskunnan eriarvoisuutta (budjettileikkaukset tai ”vääräntyylinen” koulutuspolitiikka). Motivaationa mainittiin myös silmät avaavien kirjojen lukeminen.

Vastaajien kokemuksiin kuului esimerkiksi köyhyyden tai rasismin kohtaamista ja työlakeja rikkovia tai työhyvinvointia laiminlyöviä työnantajia. Osa vastaajista oli ystävystynyt esimerkiksi koulussa huonompiosaisen kanssa tai havainnut vakavia puutteita ikäihmisten hoidossa oman isoäitinsä kanssa. Yksikään vastaaja ei ilmoittanut oman aktivoitumisensa käännekohdaksi tyypillisiä koulussa opetettavia aiheita, kuten demokraattisesta järjestelmästä tai kansalaisoikeuksista oppimista, vaikka kyseiset aiheet mainitaan usein aktiivista kansalaisuutta kuvaavissa teksteissä.

Aktiiviset kansalaiset mainitsivat erityiseesti tunteet yhtenä tärkeimmistä tekijöistä, jotka pitävät kipinän sytyttämää liekkiä yllä. Avainsana-analyysi tunnisti ne erittäin tehokkaasti kenttätietojemme joukosta. Mainitut tunteet olivat sekä positiivisia että negatiivisia. Vastauksissa toistuneita negatiivisia tunteita olivat turhautuneisuus, pettymys, suuttumus, huoli, ahdistus, nujertuminen ja liiallisen taakan alle musertuminen.

Positiivisia tunteita olivat esimerkiksi empatia, toivo, usko parempaan tulevaisuuteen, halu, onni, rohkeus, usko omaan itseensä, haaveilu, tahto piristää muita, epäitsekkyys, rakkaus, hyvyys, voimaantuminen, rehellisyys, tunne siitä, että on hyvä ihminen, tunne kyvykkyydestä ja pystymisestä ja tunne siitä, että omilla teoilla on vaikutusta. Voisimmeko me aikuiskouluttajat edesauttaa näiden tunteiden syntymistä ihmisissä?

Erityisen mielenkiintoista oli se, että osa aktiivisista kansalaisista käytti hyvin voimakkaita ilmaisuja kuvaillessaan sitä hetkeä, jolloin he ensi kertaa kokivat tarvetta tehdä jotain maailman hyväksi. Kyseisiä ilmaisuja olivat esimerkiksi ”ekstaasi”, ”uskonnolliseen heräämiseen rinnastettava tunne”, ”zen-valaistumisen kaltainen kokemus”, ”armon kokemus” ja ”voimakas merkityksellisyyden tunne”. Osa vastaajista koki aktiivisuuden myös velvollisuutenaan tai tehtävänään. Eräs poikkeuksellisen rehellinen vastaaja totesi olevan mahdollista, että hän liittyi aktivistiryhmään vain voidakseen leveillä sillä.

Ihminen kaipaa yhteyttä

”Valaistumisen kokemuksen” jälkeen kaikissa kenttätutkimuksen kirjoituksissa nousi esiin tarve kuulua jonkinlaiseen yhteisöön. Eräs vastaajista ilmoitti suurimmaksi virheekseen alussa sen, että hän kuvitteli pystyvänsä toimimaan yksin. Kun haluaa muuttaa maailmaan, tarve löytää samanhenkisiä ihmisiä on vahva. Erityisesti aivan alussa. Yhteisöön kuuluminen tarjoaa esimerkiksi lisää tietoa (muilta oppiminen), (henkistä) tukea, tunnustusta, uusia näkökulmia ja rohkaisua. Yhteisö saa tuntemaan, että voi vaikuttaa ja saada asioita aikaan. Eräs vastaajista kirjoitti, että jos virta on lopussa, muista ihmisistä saa energiaa.

Mitä aikuiskouluttajat voivat tehdä?

Vapaaehtoistyön henkisiä puolia ei tule aliarvioida. Pystyisivätkö aikuiskouluttajat sytyttämään ihmisissä kipinänmillä tahansa oppitunnilla tai muussa koulutustoiminnassa? Saada heidät ajattelemaan – ja tuntemaan? Voisimmeko tarjota alustoja yhteisöjen löytämiseen ja yhteyksien luomiseen? Kenties voisimme sisällyttää mihin tahansa opetettavaan tai koulutettavaan aiheeseen tai aineeseen muutamia aktiivisen kansalaisuuden aineksia, jotka parhaassa tapauksessa saattavat johtaa vapaaehtoistyöhön tai muuhun maailmaa parantavaan toimintaan. Ei niinkään ole väliä, tapahtuisiko se heti kyseisen tunnin jälkeen vai vaikkapa kahden vuoden kuluttua. Voimme tarjota mahdollisuuksia empatian ja vuoropuhelutaitojen kehittämiseen. Voimme kysyä, mikä inspiroi opiskelijoitamme. Voimme kysyä, mikä huolettaa heitä ja antaa heidän ilmaista sen esimerkiksi taiteen, käsityön tai kirjoittamisen avulla. Mitä tahansa voi tapahtua, jos kipinälle antaa mahdollisuuden.

Lisätietoja ”Alternative Active Citizenship” -hankkeesta

Aloitimme hankkeen tarvekartoituksella, joka tarkasteli aktiivisen kansalaisuuden kuvaamista opiskelijoitamme koskevissa EU-asiakirjoissa sekä kansallisissa aineistoissa (aineistotutkimus) ja vertaili tuloksia opiskelijoiltamme saatuihin tuloksiin (kenttätutkimus). Norjalainen hankekumppanimme (yliopistoyksikkö) rakensi puolestamme analyysikehyksen ja ohjeisti meitä avainsanojen löytämiseen perustuvan menetelmän käytössä. Tässä artikkelissa esitetyt tulokset ovat peräisin suomalaisesta tarvekartoituksesta.                                                 

KSL-opintokeskuksen kohderyhmä koostui opiskelijoista, jotka olivat jo valmiiksi erittäin aktiivisia kansalaisia, nimittäin Poliitikkokoulun jäsenistä. Tahdoimme tarkastella aktiivista kansalaisuutta heidän näkökulmastaan ja selvittää, mitä se vaatii. Pyysimme heitä kirjoittamaan kirjeen nuoremmalle itselleen, joka on juuri kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Kirjeissä heidän tuli vastata seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mikä sai sinut ensi kertaa kokemaan tarvetta toimia? (Voi liittyä mihin tahansa elämänalueeseen)
  2. Minkälaisen muutoksen halusit saada aikaan?
  3. Millaisia keinoja hyödynsit?
  4. Olisitko tarvinnut jotain muuta saavuttaaksesi haluamasi muutoksen?

Tuloksissa oli erityisen mielenkiintoista se, että demokraattinen kansalaisuus mainittiin jatkuvasti aineistotutkimusmateriaaleissa, mutta opiskelijamme, toisin sanoen aktiiviset kansalaiset, eivät maininneet sitä.

KSL-opintokeskus toimii yhteistyökumppanina ”Alternative Active Citizenship” (vaihtoehtoinen aktiivinen kansalaisuus) -nimisessä Nordplus Horizontal -hankkeessa. Koordinaattorinamme toimii liettualainen Jaunimo Karjeros Centras, ja muita hankekumppaneita ovat Símenntunarmiðstöðin á Vesturlandi Islannista sekä Østfold University College Norjasta.

Lisätietoja on verkkosivuillamme!

 

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn
Refresh comments Enable auto refresh

Näytetään 1 - 2 2:sta
  • Käyttäjän Jūlija Bugrova kuva
    Thank you for such inspiring article. I think people need more articles like this. This "spark" problem is really actual nowadays, sometimes I need it as well because as you wrote  battery is going low. And it's great to connect people with each other, to fuel this sparkle more and more and bring it to real actions and changes.
  • Käyttäjän Anna Kirstinä kuva
    Thank you so much for the lovely comment! I'm glad that you found inspiration for maybe creating more sparks in this world. Good luck and all the best with fueling the sparks in yourself as well as perhaps others.