chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Uutishuone

Kansanvalistusseura ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelen virittäjänä SuomiAreenassa

18/08/2015
Kieli: FI

Kuinka konflikti kesytetään? kysyttiin Kansanvalistusseuran järjestämässä SuomiAreenan laajassa sivistys- ja koulutuskeskustelussa. Keskustelussa luodattiin monipuolisesti syrjäytymisen, hyvän elämän, työn sekä koulutuksen ja sivistyksen suhdetta.

Kansanvalistusseura on Suomen vanhin sivistysjärjestö, joka täytti viime vuonna 140 vuotta. KVS vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun julkaisu- ja koulutustoiminnalla sekä on aktiivinen EAEA:n jäsenjärjestö.

Suomi edelleen hyvinvointivaltio?

”Suomi on ilman muuta hyvinvointivaltio verrattuna suureen osaan maailmaa, jossa asiat ovat paljon huonommin. Kaikki on Suomessa hyvin, mutta toisaalta ei. Meillä on yhä enemmän ihmisiä, joiden asiat ovat huonossa jamassa.” Mm. nämä mielipiteet kuultiin paneelin osallistujilta. Suurin osa noin 150 hengen kuulijakunnasta nosti esiin kyllä-lapun puheenjohtajien kysyessä, onko Suomi hyvinvointivaltio?

Muutokset voivat olla hyvin nopeita ja mm. köyhyyden käsite on muuttunut; aiemmin synnyttiin köyhäksi, nyt köyhäksi voi myös tulla, joskus hyvinkin nopeasti, varsinkin työn menettämisen myötä. Pitkäaikaistyöttömyys on nyky-yhteiskunnassa eniten syrjäytymistä aiheuttava tekijä.

Sivistynyt ilman koulutusta?

Koulutuksella ja elämässä menestymisellä on vahva korrelaatio, ja koulutuksella on ollut selkeä tasa-arvoa lisäävä vaikutus Suomessa. Maasta on tullut sivistysvaltio pitkän koulutuspolitiikan ansiosta. Koulutuksen pitäisi edelleen tuottaa elementtejä, joille sivistystä rakennetaan ja koulutuksen kautta ihminen voi hankkia lisää sivistystä. Toisaalta ihminen voi olla sivistynyt ilman muodollista koulutusta. Sivistys ilmenee suhteessa lähimmäisiin ja yleensä ympäröivään maailmaan.

Nykyisessä polarisoituneessa maailmassa arvomaailma on muuttumassa ja keskustelussa esitettiinkin huolestuneita kommentteja siitä, että taloudellinen vauraus voi johtaa jopa koulutuksen väheksymiseen. Sivistysihanne rapisee: Ennen oli häpeä olla sivistymätön ja ahne. Näin ei ole enää.

Koulutuksen tärkeät arvovalinnat

Koulutuksen tehokkuutta painotettaessa on vaarana, että opiskelijoiden oma kiinnostus ei saa tarpeeksi huomiota ja lopputuloksena on kapea-alaisten asiantuntijoiden kouluttaminen. Koulutuksessa tarvitaan aina monialaisuutta. Insinöörinkin pitää ymmärtää esimerkiksi ympäristöasioita ja humanistin osata ainakin jonkin verran tekniikkaa.

Koulutus on muuttunut Suomessakin varsin työelämälähtöiseksi pitkästä vapaan sivistystyön perinteestä huolimatta. Yleissivistävän koulutuksen merkitys on vähentynyt, vaikka taloudellisesti heikkoina aikoina juuri siihen pitäisi panostaa.

Julkisten menojen säästösuunnitelmien aikana pitää muistaa, että säästökohteet ovat aina arvovalintoja. Laskelmin on voitu osoittaa, että kun kunta ja valtio panostavat koulutukseen 100 euroa, säästetään 800 euroa työllisyyden, hyvinvoinnin ja terveydenhoidon menoissa. Koulutukseen sijoitettu raha pitäisikin nähdä investointina ihmiseen eikä kuluna. Rakenteellinen kehittäminen ja säästäminen taas tulisi nähdä niin, että kehittämisen myötä saadaan säästöjä, ei toisin päin.

EU:n tukemassa BeLL-hankkeessa (Benefits of Lifelong Learning) selvitettiin 12 eri Euroopan maassa omaehtoisen opiskelun hyötyjä ja selkeänä tuloksena kaikissa maissa oli, että opiskelu oli lisännyt opiskelumotivaatiota ja hyvinvointia sekä parantanut elämän laatua ja yhteisöllisyyden kokemusta.

Lopuksi keskustelijat peräänkuuluttivat rohkeaa Suomea, jossa yhteiskunnassa vallitsevat piilokonfliktit nostetaan avoimesti esiin ja ryhdytään joukolla osaamis- ja koulutustalkoisiin.

 

/fi/file/298jpg298.jpg

 

SuomiAreena on Porissa kesäisin järjestettävä yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Vuosittain vuodesta 2006 toteutetun tapahtuman järjestävät yhdessä MTV3 ja Porin kaupunki. SuomiAreena pidetään samanaikaisesti Pori Jazzin kanssa. Keskustelutilaisuudet ovat kaikille avoimia. Paikkoina voivat olla puisto, kirjasto, sisäpiha, kahvila, teatteri, kirkko tai Jazz-kadun lava. Kesän 2015 tapahtumassa käytiin yhteensä 160 keskustelua, joihin osallistui 800 eturivin vaikuttajaa. Erityisteemana oli opetus ja kulttuuri. SuomiAreenan esikuvana on toiminut Ruotsissa järjestettävä Almedalsveckan.

Teksti ja kuva: Eija Laine ja Marjo Rautvuori

 

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn