chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Yhteinen kulttuuriympäristömme -hanke: pyöreitä kyliä Saksassa

09/04/2018
by Marja SALMIJÄRVI
Kieli: FI

/fi/file/kavelykierrosgottienissap9091063jpgkavelykierros_gottienissap9091063.jpg

Lähes viisikymmentä vuotta sitten joukko tutkijoita ja oppineita Hannoverin ja Hampurin seuduilta heräsi huomaamaan silloisen Länsi-Saksan itäisen, Elbeen rajoittuvan kolkan pyöreät hallitalokylät ja niiden häviämisuhan. Syntyi Rundlingsverein, yhdistys kylien säilymisen puolesta. Vuosikymmenten kampanjoinnin ansiosta Wendlandin alueella on yli 90 pyöreäksi kyläksi tunnistettavaa kylää. Ongelmat ovat kuitenkin ennallaan, päällimmäisenä kylien pysyttäminen asuttuina ja elävinä nykyajan vaatimusten ja vanhan säilyttämisen ristipaineissa.

Erasmus+-rahoituksen turvin tutustuin kolmen tiivisohjelmaisen päivän ajan yhdistyksen toimintaan alueella. Asuin pyöreässä kylässä, näin pyöreitä kyliä, ja tietenkin tutustuin alueen pyöreiden kylien elämää esittelevään ulkoilmamuseoon, jota yhdistys myös tukee.

Yhdistyksen vuosikokoukseen kuului kävelykierros Göttienin kylässä. Monesti Rundlingien keskellä kasvaa puu. Kylän muoto voi olla pyöreän lisäksi vaikkapa ovaali, mutta tyypillistä on se, että hallitalojen päädyt ovat kohti ”keskustaa”, kuten Göttienissä.

/fi/file/museop9101075jpgmuseop9101075.jpg

 

Kuva: Sisäänkäynti Wendlandin alueen hallitaloja pihapiireineen ja elinkeinoineen esittelevään museoon ja ulkomuseoalueelle vuonna 1830 valmistuneen hallitalon päädystä.

Matkailun kasvu toiveissa

Vuonna 2015 Rundlingsverein sai Europa Nostran Grand Prix -palkinnon vapaaehtoisvoimin tekemästään kulttuuriympäristötyöstä, mikä oli minulle yksi syy lähteä Saksan maaseudulle, kolkkaan, ”jonne kukaan ei tule kuin vahingossa”, kuten Adrian Greenwood totesi. Europa Nostra -palkinto lienee kuitenkin jo avannut tietämyksen ovia maailmalla, kuten on toivottu, ja vielä suurempaa ja laajempaa tietoisuuden leviämistä Wendlandin pyöreistä kylistä maailmalle toivotaan vuonna 2010 käynnistyneestä maailmanperintökohde-hankkeesta. Alueen 19 ”kauneinta ja parhaiten säilynyttä” kylää on hakenut nimitystä Unescon maailmanperintöluetteloon.

Hakemuksen tilaa ja etenemistä tarkasteltiin Rundlingstagin yhteydessä. Rundlingstag on yhdistyksen tärkein vuosittainen tapahtuma; vuosikokoukseen yhdistetään kaikille avoin tilaisuus esitelmineen ja ajankohtaisine asioineen. Nimenomaan Rundlingstagin ajankohta määritteli myös job shadowing -matkani ajankohdan. Syyskuun sateinen lauantai vietettiin tällä kertaa Göttienin kylässä. Ohjelmassa oli normaalin vuosikokouksen lisäksi kiertokävely, tutustuminen yhteen asumiskelpoiseksi uudistettuun hallitaloon, vapaaehtoisvoimin järjestetyt kahvi- ja lounastarjoilut, erilaisia puheenvuoroja ja paneelikeskustelu. Iltapäivän esitykset keskittyivät kylien tulevaisuuteen ja alustuksina toimineet puheenvuorot loivat katsauksen erilaisiin toimiin, joilla kylät säilyisivät elävinä ja elinvoimaisina. Esimerkeiksi elinvoimaisuudesta nousivat muun muassa kylien yhteiset aamupalat ”kyläpuun” juurella ja yhteiset kyläretket. Voisiko vastaavia kenties toteuttaa jossakin mittakaavassa ja muodossa myös kaupunkiympäristöissä ja Kymenlaaksossa?

Myöhemmin Unesco-statuksesta keskustellessamme Adrian Greenwood suhtautui asiaan optimistisen realistisesti; Saksassa on jo nyt paljon maailmanperintökohteita ja maaseudun pienet ja pääkulkuväylien ulkopuolelle jäävät kylät ovat hankala kokonaisuus. Asian etenemistä vaikeuttaa myös se, että kyse ei ole museosta vaan asuttujen kylien yhteisöstä. Kylät eivät siis ole puhtaasti luontokohde, mutta eivät puhtaasti kulttuurikohdekaan. Toiveissa on kuitenkin myönteinen päätös, jota odotellaan noin vuoden 2020 tienoilla.

/fi/file-25kavelykierroksella_gottienissa_tutkailtiin_myos_talojen_paadyissa_oleiva_teksteja_ja_maalauksia._tekstit_kertovat_usein_kuka_talon_rakennutti_ja_milloin.jpg

/fi/file/adriangreenwoodesitteleestrategiaap9081039jpgadrian_greenwood_esittelee_strategiaap9081039.jpg

Ylempi kuva: Kävelykierroksella Göttienissä tutkailtiin talojen päädyissä olevia tekstejä ja maalauksia. Tekstit kertovat usein, kuka talon on rakennuttanut ja milloin. 
Alempi k
uva: Adrian Greenwood esittelee Rundlingsvereinin strategiaa.

Tutkimusta
 
Rundlingsverein on kunnostautunut julkaisemalla useita pieniä historiikkeja pyöreistä kylistä. Viimeisimpiä julkaisuja on Europa Nostra -rahoilla kustannettu vanhojen valokuvien kavalkadi Wendlandin alueelta. Vuonna 1865 silloinen Hannoverin kuningas vieraili valtakuntaansa kuuluneella alueella. Vierailuun valmistautuneet ihmiset valokuvattiin kotikylissään, ja kuvat haluttiin antaa kuninkaalle lahjaksi. Syntyi valokuva-albumi, joka on edelleen olemassa. Rundlingsverein sai nykyiseltä Hannoverin perintöprinssiltä luvan vanhojen kuvien käyttämiseen julkaisussa sekä näyttelyssä. Syntyi valokuvateos, jossa vanhojen kuvien rinnalle on liitetty samasta paikasta otetut uudet kuvat. Uusin ponnistus on alueen kirkkojen vanhimpien puuosien iänmääritys – teoriana on, että kristinusko tuli pyöreiden kylien alueelle myöhään, myöhemmin kuin muualle Saksan alueella. Yhdistys etsii rahoitusta usean näytteen analysoinnille, jotta tieto saataisiin tutkijoille ja kirjoittajille, ja valmistuvat tutkimukset julki yhdistyksen 50-vuotisjuhliin 2019.

/fi/file/lassenkuvaamatjulkaisutjpglassen_kuvaamat_julkaisut.jpg

 

Kuva: Lasse Lehtinen, Kymenlaakson museo. Valokuvakirjan vanhojen kuvien rinnalle on nostettu nykynäkymiä. 

Lähes kaikki tutkimustyö, kirjoittaminen ja kääntäminen tehdään yhdistyksessä vapaaehtoistyönä. Näin tehtiin myös museolle hankitun, Europa Nostra -palkinnon mahdollistaman audioguide-opastusjärjestelmän kohdalla. Museolle haluttiin valita kohtuuhintainen ja varmasti toimiva systeemi. Tämä sai valinnan kohdistumaan vanhaan, hyväksi havaittuun mp3-soitintekniikkaan. Opastuskieliksi valittiin saksa, ”Plattdeutsch” eli alasaksi, englanti ja ainakin itseni yllättänyt hollanti. Hollannin valinta selittyi sillä, että Hollannin kuningatar Beatrixin puoliso Claus oli kotoisin Hitzackerista, läheisestä kaupungista, ja hollantilaiset ovat alueen suurin ulkomaalaisten vierailijoiden ryhmä. Tekstit ja äänitykset tehtiin vapaaehtoisvoimin, myös hollanninkieliset, joita lukemaan saatiin pari opiskelijaa Hollannista matkakustannusten hinnalla. Itse jäin miettimään uusien tekniikoiden väsyttämänä tätä nimenomaisesti pienelle museolle ja huonojen Internet-yhteyksien alueelle valittua opastustapaa – sopisi varmasti monelle paikallismuseollekin.

 

Teksti ja kuvat: Maarit Laitala, Kymenlaakson museo

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn