chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Yhdessä kohti pakolaisten ja maahanmuuttajien parempaa integraatiota

29/11/2017
by Linda JUNTUNEN
Kieli: FI

Better integration of refugees and migrants in the Nordic and Baltic region -seminaari keräsi nelisenkymmentä kansainvälistä osallistujaa Helsinkiin 10.-12. lokakuuta keskustelemaan, työskentelemään ja oppimaan pakolaisten ja maahanmuuttajien integraatiosta.

/fi/file/tcahelsinkijpgtcahelsinki.jpg

Tiivis keskiviikko aloitettiin tutustumalla seminaarin osallistujiin, joita oli saapunut paikalle seitsemästä eri maasta.

Seminaari tutustutti osallistujat eri asiantuntijapuheenvuorojen kautta muun muassa naapurustokonfliktien sovitteluun, maahanmuuttajien kielen testaukseen, osaamisen ja koulutustaustan kartoitukseen, ohjaukseen sekä non-formaalin ja informaalin oppimisen validointiin.

Osa seminaariin osallistuneista oli työskennellyt maahanmuuttoon liittyvien asioiden parissa jo kymmeniä vuosia, kun toisille aihe oli vielä jokseenkin tuntematon. Löytyi joukosta myös muuan Felix Unogwu, joka kertoi tuttavallisesti olleensa asian ytimessä syntymästään saakka.

Naapurustotyötä kärhämien estämiseksi

Naapuruussovittelun avulla pyritään ennaltaehkäisemään naapuruston konflikteja ja sovittelemaan jo syntyneitä riitoja. Naapuruussovittelun keskuksen hallituksen jäsenen Jonna Kangasojan mukaan konfliktit lähtevät usein liikkeelle ennakkoluuloista, erilaisuuden pelosta ja kahtiajaosta. Kuten jokainen meistä tietää, myös kantasuomalaiset ärsyyntyvät naapureidensa äänistä, hajuista ja toiminnasta, mutta kun soppaan lisätään monikulttuurinen aspekti, ennakkoluulot ja stereotypiat, on konfliktien puhkeaminen entistä herkempää.

Apua sovitteluun tarjoaa ulkopuolinen, puolueeton, koulutettu sovittelija, joka kuuntelee kaikkia osapuolia ja selvittää mistä konflikti alun perin on syntynyt. Tämän jälkeen mietitään yhdessä ratkaisuja ja sovitaan mahdollisesti yhteistapaamisesta kaikkien osapuolten kesken. Palvelu on maksutonta ja sitä rahoittaa Sosiaali-ja terveysalan järjestöjen avustuskeskus STEA.

Neuropsykologian lyhyt oppimäärä

Kangasoja tutustutti kuulijat myös pikaisesti ihmisen aivotoimintaan ja muistutti, että reagoimme vahvasti erityisesti uusiin ja yllätyksellisiin asioihin juuri aivorakenteemme takia. Esimerkiksi äkillisen uhkaavan tilanteen alaisuudessa aivojen yksi vanhimmista osista, matelijanaivot, aktivoituu.

Matelijanaivojen tuottamat toimintavaihtoehdot ovat kuitenkin yhtä alkukantaisia kuin alue itsekin - alue redusoi toiminnan kolmeen vaihtoehtoon: fight, flight or freeze (taistele, pakene tai jähmety). Tämä selittää miksi joskus äkillinen uhkaavalta tuntuva tilanne laukaisee meissä alkukantaisia tapoja toimia.

Monikulttuurisessa kontekstissa toimiessa on tärkeä ymmärtää, että ihmiset saattavat reagoida uusissa tilanteissa reflektinomaisesti. Kangasojan mukaan meidän tulee tuntea olevamme turvassa ennen kuin voimme käyttää kehittyneintä osia aivoistamme ja arvioida tilanteita kriittisesti.

/fi/file/tcahelsinkineurojpgtcahelsinkineuro.jpg

Jonna Kangasoja tutustutti kuulijat ihmisten aivotoimintaan.

Kansallisia ja kansainvälisiä hyviä käytäntöjä

Vuoden 2017 aikana Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin ylläpitämään Hyvät käytännöt -palvelusivustoon kerättiin tietoa erityisesti maahanmuuttajien integroitumisesta kansalliseen ja kansainväliseen koulutusjärjestelmään.

Arviointiryhmän puheenjohtajan Katri Kuukan ja projektipäällikkön Mika Puukon mukaan yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista on ollut kartoittaa koulutuspolkujen loppuvaiheen haasteita: Miksi opinnot jätetään kesken? Myös peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen siirtymiseen ja suorittamiseen on toivottu löytyvän uusia joustavia käytäntöjä.

Tulosten raportointi ja arviointi on vielä osittain kesken, mutta kansainvälisen tutkimuksen pohjalta voidaan todeta ainakin se tosiseikka, että erityisesti ne maahanmuuttajat, jotka saapuvat perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen siirtymävaiheessa tarvitsevat paljon yksilöllistä tukea ja ohjausta.

Arviointia, testausta ja ohjausta

Monelle maahanmuuttajalle uuden kotimaan koulutus-, tiedon- ja työnhakuprosessit ovat täysin tuntemattomia. Onneksi Suomesta löytyy tahoja, jotka tarjoavat ohjausta ja erilaisia palveluja arjen sujuvoittamiseen.

Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskuksen Testipisteen toiminnasta oli kertomassa kielitestaaja Elina Stordell. Testipisteessä on järjestetty vuodesta 2010 saakka suomen kielen lähtötason arviointia. Vuosittain yli 4000 maahanmuuttajaa tekee testin, jonka perusteella heidät voidaan ohjata sopivaan kotoutumiskoulutukseen.

Testipiste kehittää testejään jatkuvasti ja tuottaa uusia testiversioita vuosittain. Esimerkiksi muutama vuosi sitten, kun Suomeenkin saapui paljon täysin lukutaidottomia turvapaikanhakijoita, oli Stordellin mukaan pakko kehittää uusia tapoja testata ja opettaa ihmisiä.

SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama palvelu turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja ohjaamiseen. SIMHEn palveluja tarjoavat Metropolia, Karelia ja Oulun ammattikorkeakoulut sekä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot.

SIMHEn tarkoituksena on varmistaa, että Suomeen saapuvien korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien aiemmat opinnot ja tutkinnot tunnistettaisiin kansallisten käytäntöjen mukaisesti mahdollisimman nopeasti, jotta henkilöt voidaan ohjata oikeille koulutus- ja urapoluille.

SIMHE siis tarjoaa tietoa siitä, millaisia asioita Suomessa opiskellaan. Jyväskylän yliopiston SIMHEn ohjelmasuunnittelija Marita Häkkinen painotti itsearvioinnin ja kompetenssien kartoittamisen tärkeyttä. Jotta osataan tarjota oikea koulutus- tai urapolku, on ensin tunnistettava henkilön aikaisemmat taidot.

Työpajoista inspiraatiota ja oppia

Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen vuorossa oli työpajatyöskentelyä. How to respond to some of the ideological challenge of violent extremism and the threat we face from those who promote it -työpaja tarjosi käytännönläheistä tietoa radikalisoitumisen prosesseista ja varoitussignaaleista, koulutuksen roolista radikalisoitumisen ehkäisemisessä sekä sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksesta radikalisoitumiseen. Työpajaa ohjasi Malmön kaupungin Pedagogisk Inspiration-ohjelmassa työskentelevä Felix Unogwu.

Inclusive education and share of best practice on refugees integration -työpajassa jaettiin parhaita käytäntöjä pakolaisten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten maahanmuuttajien sosiaalisesta ja koulutuksellisesta integraatiosta eri aloilta. Ajatuksia ja tietoa eri menetelmistä jaettiin World Café -harjoituksen avulla.

Työpaja perustui käynnissä olevaan Erasmus+ kumppanuushankkeeseen, jonka tarkoituksena on jakaa tiedonvaihtoa ja hyviä käytäntöjä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden koulutuksen parantamiseksi seitsemän EU-maan kesken. Työpajaa ohjasivat Fryshusetin kansainvälistymisen koordinaattori Monique Denkelaar ja Risbo instituutin tutkija Tomislav Tudjman.

Kolmas työpaja oli tavallaan jatkokurssi neuropsykologian lyhyeen oppimäärään. Action and Drama Methods Based on Psychodrama in Experiental Learning -työpaja jakautui kolmeen osaan. Aluksi osallistujat pääsivät konkreettisesti itse kokeilemaan muutamaa psykodraaman metodia. Kokemuksellista osaa reflektoitiin työpajan toisessa osassa, jonka jälkeen perehdyttiin aivotoimintaan psykodraaman taustalla. Työpajaa ohjasi psykodraamaan erikoistunut aikuiskasvatustieteen asiantuntija Reijo Kauppila.

Voimaannuttavaa validointia

Kaksipäiväisen seminaarin kääri kokoon aikuiskoulutuksen asiantuntijan Anni Karttusen puheenvuoro maahanmuuttajataustaisten ihmisten non-formaalin ja informaalin oppimisen validoinnista.

Epävirallisen ja arkioppimisen validointi on prosessi, jossa identifioidaan, dokumentoidaan, arvioidaan ja sertifioidaan henkilön erilaiset kompetenssit.  Validoinnissa pitäisi ottaa huomioon kaikenlaiset taidot ja osaaminen riippumatta siitä missä, miten ja milloin ne on hankittu. Parhaimmillaan validointiprosessi voimaannuttaa yksilön tekemällä tämän osaamisen näkyväksi.

Karttusen loppukaneettina oli Will Rogersin kuvaus siitä, kuinka erilaisia ja yksilöllisiä oppijoita me kaikki olemme: “There are three kinds of men. The ones that learn by readin’. The few who learn by observation. The rest of them have to pee on the electric fence for themselves”.

Teksti ja kuvat: Linda Juntunen

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn