Hyppää pääsisältöön
Blog
Blogi

Tutkitun tiedon kunnianpalautus

Suomessa tutkitun tiedon leviämistä edistää muun muassa 80-vuotias Aikuiskasvatuksen tutkimusseura (ATS). Nyt tutkitun tiedon teemavuonna 2021 ATS:n p

Millainen on tutkitun tiedon asema vaihtoehtoisten totuuksien viidakossa ja miten tutkimukseen perustuvan tiedon leviämistä voidaan edistää Suomessa? Miten tutkittu tieto voisi palvella paremmin yhteiskuntaa esimerkiksi politiikassa? Entä mitä teemoja nimenomaan aikuiskasvatuksen kentällä tutkitaan tällä hetkellä –ja mitkä tekijät tutkimukseen vaikuttavat? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran puheenjohtaja ja aikuiskasvatuksen dosentti Päivi Siivonen.

 

 

Tutkitun tiedon teemavuonna kotimaiset toimijat tuovat tutkittua tietoa meille kaikille: kansalaisille, päättäjille ja elinkeinoelämälle. Luotatko sinä vaihtoehtoisiin totuuksiin, omaan mututuntumaan vai tieteelliseen tutkimukseen? Kuva: Shutterstock.

 

Tutkitun tiedon teemavuosi nostaa tiedettä arvoonsa

Vuonna 2021 vietetään tutkitun tiedon teemavuotta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisen seurain valtuuskunnan toteuttama hanke, jossa on mukana lisäksi laaja yhteistyöverkko. 

Nykyaika rakastaa tieteellistä ja tutkittua tietoa,  

toteaa filosofian tohtori ja poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg Tieteen päivät -virtuaalitapahtumassa Hyvä ja paha tieto -luennolla

Mutta tiedeinstituution auktoriteetti on heikentynyt ja yhteiskuntaan on syntynyt myös erilaisia vaihtoehtoisia tiedontuottajia,  

toteaa VTT:n johtava tutkija Mika Nieminen.

Niemisen mukaan niin kutsutut salaliittoteoriat ja tiedon kuppikunnittuminen syntyvät, kun media yksinkertaistaa tietoa tai kansalainen hakee sosiaalisesta mediasta vain sellaista tietoa, joka tukee hänen ennakkokäsityksiään. Muun muassa siksi nyt, jos koskaan, tutkitun tiedon näkyvyydelle ja saavutettavuudelle on tarvetta.

Vaikka yleinen koulutustaso on yhteiskunnassamme noussut, Nieminen muistuttaa, että ”tavalliselta pulliaiselta” puuttuu erityisalojen asiantuntijuus, mikä voi johtaa tiedon väärin ymmärrykseen.  

Tutkittua tietoa kaikille –miten?

Jotta tutkittu tieto ei aiheuttaisi harhaluuloa ja tulisi paremmin kansalaisten käyttöön, Päivi Siivonen Aikuiskasvatuksen Tutkimusseurasta näkee ratkaisuna laadukkaat suomalaiset akateemiset julkaisut, joissa olisi tietoa hyvällä ja selkeällä suomen tai ruotsin kielellä.

Tutkijoita kannustetaan julkaisemaan kansainvälisissä korkeatasoisissa journaaleissa, jolloin suomenkielinen julkaiseminen jää vähemmälle, jos sitä ei tee erikseen vapaaehtoistyönä,  

selittää Siivonen ja jatkaa: 

Valitettavasti yliopisto ei palkitse myöskään tieteen yleistajuistamisesta. Se on resurssikysymys.  

Niemisen mukaan tieto on politisoitunut, ja esimerkiksi rahoitus vaikuttaa siihen, miten tutkimuksesta ja tiedosta viestitään: ratkaisuja ja positiivisia puolia korostetaan. Myös Siivonen huomauttaa, että esimerkiksi tulosvastuu ja rahoitus ohjaavat tutkitun tiedon tuottamista ja voivat johtaa pikapolitiikkaan:  

Monet rahoituskanavat edellyttävät, että tutkimus tuottaa selkeitä ja suoraviivaisia ratkaisuja ja vaikuttavuutta yhteiskunnallisiin ongelmiin. Siten rahoituksen saaminen perustutkimukseen onkin äärettömän kilpailullista.

 

 

 Aikuislukiolaisten koulutettavuudesta väitellyt ja sittemmin etenkin korkeakoulututkimusta tekevä Päivi Siivonen toimii tutkijana tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa sekä puheenjohtajana Aikuiskasvatuksen Tutkimusseurassa. Siivonen toivoo enemmän arvostusta tutkijoille poliitikkojen päätöksenteossa ”kaiken maailman dosentit” -heittojen sijaan.

 

Tutkimusseura edistää kasvatustieteen asemaa

Aikuiskasvatuksen tutkimusseura eli ATS perustettiin 80 vuotta sitten edistämään kansansivistystyötä. Seuran toiminta koostuu seminaareista, keskustelutilaisuuksista, kannanotoista ja etenkin Aikuiskasvatus-lehden julkaisemisesta, jota se tekee yhdessä Kansanvalistusseuran kanssa. Lisäksi ATS kokoaa valtakunnallisesti aikuiskasvatuksen tutkijat, opettajat, opiskelijat ja käytännön toimijat joka toinen vuosi järjestettäville Aikuiskasvatuksen tutkimuspäiville, jotka järjestetään seuraavan kerran vuonna 2022. Seura toimittaa myös aikuiskasvatuksen vuosikirjaa

Seuran puheenjohtaja Siivonen on ylpeä etenkin suositusta Aikuiskasvatus-lehdestä ja seuran tavasta pyrkiä ylläpitämään rajat rikkovaa, monitieteistä ja kriittistä yhteiskunnallista keskustelua:  

Aikuiskasvatustieteellisen tutkimuksen monitieteisyys on rikkautta ja se tuottaa uutta luovaa ajattelua. Aikuisuutta ja siihen liittyviä kysymyksiä pystytään katsomaan monesta eri näkökulmasta.  

Aikuiskasvatustieteen merkitys tulee Siivosen mukaan korostumaan entisestään tulevaisuudessa, totuuden jälkeisessä ajassa, globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja koronapandemian, ja esimerkiksi maailmanlaajuisesti kasvavan populismin vuoksi. Hän jaottelee kolme ajankohtaista teemaa aikuiskasvatuksen tutkimuksessa:

  • ekososiaalinen sivistys ja jatkuvaan kasvuun pohjaavan ajattelumme kestämättömyys
  • uusliberalistinen koulutuspolitiikka ja yrittäjämäisen yksilön ideaali
  • tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja eriarvoisuutta tuottavien rakenteiden näkyväksi tekeminen

Siivosen mielestä kasvatustieteellistä tutkimusta ei hyödynnetä vielä tarpeeksi esimerkiksi poliittisen päätöksenteon tukena. Hän nostaa esimerkin oppivelvollisuuden pidentämisestä käytävästä keskustelusta, jossa hänen mukaansa tutkijoiden eriäviä kannanottoja ei kuultu ja ihmettelee, eikö päätöksen teon tukena voisi tehdä esimerkiksi pilottitutkimuksia. Tutkitun tiedon jalkautumista yhteiskuntaan Siivonen kommentoi seuraavasti:  

Feminististä kasvatustieteellistä tutkimusta on julkaistu vuosikymmeniä erittäin paljon, ja sillä on osoitettu sukupuolittuneita käytäntöjä eri asteilla. Tällaisen tiedon saaminen näkyviin opetussuunnitelmiin sekä opettajankoulutuksen käytäntöihin on kuitenkin hidas prosessi. 

 

Lähteitä ja linkkejä:

Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) verkkosivut ja Aikuiskasvatus-tiedelehti (vapaa pääsy)

Esimerkki tieteen yleistajuistamisesta aikuiskasvatustieteen kentällä: Toivoa, tunteita ja epätietoisuutta -näkövinkkeleitä yrittäjyyteen yliopistoissa

Seuraa Tutkitun tiedon teemavuotta somessa: #tttv21 ja #tutkituntiedonteemavuosi ja tutustu verkkosivuihin, josta löydät tapahtumia, kanavia, podcasteja, blogeja, luentoja ja paljon muuta!

Teemavuoteen kuuluvasta Tieteen päivät -verkkoseminaarista löytyvä laaja kattaus tallenteita aukeaa tästä linkistä, mm. ”Hyvä ja paha tieto -myytit ja tulevaisuus” -videokeskustelu.

Paula Halme on kasvatustieteen maisteri pääaineenaan aikuiskasvatus. Hän on työskennellyt etenkin järjestökentällä lasten ja nuorten kanssa ja jatkaa elinikäisen oppimisen matkaansa tällä hetkellä sosionomiopintojen parissa sekä pohtii oppimiseen ja kasvatukseen liittyviä kysymyksiä blogissaan paulanpedagogiikka.com  

Login (0)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy julkaistaksesi kommentteja.

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Viimeisimmät keskustelut

EPALEn verkkokeskustelu: Aktiivinen ikääntyminen ja elämän siirtymät

Mikä elämän siirtymävaiheissa on haastavaa? Miten sukupolvien välinen oppiminen voi auttaa aktiivisessa ikääntymisessä ja elämän siirtymävaiheissa?

Lisää

EPALE verkkokeskustelu: Uutisia koskeva aikuisten medialukutaito – miksi se on tärkeää juuri nyt?

Kerro näkemyksesi uutisia koskevasta aikuisten medialukutaidosta!

Lisää

EPALEn verkkokeskustelu: terveelliseen elämään liittyvien taitojen kehittäminen koronaviruksen aikakaudella

Osallistu verkkokeskusteluun ja katso suora verkkolähetys!

Lisää