chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Trauman vakauttaminen lastenleikkiä?

26/07/2018
by Sabrina Somersaari
Kieli: FI
Document available also in: EN SV

Stefan Flegelskamp työskenteli vuosia Gazassa kouluttaen psykodraamaa ja ohjaten psykodraamaprosesseja aikuisten, lasten ja perheiden parissa. Työskennellessään hän alkoi kehittää kompaktia ryhmäprosessia, jonka avulla voitaisiin auttaa useampaa perhettä. Samalla kypsyi idea kehittää prosessista versio, joka soveltuisi Euroopan oloihin.

Evidence based trauma stabilization 

EBTS eli Evidence based trauma stabilization on kaksivuotinen kumppanuushanke, joka aloitettiin syyskuussa 2017. Hankkeessa tarkoituksena on kehittää menetelmä trauman vakauttamiseen turvapaikanhakijaperheissä käyttäen apuna leikkiä. Prosessia on ollut kehittämässä kolme yhteistyöskumppania: Suomesta Helsingin psykodraamainstituutti (koordinaattori), Saksasta Kölnistä Szenen Institut für Psychodrama ja Bulgariasta Center for child development and psychological consultation Cognitiva. Hankkeen johtotiimin muodostavat Suomesta Reijo Kauppila, Bulgariasta Milena Mutafchieva ja Saksasta Stefan Flegelskamp, heidän kesken yhteistyö on erittäin aktiivista.

Bulgariassa prosessiin koulutettavat ammattilaiset työskentelevät pakolais- ja turvapaikanhakijaperheiden parissa valtion hallinnoimissa pakolaiskeskuksissa. Saksan osallistujat löytyivät Caritaksen turvapaikanhakijakeskuksista. Suomesta yhteistyökumppaniksi lähti Suomen perheterapiayhdistys, joka eroaa muista osallistujista siinä, että he työskentelevät niin julkisen terveydenhuollon puolella, kuin myös yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Sen lisäksi että taustaorganisaatiot ovat hyvin erilaisia myös koulutettavien ammattilaisten taustat ovat hyvin kirjavia.

”Vaikka Suomessa kaikki koulutettavat ovat taustaltaan psykoterapeutteja, Saksassa ja Bulgariassa koulutettavien tausta on saattanut olla sosiaalityöntekijä tai lastentarhanopettaja, mutta esimerkiksi yksi peruskoulutukseltaan kampaajakin on koulutettavana ollut.” Kauppila kertoo. ”Yhteistä kaikille on kuitenkin työskentely turvapaikanhakijaperheiden kanssa”.

Toiminnallisia koulutuksia

/fi/file/ebts2jpgebts2.jpg

Kuva:Reijo Kauppila

Koulutusta järjestettiin kolmessa seminaarissa kuukauden välein. Koulutus pyrittiin jokaisessa maassa pitämään samanlaisena, mutta koulutuksien edetessä huomattiin, että joitain paikallisia sovelluksia tuli tehdä maan kulttuurista ja toimintatavoista johtuen. Koulutuksien taustateorioina toimivat psykodraama, sosiometria, neuropsykologia ja traumateoria. Psykodraamasta ja sosiometriasta johtuen koulutukset ovat toiminnallisia. Koulutuksien järjestämisessä pyritään kuuntelemaan ryhmää, ja muutoksia menetelmiin on tehty ryhmän etenemisen mukaan.

”Ohjelma perustuu lasten leikkiin”

Perheiden parissa tehtävä prosessi perustuu leikkiin. Leikin avulla vanhempi voi syventää suhdettaan lapseen ja sen kautta vakauttaa lasta. Kokonaisuudessaan ohjelma on perheille yhdeksän kerran prosessi, joista neljään ensimmäiseen osallistuvat vain vanhemmat. Nämä neljä kertaa ovat luonteeltaan psykoedukatiivisia, joissa vanhempien kanssa käydään läpi sitä, mikä trauma on ja sen vaikutuksista arjessa toimimiseen. Vanhempien kanssa keskustellaan myös itsehoidosta ja leikkimisestä.  Lopuilla viidellä kerralla mukana ovat myös lapset. Jokaisesta perheestä osallistuu yksi vanhempi-lapsi pari, usein osallistujana on äiti, isiä harvemmin leikeissä näkee.

”Leikittävissä tarinoissa on aina aloitus ja lopetus ja välissä tapahtuu jotain ” Reijo Kauppila kertoo leikkisessioiden kulusta.  ”Tarinat alkavat aamusta ja päättyvät iltaan, aina samat alut ja loput, rutiinit ja rakenteet koska ne lisäävät turvallisuutta” Kauppila jatkaa.

Leikkisessioiden jälkeen vanhemmilla on hetki aikaa yhdessä jakaa kokemusta, siitä minkälainen leikki oli ja miten se omaan lapseen vaikutti.  Osallistuvissa ryhmissä vuorovaikutus on ollut nopeasti hyvin avointa. Osa äideistä on kommentoinut leikkien jälkeen, että eivät aiemmin olleet leikkineet lastensa kanssa, eivätkä tienneet leikkimisen olevan niin kivaa.

 ”Leikki on lapselle kuitenkin tapa olla vuorovaikutuksessa ja vanhemmat pääsevät leikin kautta uuden tyyppiseen vuorovaikutukseen ja siinä syntyy ihan erilainen yhteys”. Kauppila korostaa

Osallistuvien perheiden lapset ovat iältään yli neljä vuotiaita, mutta alle murrosikäisiä.

”Tälle ikäluokalle, leikki on hyvin totta, se on se todellisuus mitä eletään” Kauppila kertoo

 ”Tarkoituksena on, että perheille tulisi siihen, tämän hetken arkeen, enemmän turvallisuuden tunnetta” Kauppila tiivistää ”Menneet traumat vaikuttavat tämän päivän toimintaan ja valintoihin. Tarkoituksena on, että niiden tiedostamaton vaikutus pienenisi, mikä auttaa selviytymään tässä hetkessä”.

Tiedottaminen ja tutkimuksellinen osuus

Hankkeen verkkosivujen ja Facebook-sivujen lisäksi hanketta on tehty tutuksi eri yhteistyötahojen ja verkostojen työpajoissa, joissa aihetta on käsitelty ja tullaan käsittelemään toiminnallisesti ja tutkimalla, mm. Suomen perheterapiayhdistyksen konferenssissa. Suomessa, Bulgariassa ja Saksassa järjestetään maalis-kesäkuussa, yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa, kaikille avoimet seminaarit, joissa käsitellään myös tutkimustuloksia. Näiden lisäksi on kaksi webinaaria. EBTS-menetelmästä kirjoitetaan hankkeen aikana myös käsikirja ammattilaisille tukemaan prosessin ohjausta perheiden parissa.

Hankkeen aikana perheiden parissa tehdystä prosessista tehdään myös vaikuttavuustutkimusta jokaisessa osallistuvassa maassa. Vaikuttavuustutkimuksesta vastaa New Bulgarian University. Hankkeen aikana tehdään myös erillinen tutkimus kouluttavien omasta oppimisesta koulutuksien yhteydessä. Hankkeen tutkimuksellisen osuuden tulokset valmistuvat myöhemmin.

Hankkeen rahoitus järjestyi Erasmus+ aikuiskoulutukselle ohjelman kautta. Erasmus+ on suurin ja tärkein aikuiskoulutuksen kansainvälisen yhteistyön ohjelma, joka rahoittaa erilaisia liikkuvuus- ja kumppanuushankkeita ympäri Eurooppaa. Erilaiset kumppanuushankkeet etsivät aktiivisesti uusia tapoja vastata yhteiskunnan muutoksen mukana tuomiin haasteisiin koulutuksen keinoin.

 

Teksti: Sabrina Somersaari

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn