Tekoäly on tulevaisuudessakin ihmisen hallitsema työkalu
Tekoälyä tutkiva professori Teemu Roos uskoo koneiden palvelevan tulevaisuudessakin ihmistä, ei toisinpäin.Kuva: Maarit Kytöharju
Tekoäly on kasvava megatrendi, joka vaikuttaa kaikkeen toimintaamme – tulevaisuudessa ja tälläkin hetkellä. Tekoälyllä tarkoitetaan tietokoneiden kykyä itsenäiseen ongelmanratkaisuun jäljittelemällä ihmisen kykyä oppia. Teitkö hiljattain Google-haun tai luitko älypuhelimesi algoritmin sinulle suositteleman uutisen? Tulit samalla hyödyntäneeksi tekoälyä. Harva meistä on vielä kokeillut robottiautoa, mutta tekoäly lupaa tulevaisuudessa niitäkin.
Tekoälyteknologia myllää myös koulutuksen ja opettamisen (ks. tietolaatikko artikkelin lopussa). Tässä blogissa tarkastelemme tekoälyä osana digitaalista lukutaitoa. Tätä uutta kansalaistaitoa edistäviä koulutuksia on jo olemassa, mutta matalan kynnyksen aikuiskoulutustarjontaa aiheesta tulee lisätä.
Kansalaiskursseja tekoälystä tarvitaan
Tekoälysovellusten läpäistessä koko yhteiskunnan tulee tekoälyn ymmärtämisestä keskeinen osa digitaalista lukutaitoa ja aikuisten perustaitoja. Aikuisopettajien on oltava tekoälytajun eturintamassa, koska heidän on välitettävä näkemys ja ymmärrys ilmiöstä opiskelijoilleen.
Kuitenkin kansalaisten mahdollisuus tutustua arkitajuisesti tämän teknologian perusteisiin on maailmanlaajuisestikin rajallista. Tilanne on muuttumassa, ja muutoksen kärjessä kulkee Suomi. Johtavat tekoälytutkijat, kuten University College Londonin Rose Luckin, nostavat Helsingin yliopiston Elements of AI: Tekoälyn perusteet -verkkokurssin globaalisti tärkeäksi avaukseksi tekoälyvalistuksessa. Tämä avoin ja ilmainen verkkokurssi on usean moduulin pituinen johdatus teemaan. Kokonaisuuden ensimmäinen osa ei vaadi edeltäviä opintoja tai ohjelmointitaitoja. Se paneutuu paitsi teknologiaan myös tekoälyn poliittisiin ja työelämävaikutuksiin. Kurssille on ilmoittautunut jo reilusti yli 200 000 suomalaista, joista noin kymmenes on saanut kurssin sertifikaatin suorittaen kaikki tehtävät.
Vastaavia kaikille kansalaisille suunnattuja kursseja maailmalla ovat Amsterdamin yliopiston kokoama Kansallinen tekoälykurssi ja Stanfordin yliopiston liike-elämäpainotteinen AI for everyone.
Tehdään tekoälystä taas tylsää!
Mistä osasista uusi, tekoälyn ymmärtämiseen tähtäävä kansalaistaito sitten rakentuu? Elements of AI -kurssin vastuuopettajalla, tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roosilla, on kurssilleen selkeä missio. Kurssin käytyään opiskelija kykenee muodostamaan tieteellisen viileän ja tasapainoisen näkemyksen tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista. Kyse on suurelta osin medialukutaidosta.
- Julkinen keskustelu ja mediauutisointi tekoälystä on polarisoitunutta. Kehityksestä puhutaan joko dystooppisella ”isoveli valvoo” -sävyllä tai hysteerisellä ”koneet vievät työmme” -äänenpainolla. Meidän tavoitteemme on tehdä tekoälystä taas tylsää, Roos naurahtaa.
Tekoäly on työkalu
Teemu Roos maalaa tekoälyn kehitykselle kaksi mahdollista tilannekuvaa. Ensimmäisessä yksinkertaisten tekoälyalgoritmien ohjelmoinnista tulee yleinen taito, jota opetetaan jo perustasolla. Tämä ei tekisi kaikista koodareita, vaan mahdollistaisi sen, että kaikilla tietotyöläisillä olisi kyky ymmärtää tekoälyn potentiaali ja suunnitella sovelluksia, joiden teknisestä toteutuksesta vastaisivat ammattiohjelmoijat.
Toisen tilannekuvan mukaan tekoälytyökalut kehittyvät niin pitkälle, että teknistä koodaustaitoa ei tarvita. Tekoäly solahtaa tällöin suureksi, mutta melko huomaamattomaksi osaksi arkeamme.
Kummassakin kuvauksessa korostuu uuden kansalaistaidon mukainen ymmärrys tekoälystä renkinä, ei isäntänä. Ihmisen rooli luovana substanssiosaajana säilyy. Teknologia ei myöskään tee kenestäkään substanssiosaajaa, vaan on leimallisesti juuri työkalu.
- Teknologian kehityksessä on se riski, että työkalujen helppokäyttöisyyden myötä käyttäjälle syntyy illuusio oman osaamisensa rajoista. Ajatellaan vaikka nyt pandemian aiheuttaman poikkeustilan aikana syntyneitä ”harrastajien” koronavirusmallinnuksia, Roos huomauttaa.
Opettaja on korvaamaton
Roosin mukaan työelämän ja koulutuksen murrosta pohtiessa on hyvä ymmärtää, että tekoäly on omimmillaan rutiinien automatisoinnissa. Inhimilliseen kohtaamiseen ja avoimiin lopputulemiin perustuvat tehtävät ovat tekoälylle vaikeita. Opettaminen on yhä tällainen tehtävä.
- Suomen kaltaisessa maassa, jossa opettajien ammattitaito on huippuluokkaa, ei varmasti olla syrjäyttämässä opettajia koneilla. Tekoäly voi kuitenkin parhaimmillaan tukea opettajaa työssään oppimisanalytiikan avulla. Tekoälyn potentiaali opetuksessa on suuri, kun se valjastetaan osaavan opettajan käyttöön, Roos pohtii.
TIETOLAATIKKO Miten tekoäly mullistaa oppimisen? Tekoäly vaikuttaa oppimiseen ja koulutuskenttään kahdella rintamalla, oppimisen avustajana ja metatasolla oppimisen havainnoijana. Avustaja Tietokoneen tai älylaitteen tekoälysovellus voi toimia opettajana tai oppijan henkilökohtaisena avustajana seuraten opiskelijan edistymistä ja suositellen sopivia tehtäviä tai opintokokonaisuuksia. Käytettävä sovellus voi tällöin olla esimerkiksi online-opiskelumateriaali tai älypuhelimen sovellus. Tämä ei välttämättä tarkoita etäopiskelua. Tekoälysovellus voi suositella oppijan profiilin perusteella vaikka sopivaa oikean elämän opettajaa tai opintopiiriä. Tekoäly voi avustaa opettajaa mekaanisissa tehtävissä, esimerkiksi monivalintatehtävien arvostelussa. Tämä vapauttaa opettajan aikaa vuorovaikutukselle oppijoiden kanssa. Tekoälyn kyky räätälöidä oppimista herättää toiveita sen mahdollisuuksista tuoda edullista koulutusta massoille ja toimia näin koulutuksen demokratisoijana. Tutkijat kuten UCL:n Rose Luckin muistuttavat, että oppimisen tekoälysovellukset tulee kehittää pedagogien johdolla niiden laadun varmistamiseksi. Havainnoija Tekoälysovellus havainnoi oppijan edistymistä, keräten samalla dataa yksilön haasteista ja oppimisen pullonkauloista. Tämä auttaa opettajaa kehittämään didaktiikkaansa. Käytettävä sovellus voi tällöin olla esimerkiksi oppijan ilmeitä nauhoittava ohjelma tai online-oppimateriaali. |
Aiheesta muualla EPALEssa:
- Blogi: Tekoälyn ymmärtäminen on nykyajan lukutaitoa
- Uutinen: Suomi vahvistaa eurooppalaisten digitaitoja ja osaamista
Kirjoittaja Markus Palmén (MSc, BA) on verkkojournalismin ja audiovisuaalisen sisällön parissa työskentelevä vapaa toimittaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Aikuisoppimisen kentällä Markus on työskennellyt aiemmin EPALEn temaattisena koordinaattorina ja tätä ennen European Lifelong Learning Magazinen (Elm) päätoimittajana Kansanvalistusseurassa. Oppimisen maailmassa Markuksen erityisen kiinnostuksen kohteita ovat mm. erilainen oppijuus ja vapaa sivistystyö. Twitter: @MarkusPalmen
