Hyppää pääsisältöön
Blog
Blogi

Tarja Juurakko-Koskinen: Vuoden opinto-ohjaajana voin helpommin nostaa asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun

Tarja Juurakko-Koskinen valittiin Suomen vuoden opinto-ohjaajaksi helmikuussa 2020 Tampereella pidetyillä valtakunnallisilla Opopäivillä. Nimityksen takana olivat Suomen opinto-ohjaajat ry (SOPO) yhdessä Talous ja nuoret TAT:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) kanssa.

Tarja Juurakko-Koskinen valittiin Suomen vuoden opinto-ohjaajaksi helmikuussa 2020 Tampereella pidetyillä valtakunnallisilla Opopäivillä. Nimityksen takana olivat Suomen opinto-ohjaajat ry (SOPO) yhdessä Talous ja nuoret TAT:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) kanssa.

 

Tarja oli saamastaan kunnianosoituksesta luonnollisesti aidosti ilahtunut. Hän voi vuoden opona luontevasti nostaa ohjauksen kannalta tärkeitä tai kriittisiä asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Varsinkin korkea-asteen ohjauspalvelut ja niiden kehittäminen ovat aihe, jota Tarja aikoo pitää näkyvissä ja kuuluvilla erityisesti kuluvana vuonna.

Haastatteluajankohtana maaliskuun puolivälissä 2020 Tarja työskentelee opinto-ohjaajana HAMK:n kestävän kehityksen koulutuksessa. Työurallaan ohjausalalla Tarja kertoo toimineensa monissa erilaisissa tehtävissä.

– Aiemmilta työvuosiltani tunnen hyvin peruskoulun ja toisen asteen ohjauksen sekä kansainvälisen vapaaehtoistyön ja hankkeissa tapahtuvan kehittämistyön, hän jatkaa. Valtionhallinto, EU-byrokratia ja eurooppalainen verkostoyhteistyö tulivat Tarjalle tutuiksi Euroguidance-toiminnan vastaavana asiantuntijana vuosina 2016-2017. Lisäksi hän on aktiivisesti ollut mukana Suomen opinto-ohjaajien Kanta-Hämeen aluejärjestössä.

Kestävä kehitys ja korkea-asteen ohjaus

HAMK:ssa iso osa Tarjan ohjattavista on 35-40-vuotiaita aikuisopiskelijoita. Yleensä heillä on korkea motivaatio ja halu suoriutua opinnoistaan hyvin. 

– Monelle heistä on kutsumus voida opinnoissaan erikoistua juuri heitä kiinnostaviin kestävän kehityksen aiheisiin. Jätteiden lajittelu on kestävän kehityksen näkökulmasta vain jäävuoren huippu, Tarja toteaa.

– Kestävän kehityksen koulutusohjelmasta harvoin valmistutaan suoraan johonkin tiettyyn ammattiin. Eri osa-alueille erikoistuminen sen sijaan on pääsääntö. Taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ovat erillisiä, mutta samalla toisiinsa kytkeytyviä ja vaikuttavia osa-alueita. Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus tuntuu välillä unohtuvan, Tarja sanoo. On tärkeää, että jo tänään rakennamme sellaista tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa ketään ei jätetä sen ulkopuolelle.

Tarjan mukaan monelle opiskelijalle on tullut yllätyksenä se, miten paljon mahdollisuuksia ja valinnanvaraa AMK-opinnot heille tarjoavat. Kestävän kehityksen ohjelmassa jokainen voi varsin vapaasti valita ja opiskella aiheita, jotka heitä kiinnostavat. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka heijastelee tämän ammatillisia intressejä ja uratavoitteita.

Ohjauksen tehtävänä on auttaa korkea-asteen opiskelijoita löytämään itselle sopivimmat välineet ja keinot, jolla asetettuun tavoitetilaan päästään. Aikuisopiskelijat ovat olleet kiitollisia Tarjalta saamastaan ohjauksellisesta tuesta. Henkilökohtainen ohjauskeskustelu on mahdollistanut yhteisen pohdinnan, oman suunnan ja ratkaisujen löytymisen sekä vahvistanut opiskelijan sitoutumista opintoihinsa.

Monen aikuisopiskelijan haasteena on se, miten kitkattomasti yhdistää työssäkäynti, perhe, harrastukset ja muu sosiaalinen elämä AMK-opintoihin. Taloudellinen toimeentulo on osalle heistä myös iso kysymys, mikäli töistä pitää opintoja varten ottaa palkatonta vapaata. Näiden asioiden yhteisvaikutus voi kuormittaa opintoja ja opinnoissa etenemistä. Välillä ratkaisuja pulmatilanteisiin haetaan Tarjan kanssa käytävistä keskusteluista.

Kansainvälisyys ohjauksessa

Tarjan mukaan kansainväliset opiskelu- ja harjoitteluasiat eivät ole hänelle päivittäistä työsarkaa HAMK:ssa. Se työ kuuluu ensisijaisesti HAMK:in eri kampuksilla toimiville kansainvälisten asioiden koordinaattoreille. Mutta aika ajoin Tarjan luo saapuu ohjattava, joka on kiinnostunut mahdollisuudesta lähteä vaihtoon ja suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Silloin Tarja kannustaa henkilöä tämän pyrkimyksissä ja neuvoo oikean tiedon lähteille, muun muassa Maailmalle.netiin. Toisinaan Tarja aktiivisesti nostaa opintojakson tai työharjoittelun maailmalla yhtenä vaihtoehtona esiin ohjattaviensa kanssa. Moni saattaa empiä ulkomaille lähtöä mielestään liian heikon kielitaitonsa takia. Siihen Tarja aina toteaakin, että maailmallahan sitä oppii ja että ulkomailla olo on paljon muutakin kuin ’vain’ kielitaitoa.

Ohjaajakollegoilleen Tarja suosittelee lämpimästi hakeutumista lyhytkestoisiin vaihtoihin toisiin maihin. Kyse voi olla viikon tai parin mittaisesta vapaaehtoistyöjaksosta ulkomailla tai ohjaajavaihdosta, jossa tutustutaan kohdemaan ohjaukseen ja neuvontaan. Tarja rohkaisee ohjaajia oma-aloitteisesti hakeutumaan mukaan kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Hanketyö monikansallisessa kokoonpanossa on oivallinen tilaisuus päästä kehittämään uusia ohjauspalveluita, -käytäntöjä, -menetelmiä ja -työkaluja.

Tarjan oma maailmankuva avartui huomattavasti silloin, kun hän oli vapaaehtoistyössä ohjauksen kehittämistehtävissä Kambodžassa Kirkon Ulkomaanavun rahoittamassa hankkeessa vuonna 2016. Eurooppalainen ulottuvuus Tarjan työuralla vahvistui Euroguidance-toiminnan myötä. Silloin hän sai konkreettisesti nähdä, miten eri Euroopan maissa ohjausta kehitetään ja kansainvälistä liikkuvuutta edistetään. Näiden kokemusten myötä Tarjalla on nykyisin hyvät verkostot Aasiassa ja Euroopassa.

Tarjan uudet tuulet

Ammatillisen muutoksen tuulet puhaltavat Tarjan elämässä keväällä 2020. Hän on toukokuussa siirtymässä HAMK:n palveluksesta TAMK:iin. Uudessa työssään Tarja toimii opinto-ohjauksen koulutus- ja kehittämistehtävissä. Tarja sanookin, että hänen tähänastinen työuransa on erinomaisesti valmentanut ja valmistellut häntä näihin tehtäviin TAMK:ssa. Hän luonnehtiikin itseään kehittäjäksi, jolle on ominaista olla jatkuvasti luomassa ja innovoimassa uutta.  

 

Teksti: Mika Launikari (perustuu puhelinhaastatteluun Tarja Juurakko-Koskisen kanssa 19.3.2020)Kuva: Petteri Pyykkönen

 

Teksti on ilmestynyt alun perin 27.4.2020 Opetushallituksen verkkosivuilla.

 

Tämä blogi on osa Suomen Euroguidance-keskuksen ja EPALEn julkaisemaa teemaviikkoa, joka tekee tunnetuksi ohjauksen nykytilaa Suomessa.

Login (0)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy julkaistaksesi kommentteja.

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Viimeisimmät keskustelut

EPALEn verkkokeskustelu: Aktiivinen ikääntyminen ja elämän siirtymät

Mikä elämän siirtymävaiheissa on haastavaa? Miten sukupolvien välinen oppiminen voi auttaa aktiivisessa ikääntymisessä ja elämän siirtymävaiheissa?

Lisää

EPALE verkkokeskustelu: Uutisia koskeva aikuisten medialukutaito – miksi se on tärkeää juuri nyt?

Kerro näkemyksesi uutisia koskevasta aikuisten medialukutaidosta!

Lisää

EPALEn verkkokeskustelu: terveelliseen elämään liittyvien taitojen kehittäminen koronaviruksen aikakaudella

Osallistu verkkokeskusteluun ja katso suora verkkolähetys!

Lisää