chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Ohjauksen laatu polttopisteessä

12/08/2016
by Mika Launikari
Kieli: FI
Document available also in: EN SV HU ET

 

Viime vuosina tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) laatu on ollut näkyvästi esillä Euroopassa. Elinikäisen ohjauksen päätöslauselmassa (2008) laatu nostettiin omaksi toimintalinjakseen muun kolmen toimintalinjan ohella. Siinä kehotetaan Euroopan Unionin jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä ohjauspalvelujen laadunhallinnan kehittämisessä, jotta ohjauksen toimintapolitiikat otettaisiin tehokkaasti käyttöön eri Euroopan maissa ja niiden elinikäisen oppimisen strategioissa.

Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkoston (ELGPN) toimintaan vuosina 2007-2015 osallistuneet maat määrittelivät yhteistä näkemystä siitä, mitä laadunhallinta ohjauksessa merkitsee. Konkreettisena tuloksena kehittämistyöstä julkaistiin yhteiseurooppalainen Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan laadun ja tutkimusperustaisuuden vahvistamisen viitekehys (2016).

Viitekehys koostuu viidestä laatuelementistä. Niiden avulla voidaan löytää yhteinen kieli elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan ja palvelujärjestelyjen jatkuvalle kehittämiselle. Elementit ovat seuraavat:

 

  • Ohjaushenkilöstön osaaminen liittyy muun muassa lainsäädäntöön, pätevyyksien myöntämiseen, ammattistandardien laatuun sekä pätevien ohjaajien rekisteriin.

  • Käyttäjien osallisuus tarkoittaa ohjauspalvelujen ja -tuotteiden hyvää saatavuutta yksilön kannalta. Osallisuus liittyy myös käyttäjien tyytyväisyyteen tuotettuja palveluja kohtaan, sekä heidän osallistamiseensa palvelujen kehittämiseksi.

  • Palvelut ja niiden kehittäminen koostuu mm. laadukkaan ohjauksen saatavuudesta, urasuunnittelutaitojen kehittämisestä ja edistämisestä, ohjauspalvelujen asiakkaiden tarpeisiin perustuvasta optimoinnista (vrt. palvelut eri medioissa, kasvokkain jne.), osaamisprofiloinnista ja tehokkaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisesta.

  • Kustannushyödyt yhteiskunnalle tarkastelee oikein kohdennetun ohjauksen tuottamia säästöjä taloudellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta

  • Kustannushyödyt kansalaiselle painottaa ohjauksen tuottamia etuja yksilölle esimerkiksi jouhevien työelämä - koulutus siirtymien välillä, sekä yksilön motivaation ja sitoutumisen paranemista oppimiseen ja työhön ohjauksen keinoin

 

EU-jäsenmaiden haasteena on, kuinka viedä laatuelementit käytäntöön niin, että ne ovat kiinteä osa kansallista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa ja että ne sisältyvät elinikäisen oppimisen strategioihin ja siihen liittyvään toimintapolitiikkaan. Jotta laadukas ohjaus ja elinikäisen ohjauksen laadunhallintaprosessit saadaan toteutettua, tarvitaan kohdennettua monialaista strategista koordinointia, tieteenalat ylittävää yhteistyötä sekä yhteinen kieli koulutuksen ja työvoimapolitiikan hallinnonaloille. (Cedefop, 2011).

Kuten laatuelementit osoittavat, ohjauspalvelujen laadunhallinnan tulisi olla koko ohjausjärjestelmään sisäänrakennettu malli, joka kattaa myös kehittämistyön, ohjauspalvelujen tuottamisen sekä ohjausjärjestelmän arvioinnin. Toisin sanoen, laadunhallintaa ei saa nähdä irrallisena elementtinä, joka näyttää hyvältä paperilla ja ulkoisen arvioijan silmissä.

Ohjauspalvelujen monikanavaisuus (esim. ohjaus kasvokkain vs. verkossa), ja tämän myötä ohjattavan ja ohjaajan välisestä rajapinnasta tulee väistämättä yksi ohjauksen laadun tarkastelun osa-alueista. Kysymys kuuluu, tulisiko erityyppisillä ohjauskanavilla olla erilliset laatustandardit, kriteerit ja indikaattorit, vai ovatko ne riittävän yhteneväisiä TNO-palvelujen tuottamisessa monikanavaisesti? Joka tapauksessa, ohjauspalvelujen käyttäjät pitäisi ottaa mukaan säännöllisin väliajoin vahvistamaan ja varmistamaan, että laatujärjestelmä toimii tehokkaasti. Laadukkaan ohjauspalvelun tulisi tunnistaa ja kohdata käyttäjän tämän hetkiset tarpeet ja lisäksi pystyä ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita.

Laadukkaan ohjauksen ulottuvuus on tärkeä osa-alue EU komission mittavassa uudessa osaamisohjelmassa (Skills Agenda for Europe, 2016). Uudessa ohjelmassa on useita toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan, että EU-kansalaiset saavat oikeanlaista koulutusta, oikeanlaisia taitoja ja oikeanlaista tukea. Lisäksi ohjelman tavoitteena on kansalaisten olemassa olevan osaamisen parempi hyödyntäminen ja ihmisten varustaminen sellaisilla uusilla taidoilla, joita kansalaiset tarvitsevat globaaleilla työmarkkinoilla.

EU jäsenvaltioita, työelämän ja teollisuuden edustajia sekä muita keskeisiä sidosryhmiä toivotaan uuden osaamisohjelman myötä tekemään yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on tulevaisuuden älykkäiden taitojen kehittäminen, osaamisen näkyvämmäksi ja vertailtavammaksi tekeminen sekä paremmista uravalinnoista tiedottaminen laadukkaammin ja asianmukaisesti.

Teksti: Mika Launikari, Kansainvälisen liikkuvuuden keskus CIMO / Euroguidance Suomi

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn
Refresh comments Enable auto refresh

Näytetään 1 - 3 3:sta
  • Käyttäjän Simon BROEK kuva

    Dear Mika,

    thanks for your reply. Glad to hear that it is only a matter of wording and that principally we agree!

    Best,

    Simon

  • Käyttäjän Mika Launikari kuva

    Dear Mr Simon Broek

    Thank you for your to-the-point comments on my blog text. Highly appreciated! It is always good to have people with a critical mind reading these texts.

    Firstly, the blog text had to be around 600-700 words only. With this restriction it was not possible to elaborate on all the items as fully as definitely should have been done to help the reader to grasp the essence of quality in guidance. Secondly, the choice of the given wording "quality in its totality" that you were wondering has to be understood in the context of lifelong guidance. Of course this is a complex issue as guidance pierces different sectors (education-training, employment, youth work, even social work) and there is no single body/authority to manage "quality in its totality" across all these sectors providing information, advice and guidance services in the member states. Thirdly, your proposal for rephrasing some of the key items in the text makes sense to me and indeed well captures the main aspects.

    Hoping this additional clarification was helpful to you!

    Kind regards,

    Mika (www.launikari.eu; Twitter @MikaLaunikari)  

         

  • Käyttäjän Simon BROEK kuva

    Dear Mika Launikari,

    thanks for your informative blog and the update on what happened in the field of lifelong guidance: a very interesting and important topic!
    I especially like what you said about quality: it should not be "treated as a stand-alone process with the aim of, for example, passing the eventual external evaluation of the services". Indeed, quality is not something in itself, but a 'state' of something for reaching positive results: quality of the education offer, quality of lifelong learning system, quality of skills formation, quality of guidance.

    Given this idea of quality, I do not understand the stated ongoing challenge for EU MS: how to manage quality in its totality? (quality of what?).

    Therefore, - correct me if I am wrong - I would rephrase the identified challenges for EU member states:
    - How to improve the guidance systems and strategies so that they are in line with the identified guiding principles and able to deliver quality lifelong guidance?
    - How to put in place a system that is able to monitor and continuously develop lifelong learning systems encompassing education and employment sectors?