chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

Blogi

Perustaidot paremmiksi TAITO-ohjelman malleilla - Perustaitotestistä Oppimisen olohuoneeseen ja TAHTI-pajoihin

23/04/2020
, Maarit Mäkinen
Kieli: FI



Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa TAITO-ohjelmassa on kehitetty viitisen vuotta uusia käytäntöjä ja ratkaisumalleja aikuisten heikkojen perustaitojen parantamiseksi. Ohjelma perustuu kansainväliseen PIAAC-aikuistutkimukseen, jonka mukaan suomalaisten perustaidot, kuten luku- ja numerotaidot sekä digitaaliset taidot ovat erinomaisia, mutta jopa 200 000 suomalaisen perustaidot ovat riittämättömät arkielämän haasteisiin.
 

TAITO-ohjelmassa on ollut vuosina 2015-2020 toiminnassa 24 kehittämishanketta, joiden päämääränä on perustaitoja kehittävien mallien ja uusien toimintatapojen kehittäminen. Nämä mallit tarkoittavat esimerkiksi perustaitotestejä, ohjausosaamista lisääviä toimintamalleja, erilaisia valmennuksia ja oppimisvaikeuksien ymmärrystä lisääviä ratkaisuja.

Malleja on useimmiten kehitetty ja pilotoitu jollekin tietylle kohderyhmälle, kuten maahanmuuttajille, työttömille sekä ammatillisen oppilaitoksen opettajille ja opiskelijoille. Parhaat mallit pyritään saamaan osaksi pysyviä käytäntöjä ja koulutusrakenteita. 
 

Testejä perustaitojen mittaamiseen

Useimmissa ohjelman hankkeissa korostuu perustaitojen heikkouksien tunnistamisen tärkeys. Kiireisessä työssä voi olla vaikea tunnustaa digitaalisten taitojen puutteita, ja opiskelussa yritetään luovia luku-ja laskuvaikeuksista huolimatta. Hankkeissa kehitetyt perustaitotestit, kuten Perustaito.fi -testi, osoittavat käytännössä mistä perustaidoissa on kysymys sekä auttavat opettajaa ja opiskelijaa heikkouksien tunnistamisessa. Perustaitotesti koostuu kahdestatoista vaihtuvasta kysymyksestä, joihin vastaamalla saa välittömän palautteen taidoistaan. Noheva-hankkeessa on kartoitettu ja kehitetty aikuisille sopivia luki-ja matematiikkatestejä, joilla oppimista hidastavat taitoheikkoudet voidaan tunnistaa. Lisäksi Työelämän ICT-taidot kaupan alalla -hankkeessa on kehitetty verkossa toimiva digitaalisten perustaitojen testi, jonka avulla voidaan selvittää yritysten työntekijöiden digitaidot kehittämistarpeineen.

Arkea haittaavien taitoheikkouksien tunnistamisen lisäksi on myös tärkeää vahvistaa uskoa osaamiseen. Oppimista voivat hankaloittaa esimerkiksi erilaiset hahmotushäiriöt, puheen ymmärtämisen vaikeudet tai aiemmat itsetuntoa koetelleet kokemukset opiskelussa. Oppimisen olohuone on Taitotuunaajat-hankkeessa kehitetty uudenlainen ympäristö, jossa aikuisten osaamista ja myönteistä minäkäsitystä vahvistetaan kokonaisvaltaisesti. OPPI-VA -hankkeen lopputuotteena puolestaan toteutettiin työelämää sujuvoittava malli työpaikan oppimisympäristöön. Materiaali on vapaasti käytettävissä tyosujuvaksi.fi -sivustolla, josta löytyy apuvälineitä suorittavassa työssä tarvittavaan oppimiseen.
 

TAHTI-pajat ja valmennukset oppimisen tukena

Perustaitojen hallinta liittyy vahvasti yhteiskunnassa osallistumiseen. TAITO-ohjelman hankkeissa on kehitetty uudenlaisia digivalmennuksia, pajatoimintaa ja silloittavaa tukitoimintaa, joilla voidaan kasvattaa ihmisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Osallisena verkossa -hankkeessa osallistettiin maahanmuuttajia digitalisoituvan yhteiskunnan jäseniksi esimerkiksi vertaisohjauksen keinoin. TAHTI-pajat kehitettiin tarjoamaan tukea ja ohjausta perustaitoihin aikuisille tutkinnon suorittajille. TAHTI-pajoja ovat esimerkiksi lukipajat, digipajat ja matikkapajat. Pajat ovat olleet erittäin suosittuja, ja malli olisi hyödyllistä saada monistetuksi ammatillisiin oppilaitoksiin.

Useat TAITO-ohjelman hankkeet ovat kehittäneet valmennusmalleja nopeasti muuttuvassa työelämässä jatkamisen mahdollistamiseksi. Digitaito -hankkeessa kehitettiin valmennusmalli erityisesti sosiaali-ja terveysalan työntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistamiseksi. Työelämän digitaitoja tutor-mallilla -hanke toteutti digitutor-mallin, jossa työntekijöistä koulutettiin tutoreita avustamaan työkavereitaan it-haasteissa. Digipolku töihin -hanke kohdisti toimintansa erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen helpottamiseen digitaitoja kohentamalla, ja PONNU-hanke keskittyi kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden perustaitojen kartoittamiseen sekä parantamiseen.
 

TAITO-ohjelman verkosto jakaa tietoa ja kehittää tulevaisuuden käytäntöjä

Kaikissa TAITO-ohjelman hankkeissa kohderyhminä ovat korostuneet ne aikuiset, joilla on selviä vaikeuksia perustaidoissa ja joiden taitojen kehitystä tukemalla voidaan lisätä mahdollisuuksia yhteiskunnassa toimimiseen. Pilotointien kohteina ovat olleet esimerkiksi maahanmuuttajat, oppimisvaikeuksista kärsivät, yritysten työntekijät, nuoret aikuiset, opintonsa keskeyttäneet, kuntoutettavat, vangit sekä oppilaitosten opettajat ja kouluttajat. 

TAITO-hankkeet ovat verkostoituneet valtakunnallisesti ja osa myös kansainvälisesti, ja ne ovat jakaneet käytäntöjään ohjelman tapaamisissa sekä koulutusalan tapahtumissa. Olennainen osa toimintaa on kehitettyjen mallien juurruttaminen käytännöiksi. Jos organisaatiot, kuten oppilaitokset kokevat, että hankkeen kehittämä malli tuo lisäarvoa niiden koulutustoimintaan, ne ovat valmiimpia jatkamaan niiden soveltamista. Sidosryhmien, kuten asiantuntijoiden ja organisaatioiden, aktiivinen osallistuminen mallin kehitystyöhön parantaa myös mahdollisuuksia toteuttaa malleja, jotka vakiintuvat jossain muodossa osaksi pysyviä käytäntöjä.

Luettelo ja lisätietoja TAITO-verkostossa toimineista kehittämishankkeista ja niiden kehittämistä malleista löytyy Taikoja-koordinaatiohankkeen sivuilta taikoja.fi.

 

Kirjoittaja: Maarit Mäkinen
Kuva: Canva

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn Share on email