chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

Blogi

Perustaidoilla osalliseksi?

13/11/2020
, Maarit Mäkinen
Kieli: FI

Canva: Kuvituskuva

 

Kansainvälisen OECD:n aikuistutkimuksen mukaan riittävät perustaidot, kuten luku-, numero- ja digitaidot, edistävät kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkimus suosituksineen on vaikuttanut selvästi myös suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Suomen hallinnollisissa tavoitteissa taidot ja osaaminen korostuvat osallistamisen mahdollistajina. Suomalaiset on haluttu nostaa maailman osaavimmaksi kansaksi, ja nykyinen hallitus jatkaa toimintasuunnitelmaa ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”.
 

Perustaidot esitetään usein yhteiskunnallisen osallisuuden edistäjinä. Osaaminen, perustaidot ja jatkuva oppiminen kuuluvat niin OECD:n, Euroopan unionin kuin kansallisten ohjelmien suosimaan retoriikkaan. Euroopan unioni myös tukee osaamisen ja osallistamisen tavoitteiden toteuttamista rahoittamalla niitä edistäviä hankkeita ja kehittämisohjelmia. Voidaanko sitten kansalaisten osallisuutta lisätä ja eriarvoisuutta torjua perustaitoja opiskelemalla?
 

Osallisuuden monet merkitykset

Vastaus on strategisia ohjelmia monimutkaisempi. Sosiaalipolitiikassa puhutaan osallisuudesta hyvinvoinnin resursseihin. Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta taas osallisuuteen kuuluu olennaisesti mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Osallisuus voidaan ymmärtää myös kokemuksena, joka on yksilöllinen tunne siitä, että on merkityksellinen osa jotakin suurempaa.

OECD:n teettämien tutkimusten mukaan taitoja kehittämällä voidaan lisätä työllistymismahdollisuuksia ja elintasoa. Suomen hallinnolliset ohjelmat ovat samalla linjalla todetessaan perustaitojen olevan edellytys täysipainoiselle työelämään osallistumiselle. Taidot selittävät kansalaisten taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia kuitenkin vain osittain.

Osa tutkijoista huomauttaa, että muut tekijät, kuten taloudelliset suhdanteet ja työllisyyspolitiikka, ovat kansalaisten kannalta taitoja merkittävämpiä vaikuttajia. Lisäksi on huomioitava, että perustaitojen retoriikka perustuu globaalitalouden kontekstiin, jolloin osallistaminen on suunniteltu vastaamaan erityisesti talouden ja työelämän tarpeisiin.

Maailmantalouden keskeisimpien vaikuttajien käynnistämä keskustelu osaamisesta ja perustaidoista on kytketty kansalaisten ja kansakuntien taloudellisen osallisuuden mahdollisuuksiin. Osallisuutta olisi kuitenkin syytä tarkastella sen laajassa merkityksessä sisältäen myös esimerkiksi kokemuksellisen osallisuuden tunteen sekä omaan elämään ja yhteiskuntaan vaikuttamaan kykenevän osallisuuden. Tällöin luku-, numero -ja digitaitojen lisäksi olisi varmistettava kansalaisten mahdollisuudet tavoitella itselleen tärkeitä asioita ja taitoja.

Epävarma ja muuttuva maailma pakottaa myös huomioimaan kompleksisuuden näkökulman, jolloin osallisuutta edistävät taidot ovat jatkuvassa muuttumisen tilassa. Tällöin lukutaidot sisältävät myös monimediaisen ympäristön lukemisen ja tietotekniset taidot algoritmien ymmärtämisen ongelmanratkaisussa. Lisäksi osallisuus kompleksisessa maailmassa vaatii muuttuviin tilanteisiin sopeutuvia, monimuotoisia ja uusiutumiskykyisiä taitoja.

 

Kirjoittaja: Maarit Mäkinen, tutkija, Tampereen yliopisto

Tunnisteet:
Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn Share on email