chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

Blogi

Oppijalähtöinen Kaikkien-malli kehittää perustaitoja ihmisen omista lähtökohdista

24/11/2020
, Nina Hjelt
Kieli: FI

Kuva: Nina Hjelt


Riittävä lukutaito, laskutaito ja digitaidot ovat kansalaisen perustaitoja, jotka mahdollistavat osallisuuden tietoyhteiskunnassa. Osallisuus tarkoittaa omaehtoisuutta: mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihinsa tekemällä oikeita asioita ja päätöksiä oikeaan aikaan.
 

Opintokeskus Sivis ja Kansanvalistusseura ovat kehittäneet yhteistyössä kouluttajien, koulutuksen tarjoajien ja muiden sidosryhmien kanssa perustaitojen opetukseen Kaikkien-mallin. Malli soveltuu vapaan sivistystyön ja järjestökentän toimijoille, mutta myös muodollisen koulutuksen pariin.  

Kaikkien-malli tekee oppimisesta mielekästä oppijan oman arjen näkökulmasta ja tukee eri toimijoiden työtä aikuisten perustaitojen kehittämisessä.

Malli ja kouluttajan opas ovat vapaasti otettavissa käyttöön sivustolla: kaikkienmalli.fi.

 

Mitkä perustaidot ja miksi?

Kaiken kasvatuksen tavoitteena tulee olla tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen.Yhteiskunta tarvitsee jokaista ja jokaisella on oikeus olla osana yhteiskuntaa. Perustaidot ovat läheisesti sidoksissa kansalaistaitoihin ja osallisuuden edistämiseen.

Perustaitoihin liittyy kuitenkin määrittelyn ongelmia. Kuka määrittelee, mitä ovat ne perustaidot, jotka kaikkien tulisi osata? Ovatko ne luonteeltaan muuttumattomia ja ovatko ne kaikille samat? Onko niin, osalla joillain meistä ei ole edes perustaitoja? Vai peräti niin, että joillain heistä ei ole perustaitoja? Puhummeko itseasiassa toisista, joistain elämänhallinnaltaan heikommista ihmisistä?

Perustaidot on vakiintunut mm. PIAAC-tutkimuksen kautta tarkoittamaan luku-, numero- ja digitaitoja.

PIAAC-tutkimukseen pohjautuvissa kehittämishankkeissa perustaidoille on laadittu erilaisia sisältömääritelmiä. Osa kehittämishankkeista on esimerkiksi keskittynyt tiettyyn perustaitoon ja laatinut taitotasokuvauksia sen alueella.

 

Monilukutaitoa ja tietoturvaa

OECD:n määritelmän mukaan lukutaito on kykyä ymmärtää, arvioida ja käyttää kirjoitettuja aineistoja. Lukeminen tarkoittaa siis käytännössä kykyä ajatteluun ja tarkoituksenmukaiseen toimintaan – se on paljon muutakin kuin kykyä toistaa sanoja ja lauseita.

Brasilialainen kasvatusfilosofi Paulo Freire tuli tunnetuksi lukutaidottomille suunnatuista lukutaito-ohjelmista sekä työstään kriittisen pedagogiikan teoreetikkona. Freiren mukaan lukutaito on kyky katsoa ja arvioida maailmaa kriittisesti. Lukutaito mahdollistaa oman paikan ottamisen maailmassa sekä uuden luomisen.

Informaation ja tekstien yhteiskunnassa meiltä edellytetään monilukutaitoa sekä mediakriittisyyttä. Viestien ja viestintäkanavien suuri määrä tuottaa tarpeen tiedon aktiiviseen hakemiseen,  arviointiin, tulkintaan ja muokkaukseen. Tarvitsemme myös kasvavassa määrin kykyä ymmärtää keinoja, joilla meihin pyritään vaikuttamaan.

Lukutaidon lisäksi omaehtoinen toiminta yhteiskunnassa vaatii digitaalista osaamista ja numeerisen tiedon ymmärtämistä. Hoidamme suuren osan tiedonhankinnasta, kommunikaatiosta ja asioinnista teknisten laitteiden välityksellä. Tarkoituksenmukainen ja turvallinen verkkoasiointi vaatii osaamista ja valmiuksia, digitaitoja. Arjessamme tarvitsemme myös numero-osaamista. Selitämme, arvioimme ja ennakoimme asioita numeerista tiedon ja matemaattisen ongelmanratkaisun avulla.

 

Perustaidot kuuluvat kaikille

Perustaitojen lisäksi on tuotettu määritelmää elämäntaidoista avaamaan tietojen ja taitojen merkitystä arjessa. Digitalisoituneessa tietoyhteiskunnassa perustaitojen pitäminen ajan tasalla tuottaa uusia oppimistarpeita jokaiselle. Se on tullut kouriintuntuvasti koettua myös koronavuoden aikana.  

Puutteelliset perustaidot voivat monin tavoin hankaloittaa elämänhallintaa ja yhteiskunnassa toimimista. Kansalaisen perustaidot -hankkeessa tuotetussa Kaikkien-mallissa perustaitojen kehittäminen on liitetty arjen ongelmien ratkaisemiseen.

Perustaitojen kehittyessä oppijat kykenevät ottamaan paikkansa suhteessa ympäristöönsä ja vaikuttamaan siihen. Freire on todennut, että voidakseen olla lukutaidoton, ihmisen pitää elää yhteisössä, jossa on kirjoitettuja aineistoja. Lukutaitoisuus tai lukutaidottomuus eivät ole koskaan valintoja. Paulo Freiren mukaan lukutaidottomuus johtuu siitä, ettei elinympäristössä ole tarvittu lukutaitoa tai siitä, että lukutaito on evätty yksilöltä. Perustaidot ovat Paulo Freiren ajatteluun pohjaten yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kysymys.

Kaikkiin osallisuuden yhteiskunnassa mahdollistaviin tietoihin ja taitoihin päteekin kaksi ajasta ja paikasta riippumatonta huomiota:

  • Osaaminen ja tarvittavat taidot ovat tilanne- ja kulttuurisidonnaisia. Niiden kehittyminen ja tarve on aina suhteessa ympäristöön.
  • Perustaitojen (esimerkiksi lukutaito) oppiminen nähdään oikeutena. Jos yksilö ei ole saanut tilaisuutta oppia omassa elinympäristössä keskeisiä taitoja, kyse on olosuhteiden pakosta ja mahdollisuuksien puuttumisesta.

Kasvatuksen tehtävä ei ole sopeuttaa ihmisiä vallitsevaan järjestelmään ja hierarkiaan, vaan muovata sosiaalista todellisuutta yhdessä oppijoiden kanssa. Paulo Freire painottaa, että opetuksessa on pyrittävä vahvistamaan oppijan kriittistä tietoisuutta sen sijaan, että maailma oletetaan valmiiksi ja muuttumattomaksi odotetaan opittavan ulkoa valmiit sisällöt.

Kaikilla on tietoja ja taitoja, mutta tarvitsemamme kompetenssit muotoutuvat suhteessa ympäristöömme. Jokaisella on toisin sanoen myös puutteita taidoissa toimiessaan uusissa ympäristöissä tai tilanteissa. Näin ollen opetus ja kasvatus ei voi olla ylhäältä alaspäin suuntautuvaa. Kaikkien-mallissa oppijat ymmärretään tasa-arvoisina toimijoina, ja oppiminen yhdessä tekemisenä.

Kaikkien-mallissa vaikuttavuus, motivaatio ja sitoutuminen perustuvat siihen, että koulutus vastata oppijoiden tarpeisiin ja lähtee liikkeelle heidän omasta arjestaan.

 

Kaikkien-mallissa on kolme ydinperiaatetta: oppijalähtöisyys, paikallisuus sekä eri taitojen yhdistyminen koulutuksissa

Oppijalähtöisyys: Oppijan asettaminen keskiöön

Perustaidot kehittyvät oppijan oman elämän tarpeesta, ongelmien ratkaisemisesta. Motivoitumisen ja sitoutumisen kannalta on tärkeää, että opetuksen tavoitteet ja sisältö ovat oppijoiden kannalta mielekkäitä. Oppijoita onkin mahdollista osallistaa tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien valinnassa.

Kaikkien-mallissa oppijat asettavat itse kurssitavoitteen ja suunnittelevat toteutuksen. Tavoite voi olla kuinka pieni tai iso hyvänsä, kunhan se on oppijan itsensä määrittelemä ja näin oppijan kokoinen. Oppija saa konkreettisen tuloksen ja kokemuksen siitä, että pystyy tekemään itselleen tärkeän asian.

Maailma ja muutos ovat ihmisten tekemiä. Opetuksessa tuleekin tähdätä tietoisuuden lisäämiseen ja toimijuuden vahvistamiseen. Se voi toteutua ainoastaan ottamalla oppijat mukaan opetuksen suunnitteluun ja käytännön toteutukseen.

Paikallisuus: Toiminta kytketään oppijan omaan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön

Oppiminen tapahtuu osana oppijoiden muodostamaa yhteisöä, mutta myös osana paikallisyhteisöä. Koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen otetaan mukaan koulutusorganisaation lisäksi esimerkiksi paikallisviranomaisia, palveluntarjoajia tai järjestöjä. Arjen oppimisympäristöjä, kuten luonto- tai kaupunkikohteita voidaan hyödyntää laajasti. Mukana olevat kumppanit ja vierailukohteisiin tutustuminen luovat oppijoille kontakteja jatkoa varten.

Kaikkien-mallissa myös sosiaalisen ympäristön, kuten ryhmän merkitys ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä. Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppijan tiedot ja taidot rakentuvat ennen kaikkea vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Eri perustaitojen yhdistyminen koulutuksissa: oppiminen arjen ongelmia ratkaisemalla

Opetuksessa ei lähdetä liikkeelle jonkin taidon tai tiedon hankkimisesta. Sen sijaan määritellään ongelma, jonka oppija haluaa ratkaista. Ongelman ratkaisemisessa kehittyvät samanaikaisesti useammat perustaidot.

Toiminnan lisäksi koulutukseen kuuluu ohjaavaa keskustelua. Ohjaajan tehtävä on tunnistaa ja sanoittaa perustaitojen vahvistuminen toiminnan ohessa.

 

Kouluttajilta kouluttajille

Mallia on testattu eri kumppaneiden ja kohderyhmien kanssa koulutuspiloteissa vuosien 2019 ja 2020 aikana Espoossa, Helsingissä, Savonlinnassa ja Turussa. Lisää piloteista voit lukea Kaikkien-mallin sivustolta.

Piloteissa mallia testaamassa ja kehittämässä oli laaja joukko perustaitojen parissa toimivia kouluttajia ja ohjaajia.

Palvelumuotoiluprosessissa tiivistimme mallin helposti käyttöön otettavaan muotoon. Pääperiaatteet mielessä pitäen suunniteltu koulutus vastaa oppijoiden tarpeisiin ja sitouttaa oppimiseen.

 

Nina Hjelt
Koulutussuunnittelija
Kansanvalistusseura sr, Kvs-säätiö

Kaikkien-malli on vaikuttava ja oppijalähtöinen perustaitojen koulutusmalli työikäisten arjen parantamiseksi. Se on kehitetty Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella, osana opetus- ja kulttuuriministeriön Taito-ohjelmaa.

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn Share on email