chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Opetuksen digitalisointi parantaa oppimista ja avaa uusia mahdollisuuksia

15/01/2018
by Pekka TENHONEN
Kieli: FI

/fi/file/ipadtablettechnologytouchcomputerscreencommunicationwireless-714525jpgipad_tablet_technology_touch_computer_screen_communication_wireless-714525.jpg


Maria Sundström on digitalisoinut oppimateriaaleja jo 17 vuotta. Työssään Åbo Akademin yliopiston Elinikäisen oppimisen keskuksessa ja ICT-keskuksessa hän amanuenssina ja suunnittelijana opettaa ja tukee yliopiston opettajia opetuksen digitalisoinnissa. Hän on useiden Erasmus+ ja Nordplus-hankkeiden kautta päässyt näkemään oppimateriaalien digitalisointia myös muualla Euroopassa.

- Opetuksen digitalisointi oikein tehtynä monipuolistaa opetusta, parantaa oppimista ja säästää opettajan aikaa pitkällä tähtäimellä. Työkaluja on tänä päivänä paljon, ne ovat helppoja käyttää, ja yhä vähemmän tarvitaan ohjelmistoasennuksia. Yhtä tärkeää kuin tekninen osaaminen on kuitenkin toimintatapojen uudelleenajattelu sekä ja ajankäytön optimointi, sanoo Maria Sundström.

Helpompi huomioida erilaisia oppimistyylejä.

Paitsi että digitalisointi parantaa opiskelua, se myös mahdollistaa opiskelun silloin, kun aika- ja paikkasidonnaisuutta ei enää ole samalla tavalla kuin ennen. On myös syytä muistaa, ettei esimerkiksi koko kurssia tarvitse digitalisoida, vaan vain sen valitut osat. Kun opetusmateriaali monipuolistuu, antaa se uusia mahdollisuuksia myös erilaisille oppijoille.

- Suosittelen aina aloittamaan siten, että opettaja digitalisoi pienen osan opetustilaisuudesta. On mahdollista poimia vaikkapa jokin kielioppia selittävä kohta, esimerkiksi verbin aikamuoto. Esmierkki tästä löytyy lataamamme Youtube-linkin takaa. Aika pian opettaja huomaa, että opetuksen uudistaminen onkin hauskaa!

Ylikriittisyys oman materiaalin suhteen pois

Opetusmateriaalista kannattaa digitalisoida se osa, jonka opettaja voi käyttää uudelleen. Asiaa kannattaakin lähestyä jakamalla työosiin; koko kurssia ei tarvitse modernisoida kerralla, mutta jos sen tekee, työtä voi tehdä useassa eri jaksossa. Opettajan kannattaa siis digitalisoida se aineisto, jota ei tarvitse kurssilta toiselle päivittää. Samalla on hyvä miettiä olisiko materiaalista tukimateriaaliksi toisellekin kurssille. Digitaalisten materiaalien kierrättäminen kannattaa.

- Joka kerta painotan myös, ettei pidä olla liian kriittinen lopputuloksen suhteen. Alussa on suuri riski leikata ja editoida materiaalia siksi, että sanoo jotain väärin, mutta ajan myötä kriittisyys pienenee samalla kun tottuu siihen, että puhuu tietokoneelleen. Opettaja huomaa pian myös sen, että materiaalin tallentaminen uudestaan on helpompaa kuin sen editointi.

Sundström kertoo tekevänsä itse siten, että jos hän sanoo asian väärin niin hän antaa tallentamisen jatkua. Hän pitää pienen tauon ja lukee tekstin uudestaan. Editointivaiheessa on helppo nähdä grafiikasta missä kohdin tauko sijaitsee. Tämä kohta leikataan myöhemmin pois.

Yhteistyötä opetusmateriaalien tuottamisessa

Digitalisointi antaa myös hyvän mahdollisuuden tehdä yhteistyötä muiden saman aineen opettajien kanssa eri opistoissa, kouluissa ja yliopistoissa, jopa maan rajojen ulkopuolella. Yhteistyössä voi tehdä vaikkapa yhteistä oppimateriaalia, joita kaikki voivat käyttää. Työnjako tällä tavalla ja yhteinen luova työ säästävät kaikkien aikaa. Joassakin määrin myös työn perinteet ovat tätä vastaan, ja moni oudoksuu aluksi oman materiaalin jakamista muille opettajille.

Laajemmin nähtynä oppimateriaalin jakaminen on myös mahdollisuus markkinoida omaa yksikköään, sen koulutustarjontaa ja osaamista. Moni saattaa aluksi epäillä oppimateriaalinsa laatua ja on siksi ujo lähtemään mukaan kokeiluun. Yhteiset, jaetut aineistot kuitenkin auttavat tekijää saamaan syvällisemmän näkemyksen aineestaan ja muiden kurssien konsepteista.

Monta tyyliä digitalisoida

- Nauhoittaminen on nopeinta jos nauhoitettavasta puheesta on olemassa valmis käsikirjoitus, mutta mielestäni voi myös luottaa kykyynsä opettajana ja puhua vapaasti. Tämä on myös luonnekysymys. Osa haluaa pelata varman päälle, osa antaa vaan mennä ja korjaa virheet vauhdissa. Pääasia etteivät opiskelijat hämmenny, toteaa Sundström.

Videota tehdessä on tärkeä jakaa aineisto useampiin lyhyempiin jaksoihin, eikä puhua esimerkiksi koko oppituntia, 90 minuuttia, kerralla. Tilastot osoittavat, etteivät opiskelijat jaksa kuunnella näin pitkiä esitelmiä yhtä soittoa. Lyhyemmät osiot myös helpottavat juuri haluamansa kohdan löytämistä nauhoitukselta. Opiskelija ehkä haluaa tarkastaa pienemmän yksityiskohdan myöhemmin, ja se löytyy helpommin lyhyeltä, kuin pitkältä nauhalta.

Videot tukevat käänteistä luokkahuonetta

Digitaalinen aineisto palvelee luonnollisesti hyvin myös käänteisen luokkahuoneen toimintatapaa, jossa materiaaliin tutustutaan jo ennalta. Kun ryhmä kokoontuu yhteen, käytetään aika itse sisällön toteuttamiseen, ongelmien ja epäselvyyksien ratkaisuun ja aiheen tarkempaankin käsittelyyn.

Sundströmin viimeinen käytännön vinkki koskee puhenopeutta.

- Älä puhu liian hitaasti kun nauhoitat jotain. Tiedän, että opiskelijat käyttävät nopeuden kaksinkertaistamista Youtubessa, jos luennoitsija puhuu liian hitaasti.

Näillä vinkeillä rohkaisemme kaikkia opettajia omien digioppimateriaalien tuottamiseen.

/fi/file/digijpg-0digi.jpg

 

Esimerkkejä digioppivälineistä. (Kuva: Pekka Tenhonen)

 

Blogin pääkuva: pxhere.com

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn