Olisi ajattelematonta rakentaa organisaatiostrategia valmistelematta tukea sen toteuttajille. Muun työvoiman tukeminen on aikuiskoulutuksen ammattilaisten ydinosaamista, mutta kuka huolehtii heidän omasta kehityksestään? Minulla on vuosien varrella ollut ilo todistaa useita jatkuvan oppimisen strategioita ja suunnitelmia ympäri Eurooppaa, mutta vain harvoissa niistä on muistettu ottaa huomioon järjestelmällinen tapa kehittää suunnitelmia ja strategioita toteuttavien johtajien, esimiesten, opettajien ja muiden työntekijöiden taitoja. 
 

Unohda laatu, keskity laajuuteen

Jos suunnitelmissa puhutaan ”työvoiman kehityksestä”, kyse on yleensä muista kuin suunnitelman toteuttajista. Aikuiskoulutuksen työvoimasta puolestaan puhutaan ikään kuin laadunvarmistuksen alaotsikkona. Laatu on tärkeää, mutta se ei ole ainoa syy kehittää henkilökuntaa ja tuutoreita. Muita kehityksen tavoitteita ovat esimerkiksi strategian ja innovaatioiden luominen, hallinnon ja vakiintuneiden toimintatapojen haastaminen sekä seuraavan aikuiskouluttajasukupolven rakentaminen.

Julkisten palveluiden kohtaama muutosten aikakausi koskee myös aikuiskoulutusta. Uusia vaatimuksia ovat esimerkiksi yhteistyön edistäminen terveydenhuollon- ja sosiaalityön sektorilla, yleisen turvallisuuden alalla ja kulttuuripalveluissa toimivien kumppanien kanssa. Vuonna 2018 painotimme, että yhteistyön edistäminen aikuisoppimisessa johtaa moniosaamiseen ja laajempien oppimistulosten tehostettuun havaitsemiseen. 

Euroopan komission ja Further Education Trust for Leadership ‑ajatushautomon tuella pyysimme kymmentä alan ammattilaista kertomaan oman näkemyksensä tarpeellisista toimista. Vastauksena kirjoitetut artikkelit julkaistiin Healthy, Wealthy, and Wise: implications for workforce development ‑raportissa.

Yhteisiä teemoja

Artikkeleissa mainittiin erilaisia aikuisoppimisen työvoiman kehitysmahdollisuuksia, jotka edistäisivät jatkossa tarvittavia taitoja, tietoja ja asenteita. Niissä ilmeni kuitenkin myös toistuvia teemoja:

1. Tarjonnan on oltava joustavampaa. Siihen liittyy myös parempien osa-aikaisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen ja digitaalisen tarjonnan parempi hyödyntäminen, jotta yhteistyölle on tilaa niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin.
2. Yhteistyötä, osallistamista ja monimuotoisuutta on edistettävä aktiivisesti avoimempien työvoiman osallistumismenetelmien avulla. Joustavampi, maalaisjärkeen perustuva lähestymistapa auttaisi muiden alojen ammattilaisten siirtymistä aikuiskoulutuksen pariin esimerkiksi nopeiden pätevöitymisprosessien, aiemman kokemuksen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä ryhmäopetuksen keinoin.
3. Etenemispolkuja on kehitettävä linkittämällä eri vaiheita ja tasoja toisiinsa ja tarjoamalla kehitysmahdollisuuksia halukkaille. Siihen kuuluu myös tuki perinteiselle polulle aikuisoppijasta aikuiskouluttajaksi, usein vapaaehtoistoiminnan kautta.
4. Ohjauksessa, mentoroinnissa, käytännön oppimisessa ja vertaisoppimisessa esimiehet ja kouluttajat auttavat toisiaan ottamaan ohjat omasta oppimisestaan. Tämä on tehokas keino jakaa tietoa ja kokemuksia.
5. Yhteisen tekemisen kautta oppiminen on tehokas tapa saada aikaan muutoksia. Opetussuunnitelmien ja organisaatioiden väliset rajat ylittävät tiimit kaatavat ammatillisia raja-aitoja ja rakentavat uusia suhteita. ”Moniääniset keskustelut” (ks. artikkeli 6) auttavat esimiehiä, kouluttajia, tuutoreita ja kumppaneita viestimään tehokkaasti, jakamaan tietoa, oppimaan ja löytämään yhteisiä ratkaisuja.
6. Joint Practice Development (JPD) ‑menetelmät eroavat ylhäältä alaspäin suuntautuvasta, ohjailevasta jatkuvan ammatillisen kehittymisen (Continuing Professional Development, CPD) menetelmästä. Kuten artikkelissa 2 mainitaan, JPD on tasa-arvoisempi malli, ”anarkistinen vastine CPD:lle” ja ”vastalääke mestaruuden käsitteelle”.

Vastakaikua Isosta-Britanniasta

Kollegallani Helen Plantilla ja minulla oli ilo testata näitä ajatuksia foorumeissa ympäri Isoa-Britanniaa tänä vuonna. Keräsimme saamamme vastakaiun julkaisun viimeiseen osioon.

Tärkein viesti oli se, että vaikka Ison-Britannian aikuisoppimissuunnitelmat ja työvoimakehityksen menetelmät eroavat alueittain, alueet kohtaavat usein samoja ongelmia. Jokainen elin päätti kuitenkin kehittää aikuisoppimissuunnitelmaansa ja tunnusti tarpeen luoda yhteisiin periaatteisiin perustuva viitekehys.
 
Oletko samaa mieltä näiden periaatteiden kanssa? Koetko, että jotain jäi puuttumaan?
 
Tulevissa blogikirjoituksissa aiomme kuvailla, kuinka kehitimme kyseiset ideat, joten kysymyksiä saa kernaasti esittää alla.

Mark Ravenhall

Mark on työskennellyt julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä vapaaehtoissektorilla. Hän aloitti jatkokoulutuksen opettajana ja johti aikuisille tarkoitettua collegea sekä aikuiskoulutuspalvelua, kunnes liittyi NIACEen (UK National Institute for Adult Continuing Education) vuonna 2001. Hän työskenteli NIACEssa 12 vuotta muun muassa linjaus- ja vaikutusjohtajana. Nykyään Mark työskentelee freelancerina useille asiakkaille Isossa-Britanniassa ja Euroopassa. Vuodesta 2013 asti hän on ollut mukana Ison-Britannian kansallisten koordinaattoreiden ryhmässä, jota tällä hetkellä johtaa Learning and Work Institute. Markin työnkuvaan kuuluu England Impact Forumin puheenjohtajuus. Foorumi kokoontuu neljännesvuosittain tarkastelemaan aikuisoppimisen vaikutuksia. Mark on kirjoittanut viiteen aikuiskoulutuksen julkaisuun ja toimii parhaillaan yhtenä työvoimakehitystä käsittelevän esseesarjan toimittajista.
 

Aiheeseen liittyviä julkaisuja:

• Rethinking workforce development for adult educators (blog) - the first of this series of blog posts, introducing the aims of the Learning & Work Institute's Healthy, Wealthy and Wise: implications for workforce development report 
• Entrepreneurship in Education - Background paper (resource) - the European Commission, OECD and LEED explain the different meanings of the term 'entrepreneurship' and discuss the benefits of teaching learners about the topic
• Public libraries and their roles and work in inclusion and learning (blog) - summarises an Erasmus+ study that took librarians to Norway to observe Norweigan libraries and consider public libraries as inclusive learning arenas
• FELTAG: Using Technology for Learning in Further Education (blog) - covers recommendations made by FELTAG  in respect of the need for innovative digitalisation in Further Education Colleges