chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Maahanmuuttajat ja ammatillinen koulutus

13/11/2017
, Jenni WESTÖ
Kieli: FI

/fi/file/grandmotherkidslaptopdearmyanmarburmaasiaschoolthailand-1179867jpg-0grandmother_kids_laptop_dear_myanmar_burma_asia_school_thailand-1179867.jpg

 

Suomessa on toteutettu lähivuosina useita hankkeita, joiden avulla on kehitetty toimintamalleja yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin maahanmuuttajien kotoutumisen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen teemoihin. Tutustu tässä jutussa Etelä-Savon Ammattiopiston Kotochattiin, Kotomaattiin ja Suomen Diakoniaopiston See Me – Taidot esille -hankkeeseen. 

Kotochat

Maahanmuuttajien kotoutumisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen etsitään koko ajan uusia toimintamalleja. Kieli ja kielen oppiminen ovat yksi keskeinen teema työssä, kuten myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen. Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia kehittämistyölle.

Erilaisia käännöspalveluja, jotka toimivat verkossa on jo olemassa lukuisten eri kielten välille. Näitä hyödynnetään laajasti mm. peliteollisuudessa. Nyt on huomattu, että palveluja olisi mahdollista soveltaa myös maahanmuuttajien kotoutukseen liittyvissä palveluissa.

Kotochatin tavoitteita

Etelä-Savon Ammattiopiston (Esedu) Kotochatti-hankkeen tavoitteena oli luoda Internet-pohjainen reaaliaikainen käännöspalvelu ja kerätä opiskelijoiden kokemuksia sen käytöstä. Hankkeessa testattiin käännöspalvelun soveltuvuutta erityisesti maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä työssäoppimiseen. Käännöspalvelun kieliksi valittiin arabia, farsi ja venäjä. Valitut kielet olivat teknisesti haastavat, sillä arabian ja farsin kielet kirjoitetaan oikealta vasemmalle.

Reaaliaikaisen käännöspalvelun lisäksi suunniteltiin myös muutaman päivän viiveellä toteutuvia Kysymys & vastaus -palvelua sekä dokumenttien käännöspalvelua. Hankkeen olennaisin toiminto oli kuitenkin reaaliaikainen Chat online, jota testattiin syksyn 2016 aikana 31 opiskelijan voimin.

Osallistujien suomen kielen taito ja koulutustausta vaihtelivat, joten myös kokemukset palvelun vahvuuksista ja heikkouksista olivat monipuolisia. Chat online -kääntämisen avulla annettiin ohjausta henkilökohtaistamiseen, uraohjaukseen, opiskelun ja työssäoppimisen etenemiseen sekä osaamisen kartoittamiseen ja tunnistamiseen liittyen. Erityisesti keskityttiin sosiaalisen osaamisen tunnistamiseen. Aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi kartoitettiin eri kielten taitoja tai muita erityistaitoja (kädentaidot ja muut luovat taidot), harrastuksia ja sosiaalisia taitoja.

Oppeja ja hyötyjä

Hankkeen Kysymys & vastaus -palvelu osoittautui hitaaksi, joten sen toteutus jäi kesken, kun taas Dokumentti -kääntäminen nähtiin hyvänä lisänä palvelulle, vaikkei sitä hankkeessa niin tarvittukaan. Suurimmat hyödyt tulivat Chat online -käännöspalvelun kautta.

Chat-online -käännöspalvelu antoi tärkeitä tietoja opiskelijan valmiuksista. Niiden näkyväksi tekeminen voimaannutti opiskelijoita erityisesti. Käännöspalvelun avulla saatiin laajaa ja tarkkaa tietoa opiskelijoiden aikaisemmasta osaamisesta ja vahvuuksista. Palvelun vahvuuksia olivat visuaalisesti selkeä ulkoasu ja helppokäyttöisyys. Chatissa kääntäjän rooli jäi neutraalimmaksi kuin tulkkaustilanteessa, mikä teki keskusteluista luotettavia. Palvelu osoittautui myös kustannustehokkaaksi, sillä tulkki pystyi yhden tavallisen tulkkaustilanteen sijaan kääntämään useaa keskustelua yhtä aikaa.

Kaikkiaan Kotochat-hankkeen kokemukset osoittivat, että chat-käännöspalvelu toimisi hyvänä ja tehokkaana apuvälineenä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa sekä koulutuspoluilla etenemisessä ja työllistymisen tukena.

Lue lisää: Esedun verkkosivut ja Euroopan Unionin Rakennerahastotietopalvelun verkkosivut

 

/fi/file/workfriendchattalkspeak-130618jpgwork_friend_chat_talk_speak-130618.jpg

Kotomaatti

Maahanmuuttajien pääsy ammatillisiin opintoihin on parantunut viime vuosien aikana, mutta se ei ole silti helppoa niille, joiden kielitaito ei ole kehittynyt kotoutumiskoulutuksen aikana riittävästi. Alakohtaiset kielitaitovaatimukset vaihtelevat, ja esimerkiksi pääsykokeet ammatilliseen perustutkintoon ovat monille kielen vuoksi liian vaikeita. Tämä ryhmä on tällä hetkellä väliinputoajana kotoutumiskoulutuksen suhteen.

Toiseksi haasteena usein on, että maahanmuuttajien on vaikea löytää sopivia työssäoppimispaikkoja ja työssäoppimisen ohjaus tai työpaikkaohjaajien saama tuki monikulttuuristen opiskelijoiden ohjaamisessa ja näyttöjen arvioinnissa ei ole riittävää.

Lähtökohtia

Etelä-Savon Ammattiopiston (EsEdu) Kotomaatti-hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajille henkilökohtaisia polkuja ammatillisen koulutuksen kautta työelämään. Käytännössä haluttiin löytää uusia tapoja tukea lähtömaastaan ammatillista koulutusta tai osaamista saaneiden opiskelijoiden ja uravalinnastaan tietoisten opiskelijoiden hakemista ja valmiuksia koulutukseen ja työelämään. Kun opiskelijalta löytyy lähtömaan koulutusta tai osaamista, mutta puuttuu suomenkielistä sanastoa, suomalaisen ammattialan osaamista ja työelämän tuntemusta, tarvitaan uudenlaista apua työllistymiseen. Myös uutta oppimisteknologiaa pyrittiin ottamaan käyttöön. Toiseksi autettiin niitä aikuisia opiskelijoita, joilla edellä mainittuja valmiuksia ei entuudestaan ollut. Kolmanneksi Kotomaatissa kehitettiin työssäoppimisen ohjausta.

Mitä Kotomaatti opetti?

Hanke lähti käyntiin alkukartoituksilla 47 koulutukseen hakeutumisvaiheessa olevalle opiskelijalle, joille niitä ei ollut tehty TE-toimiston toimesta. Alkukartoitukset olivat erittäin hyödyllisiä ja niiden toteuttamisesta saatiin hyvää kokemusta. Seuraavaksi kahteen järjestettyyn Kotomaatti-koulutukseen osallistui yhteensä 28 opiskelijaa. He edustivat 16 eri kansalaisuutta ja tavoitteena oli 11 eri ammatillista tutkintoa. Kolmanneksi toteutettiin 200 päivän mittainen työvoimakoulutus ohjaavan koulutuksen ja ammatillisen koulutusjakson myötä.

Opiskelijoilta saatiin koulutuksesta ja henkilökohtaisesta ohjauksesta erittäin hyvää palautetta. Hankkeessa huomattiin, että samankaltaiselle nivelvaiheen koulutukselle on selkeä tarve. Koulutus auttoi opiskelijoiden valmiuksien kehittymisessä, toi lisää ammatillisessa koulutuksessa tarvittavia tietoja ja taitoja, antoi tarvittavaa uraohjausta, kehitti ammatillista kasvua, realismia, itsetuntemusta ja minäpystyvyttä sekä auttoi etenemään kohti työelämää. Kielitaito kehittyi useimmilla koulutuksen aikana tasolle B1.1. Kotomaatissa kielenoppiminen nähtiin funktionaalisena ja rakentuvan opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Kotomaatti-hankkeen kokemukset kertovat, että ammatillinen tutkinto työllistää maahanmuuttajia lähes samalla tasolla kuin kantaväestöä, mutta monet heistä tarvitsevat tukea opintojen aikana. Kielitietoinen opetus ja ohjaus ovat hyödyksi, mutta eivät kuitenkaan yksin riitä. Useilla opiskelijoilla on puutteita elinikäisen oppimisen avaintaidoissa, joita tarvitaan kielitaidon lisäksi opintoihin hakeutuessa, niiden aikana sekä työllistymisessä.  

Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen väliseen niveleen kehitetty Kotomaatti-koulutus kasvatti niitä valmiuksia, joita tarvitaan ammatillisten opintojen kautta työelämään pääsemiseksi.

Lue lisää: Esedun verkkosivut ja Euroopan UnioniRakennerahastotietopalvelun verkkosivut

/fi/file/mancookingbakinggiftspringcryemotionsmarch8-1048848jpgman_cooking_baking_gift_spring_cry_emotions_march_8-1048848.jpg

See Me – Taidot esille

Suomen maahanmuuttajataustaisen väestön määrä kasvaa noin 20 000 henkilöllä vuosittain. Nyt Suomessa on noin 250 000 ulkomaalaista ja vuonna 2020 ehkä lähes puoli miljoonaa. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten osuus nuorissa ikäluokissa on lähes kaksinkertainen koko maan tasoon verrattuna. (Pietiläinen 2013)

Vaikka kotouttamistoimenpiteet ja osaaminen alalla ovat parantuneet, suuri osa maahanmuuttajien suorittamista tutkinnoista jää kokonaan pimentoon. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden koulutuksesta ei kerätä systemaattisesti tietoja ja siksi heidän koulutuksensa usein jää tuntemattomaksi.

Tavoitteita ja tuloksia

Suomen Diakoniaopiston maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisen tunnistamishanke See Me – Taidot esille -hankkeen tavoitteena oli

  1. tunnistaa nuorten maahanmuuttajien non-informaalista ja informaalista osaamista
  2. opinnollistaa ja tunnustaa nuorten maahanmuuttajien tunnistettua osaamista
  3. luoda osaamisen tunnistamisen validointia tukeva e-portfolio ja
  4. poluttaa nuoria maahanmuuttajia heidän osaamistasoaan vastaaviin koulutuksiin sekä oppimista ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.

Hankkeen tuloksena 80 maahanmuuttajataustaista nuorta osallistui osaamisen tunnistamisprosessiin. Heidän osaamisensa sisällytettiin e-portfolioon. Heistä 40 nuoren osaaminen tunnistettiin osaksi ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa koulutusta (VALMA) ja 40 nuoren osana ammatillisia perusopintoja. Lisäksi hankkeessa luotiin maahanmuuttajataustaisten nuorten TE-asiakkaiden yhteistyömalli työvoimahallinnon kanssa sekä osaamisen tunnistamisen ja polutuksen malli, joka soveltuu osaksi koulutuksen ja työelämän uudistuvaa pedagogiikkaa.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten non-informaalisen ja informaalisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen johti lyhyelläkin ajalla itsetuntemuksen ja itsetunnon vahvistumiseen ja osaamispääoman lisääntymiseen. Näiden nuorten koulutus- ja työllistymispolku nopeutui hankkeen ansiosta, mikä puolestaan ennaltaehkäisi syrjäytymistä. Kohderyhmän kanssa työskentelevien ammatillinen osaaminen kasvoi, mikä johti työtyytyväisyyden lisääntymiseen ja palveluprosessien nopeutumiseen.

Pitkällä aikavälillä maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen sai laajan hyväksynnän osana heidän integraatioprosessiaan. E-portfoliosta tuli väline, jolla voitiin valita maahanmuuttajia koulutukseen tai työhön ja tunnustaa heidän osaamisensa.

Sukupuolinäkökulma oli hankkeessa keskeinen, sillä maahanmuuttajataustaiset nuoret naiset ovat haavoittuvammassa asemassa verrattuna sekä valtaväestöön että maahanmuuttajataustaisiin nuoriin miehiin, ja vaativat erityistä puolustamista. Hanke edisti yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta takaamalla syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajataustaisille nuorille naisille paremmat mahdollisuudet hyvään terveyteen, perusturvaan, toimeentuloon, koulutukseen ja työllistymiseen.

Viime kädessä maahanmuuttajien pääsy työllistymispoluille lisää työelämän ja koko yhteiskunnan monimuotoisuutta.

Lue lisää: Suomen Diakoniaopiston verkkosivut ja Euroopan Unionin Rakennerahastotietopalvelun verkkosivut

Kuvat: pxhere.com

 

PALAA KOKOELMABLOGIN ETUSIVULLE TÄSTÄ

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn