chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Digitaalisuus mahdollistaa opiskelun kaikille

22/01/2019
by Juha Wakonen
Kieli: FI
Document available also in: EN SV

Aikuisten oikeesti -juttusarjassa esittelemme aikuisoppimisen asiantuntijoita ja erilaisia toimintaympäristöjä EPALEn vuoden 2019 temaattisia fokuksia seuraten. Asiantuntijat edustavat Suomen monipuolista ja laajaa aikuiskoulutuksen kenttää ja kuuluvat Opetushallituksen aikuiskoulutuksen asiantuntijaryhmään.

/fi/file/samipeltonenjpgsami_peltonen.jpg

 

Sami Peltonen on ollut mukana Turun iltalukion opetus-, hallinto- ja kehitystöissä yli kymmenen vuoden ajan, ja nykyään hän toimii koulun apulaisrehtorina. Erityisesti hän tuntee sekä digitaalisen aikuisoppimisen että aikuisten etäopiskelujen aihealueita. Tässä henkilö- ja organisaatiokuvauksessa Peltonen esittelee Turun iltalukion toimintaa teemaan liittyen.

Sami Peltonen valmistui matemaattisten aineiden opettajaksi vuonna 2000. Aluksi hän toimi Turun iltalukiossa opettajana, mutta muutamaa vuotta myöhemmin koulussa avautui opettaja-apulaisrehtorin virka, jota Peltonen valittiin hoitamaan. Työssään hän on ollut mukana niin etä- kuin lähiopetuksessakin, pitänyt verkkokursseja ja ottanut osaa Opetushallituksen etäopetusprojektiin.

– Turun iltalukio on suuri koulu ja toimenkuvani on sen mukaisesti hyvin moninainen. Hallinto vie tietysti valtaosan ajasta. Yksi aikuislukion tyypillisiä piirteitä on se, että verkko- ja digiopetusta kehitetään koko ajan. Niinpä oma roolini on ikään kuin toimia mahdollistajana. Voin tehdä myös avauksia, mutta opettajat ovat omien oppiaineidensa asiantuntijoita, ja heiltä tulee parhaat ehdotukset. Yritän siis mahdollistaa opettajille sen, että he pystyvät toteuttamaan uudistuksia ja omia ideoitaan, kertoo apulaisrehtori Peltonen.

Turun iltalukiossa opiskelee satoja tutkintotavoitteisia opiskelijoita, satoja aineopiskelijoita ja satoja kesäopiskelijoita joka vuosi. Se on yksi Suomen suurimmista aikuislukioista, jossa voi suorittaa koko lukion oppimäärän, opiskella yksittäisiä aineita tai saattaa loppuun peruskoulun, jos todistus puuttuu. Opetus on avointa hyvin vähin rajoituksin lähes kaikille halukkaille.

– Opiskelijoista noin puolet ovat tutkintotavoitteisia ja noin puolet aineopiskelijoita. Osa saattaa opiskella esimerkiksi kieliä ihan vain omaksi ilokseen, ja osa haluaa korottaa arvosanojaan. Meillä käy myös päivälukiolaisia, jotka eivät saa kaikkea haluamaansa mahtumaan lukujärjestykseensä, ja niinpä he täydentävät opiskeluaan meidän tarjoamillamme verkkokursseilla.

Ikäopiskelijat viihtyvät vielä paikan päällä

Turun iltalukion toiminnan taustalla vaikuttaa ajatus elinikäisestä oppimisesta. Apulaisrehtori Sami Peltosen mukaan yleissivistyksen merkitys on pelkästään kasvanut vuosi vuodelta, koska meitä kaikkia ympäröi valtava määrä tietoa, josta jokainen joutuu jossain vaiheessa tekemään selkoa sekä itselleen että muille. Peltonen kutsuukin laajaa yleissivistystä tehokkaaksi vastavoimaksi esimerkiksi valeuutisille ja niin kutsutuille vaihtoehtoisille faktoille.

– Yleissivistys tarkoittaa minulle myös sitä, että osaa hyödyntää ympäriltämme löytyvää tietomäärää ja jalostaa siitä jotakin omaa, hän sanoo.

– Moni ajattelee, että sosiaalisessa mediassa ja nuorten viestimissä kirjoitetun kielen merkitys pienenee, mutta itse asiassa tilanne on päinvastoin. Esimerkiksi viranomaispalveluissa paikalla asiointi on vähentynyt, ja tämä tarkoittaa sitä, että kirjoitus- ja ilmaisutaidon merkitys korostuu, koska viranomainen täytyy vakuuttaa lyhyesti sekä tehokkaasti. Valitettavasti oikeinkirjoituksen ja tyylin osaaminen on heikentynyt samaan aikaan, kun niiden merkitys on kasvanut.

Opintoja Turun iltalukiossa suoritetaan paikan päällä ja erilaisina verkko- sekä monimuotokursseina. Peltosen mukaan iäkkäämmät opiskelijat viihtyvät kuitenkin edelleen paremmin lähiopetuksessa. Tähän on tietysti monia erilaisia syitä, kuten vaikkapa halu saada itselleen sosiaalinen ympäristö, jossa käydä keskusteluja kasvokkain muiden ihmisten kanssa.

– Nuoret puolestaan ottavat enemmän vain tarjottimelta kursseja omien opintojensa tueksi ja suorittavat niitä etätyöskentelynä. Me annamme mahdollisuuden tehdä kaikkea verkossa. Jää opiskelijan itsensä harkittavaksi, mikä hänelle soveltuu parhaiten, tiivistää Peltonen.

Digitaalisuudella on pedagogiikassa useita käyttötarkoituksia

Erilaiset digitaaliset ratkaisut voivat olla pelkästään apuvälineen roolissa oppimistilanteissa, mutta digitaalinen aikuisoppiminen voi yhtä hyvin tarkoittaa myös sitä, että digitaalisia apuvälineitä on tuotu olennaiseksi osaksi itse oppimisen pedagogiikkaa.

– Käsitettä digitaalinen aikuisoppiminen ei olla virallisesti määritelty, joten haluan ymmärtää sen mahdollisimman laajasti. Se on siis jotakin kahden edellisen esimerkin väliltä tai kaikkea sitä, joka niiden väliin mahtuu, Turun iltalukion apulaisrehtori Sami Peltonen miettii.

Uusia oppimisen apuvälineitä käytetään hyvin eri tavalla eri oppiaineissa. Peltosen mukaan se on viime kädessä jokaisen opettajan omassa hallinnassa, mitä menetelmiä ja apuvälineitä he käyttävät.

– Opettajat ovat oman oppiaineensa ja pedagogian ammattilaisia. Heitä pitää kuunnella siinä, mitä he pitävät mielekkäänä. Minusta digitaalisuudella ei saa olla mitään itseisarvoa, vaan sille täytyy löytää todellisia käyttötarkoituksia. Opetuksessa nyt käytettävät välineet perustuvat ennen kaikkea sekä tutkimustietoon että siihen, että ne on todella todettu oppimisen kannalta relevanteiksi.

Digitaalisten opetusratkaisujen hyöty nimenomaan aikuisoppimisessa on ennen kaikkea se, että monimuoto- ja etäopiskelu vapauttavat aikaa. Toisin sanoen aikuisopiskelijoilla on usein suurempi tarve olla ajasta ja paikasta riippumattomia, koska useilla heistä on työn ja perheen kaltaisia koulun ulkopuolisia sidonnaisuuksia. Näin vaikkapa verkossa tapahtuva reaaliaikainen ryhmäkeskustelu ei välttämättä toimi, koska aikuisopiskelijan voi olla hankala sitoutua tiettyyn aikaan tapahtuvaan toimintaan.

– Lisäksi digijärjestelmät ovat väsymättömiä palautteenantajia. Eli jos haluaa opiskella esimerkiksi kieliä, järjestelmä jaksaa antaa koko ajan palautetta ja huomioida välittömästi opiskelijan osaamistason nousua sekä vaikeuttaa harjoitustehtäviä tämän tahdissa, kertoo Peltonen.

Paikkansa digitalisaatio on aikuisopiskelun pedagogiikassa apulaisrehtori Sami Peltosen mukaan ansainnut, kunhan tämä vain tapahtuu mielekkäällä tavalla.

– Digitaalisuus on vyörynyt kouluihin ja osaksi luokkahuoneita. Näin se on saattanut välillä aiheuttaa hieman kaoottisiakin tilanteita. Nyt käytännön kokemuksia alkaa kuitenkin kasaantua entistä enemmän, kun ollaan saatu sekä palautetta että tutkimustietoa siitä, mikä todella toimii. Uskon, että pikkuhiljaa aletaan päästä tilanteeseen, jossa löytyy yhä enemmän ja enemmän toimivia ratkaisuja.

 

Teksti: Juha Wakonen

 

Tutustu myös muihin Aikuisten oikeesti -juttusarjan julkaisuihin alta!

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn