Blog
Blogi

Kolme kysymystä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista

Kvs-säätiön Kolme kysymystä -sarjassa avataan eurooppalaista aikuiskoulutuspolitiikkaa. Kolmas osa esittelee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria.

three people sitting on a bench and looking at a photo wall with lots of faces.

Kuva: Canva

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari linjaa, miten EU:n jäsenvaltioiden tulisi huolehtia kansalaisistaan. Sen 20 periaatetta pyrkivät ohjaamaan jäsenvaltioita kohti yhdenmukaisempaa ja oikeudenmukaisempaa tapaa huolehtia kansalaisistaan. Yksi tärkeimmistä periaatteista käsittelee opetusta, koulutusta ja elinikäistä oppimista.

Vuonna 2021 Euroopan komissio julkaisi uuden toimintasuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 78 prosenttia 20-64 -vuotiaista olisi työelämässä, ainakin 60 prosenttia aikuisista osallistuisi vuosittain koulutukseen ja ainakin 15 miljoonaa ihmistä vähemmän olisi vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä.

Suomessa saatetaan ajatella, että meillä sosiaaliset oikeudet toteutuvat hyvin, emmekä tarvitse ohjeita EU:lta. Onko asia näin? Pyysimme Euroopan parlamentin jäsentä Sirpa Pietikäistä kertomaan, miten pilari kytkeytyy elinikäiseen oppimiseen ja aikuiskoulutukseen ja miten hän näkee Suomen tilanteen.

Mihin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria tarvitaan ja miten sen periaatteet toteutuvat Suomessa?

”Ihmisten pitäisi oivaltaa, että jos me haluamme trampoliinin, joka auttaa kansalaista eteenpäin, me tarvitsemme siihen EU:ta. Minun perusväitteeni on, että EU:sta pitää tehdä joka pojan ja tytön paras ystävä.

Sosiaalinen hyvinvointi on ollut EU:n perustamisajatuksen ytimessä. Euroopan yhdentymishankkeen suunnittelija Robert Schuman on sanonut, että EU:n sosiaalista ulottuvuutta tarvitaan, koska yksittäiset jäsenvaltiot ovat liian heikkoja pitääkseen huolta kansalaistensa hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveysasioista päättäminen on valtaosaltaan jäsenmaiden vastuulla. Me tarvitsemme tällaisen isomman kehikon, jolla luodaan eurooppalainen oikeuspohja. Edistys on kuitenkin ollut hidasta, mikä johtuu siitä, että jäsenmaat ovat olleet sitä vastaan.

Jäsenmaa ei ole aina kansalaisen paras puolustaja - jos katsotaan vaikkapa Puolaa tai Unkaria. Meillä on Suomessakin ongelmia sosiaalisten oikeuksien eri osa-alueilla, esimerkiksi sukupuolten palkkatasa-arvossa, segregaatiossa työmarkkinoilla, erityisryhmien osallistumisessa työelämään, ikäihmisten oikeuksissa kuntoutukseen ja vammaisten oikeudessa saavutettaviin palveluihin. Terveydenhuollossa on joka maassa huutava tarve lisäinvestointeihin.

Monilla sosiaalisten oikeuksien alueilla epätasa-arvoa voidaan muutamassa vuodessa lieventää, jos laitetaan siihen lisää rahaa. Sen sijaan opetuksen ja osaamisen epätasa-arvoa on hankala hetkessä paikata. Se on syvimmin ja pitkäaikaisimmin ihmistä syrjäyttävä, ja siksi koulutuksella on tärkeä rooli pilarissa.”

Mitkä sosiaalisen pilarin osa-alueet ovat relevantteja suomalaisen aikuiskoulutuspolitiikan näkökulmasta?

”Meidän pitäisi saada yhteinen eurooppalainen malli opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, jos me haluamme auttaa ihmisiä pärjäämään. Mielestäni Suomi on hyvä esimerkki elinikäisestä oppimisesta. Suomessa vapaalla sivistystyöllä ollut perinteisesti ollut vahva rooli, joten Suomen pitäisi toimia EU:ssa asian eteenpäin tuuppijana.

Euroopan osaamisohjelma on yksi sosiaalisten oikeuksien pilarin työkalu. Syrjäytymiseen puuttuminen on oleellinen osa osaamisohjelmaa. Sen tavoite on, että 60 prosenttia työikäisistä olisi jonkin täydennyskoulutuksen tai uudelleenoppimisen piirissä.

Oppimista ei pitäisi katsoa kapeasti, eli ei suunnitella vain lääkärille ja insinöörille täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksissa on liikaa on-off-ajattelua, jonka mukaan ihminen on ”valmis”, ja sitten vain päivitetään osaaminen jollain koulutuksella. Meidän pitäisi sen sijaan miettiä, miten edistetään elinikäistä, jatkuvaa ja koko ajan tapahtuvaa oppimista, tarjotaan digi- ja metataitoja, sekä opitaan muutostenhallintaa, vuorovaikutustaitoja ja erilaisuuden ymmärtämistä.  

Oma metatasonsa on Euroopan vihreä siirtymä, joka tarkoittaa todella isoa yhteiskunnallista muutosta. Vanhan teollisuuden parissa työskentelevät ihmiset jäävät työttömäksi, jolloin heillä on suuri tarve uuden osaamisen kehittämiseen esimerkiksi rakennusteknologian, energiatehokkuuden ja liikkumispalveluiden alalla tai kokonaan uuden ammatin löytymiseen. Tähän tarkoitukseen EU:ssa on työvälineenä muun muassa oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.”

Onko sosiaalisten oikeuksien pilarissa jokin osa-alue, johon Suomessa tulisi panostaa enemmän?

”Meidän oppimisjärjestelmässämme ja sosiaalijärjestelmässämme on syvä valuvika. Samoin kuin Euroopassa keskimäärin, Suomessa noin 25 prosenttia valmistuu koulusta ilman riittävää lukutaitoa, matemaattisia taitoja ja digitaitoja. Aktiiviväestöstä noin 25 prosentilla ei ole riittäviä perustaitoja. Siksi pitäisi miettiä uusiksi, millaisilla oppimisen tai sosiaalisen tuen malleilla autetaan näitä ihmisiä.

Syrjäytyminen on nykyään monialaisempaa kuin ennen. Tätä nykyä useammalla ihmisellä on negatiivinen lottovoitto, jossa yhdistyvät päihteidenkäyttö, mielenterveysongelmat, oppimisvaikeudet, kesken jäänyt koulutus, työttömyys ja rikkinäiset ihmissuhteet. Tähän vyyhteen monen luukun ammatillinen auttaminen ei usein auta.  Pitäisi löytää keinoja, joilla tukea persoonan eheytymistä ja itsetunnon kasvua, ja sitä kautta mahdollisuutta löytää oma innostuksen kohde.

Vapaa sivistystyö on ollut luomassa uudenlaisia oppimisympäristöjä, joissa voi samanaikaisesti oppia erilaisia taitoja. Olisiko vapaan sivistystyön ja nuorisotyöpajojen kautta mahdollista saada syrjäytyneitä ihmisiä mukaan ja antaa kimmokkeita kouluttautua uusiin ammatteihin?

Samanlainen metataito kuin luku- ja kirjoitustaito on ekososiaalinen sivistys. Väitän, että ilman ekologista osaamista ihminen on samassa asemassa kuin luku- ja kirjoitustaidoton. Tarvitsemme kaikilla koulutustasoilla ja vapaassa sivistystyössä laajan ekologisen sisällön. Pitää ymmärtää, miten ihminen, talous ja teknologia vaikuttavat ekosysteemeihin ja miten ne toimivat.

Ekologinen osaaminen on massiivinen, elämäntavallinen metataito ja kansanvalistuksen suuri missio. Sosiaalinen osaaminen ja sivistys edellyttävät kykyä kestää erilaisuutta ja kykyä tunnistaa omia ja toisten arvoja. Siihen liittyy myös tunne- ja empatiataidot, eli miten ihmisten kanssa ollaan. Mitä enemmän ilmastomuutos vaikuttaa, sitä tärkeämmäksi tulee kyky sosiaaliseen liimaan, kyky toimia vaikeissa olosuhteissa ja hyödyntää erilaisuutta sen sijaan että se koetaan uhkana.

Toivottavasti voimme viedä ekososiaalisen sivistyksen sisältöä vahvasti mukaan EU-ohjelmiin. Ekososiaalinen sivistys on se juttu, jota meidän pitäisi kyetä tukemaan ja ajamaan EU:ssa eteenpäin, jotta vapaa kansansivistystyö eri maissa kykenisi tuottamaan tätä osaamista, tietoa ja oppimista. Me emme voi odottaa, että tuleva sukupolvi joskus hiffaa nämä jutut.”

vaalea, lyhythiuksinen nainen, jolla tummasankaiset silmälasit katsoo hymyillen kameraan.

Sirpa Pietikäinen. Kuva: Sami Kero

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta

I luku: Yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille

  • Opetus, koulutus ja elinikäinen oppiminen
  • Sukupuolten tasa-arvo
  • Yhtäläiset mahdollisuudet
  • Työllisyyden tukeminen

II luku: Oikeudenmukaiset työolot

  • Varma ja sopeutuva työllisyys
  • Palkat
  • Työehdot
  • Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
  • Työ- ja yksityiselämä
  • Terveellinen ja turvallinen työympäristö

III luku: Sosiaalinen suoja ja osallisuus

  • Lastenhoito ja lapsille annettava tuki
  • Sosiaalinen suojelu
  • Työttömyysetuudet
  • Vähimmäistoimeentulo
  • Vanhuuden toimeentulo
  • Terveydenhuolto
  • Vammaisten osallistaminen
  • Pitkäaikaishoito
  • Sosiaalinen asuntotuotanto ja kodittomat
  • Peruspalvelujen saatavuus

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari komission sivuilla

Kolme kysymystä -sarjan tuottavat EAEAn viestintäyksikkö ja Elm Magazine, jotka toimivat Kvs-säätiössä. Sarjassa avataan helposti lähestyttävällä tavalla eurooppalaisen aikuiskoulutuspolitiikan toteutusta Suomessa.

Sarjan muut osat ovat:

Login (0)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy julkaistaksesi kommentteja.

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Viimeisimmät keskustelut

EPALEn verkkokeskustelu: Aktiivinen ikääntyminen ja elämän siirtymät

Mikä elämän siirtymävaiheissa on haastavaa? Miten sukupolvien välinen oppiminen voi auttaa aktiivisessa ikääntymisessä ja elämän siirtymävaiheissa?

Lisää

EPALE verkkokeskustelu: Uutisia koskeva aikuisten medialukutaito – miksi se on tärkeää juuri nyt?

Kerro näkemyksesi uutisia koskevasta aikuisten medialukutaidosta!

Lisää