Hyppää pääsisältöön
Blog
Blogi

Kolme kysymystä Erasmus+ -ohjelmasta aikuiskoulutukselle

Kvs-säätiön tuottamassa kolme kysymystä -sarjassa avataan eurooppalaista aikuiskoulutuspolitiikkaa. Ensimmäinen osa esittelee Erasmus+ -ohjelmaa.

Kvs-säätiön logo ja kuva, jossa eri Euroopan maiden lippuja alhaalta katsottuna

Kuva: Canva

Erasmus+ -ohjelma on Euroopan unionin parhaiten tunnettu tuote, jonka avulla sadat tuhannet suomalaiset ovat saaneet kansainvälisiä kokemuksia. Kaudella 2021-2027 Erasmus+ -ohjelman budjetti on liki tuplattu ja sillä tavoitellaan entistäkin suurempaa vaikuttavuutta.

Opetushallitus toimii ohjelman kansallisena koordinaattorina. Aikuiskoulutuksen Erasmus+ -ohjelman vastaava asiantuntija Virpi Keinonen vastaa kysymyksiin uudesta ohjelmakaudesta ja siitä, miten se näkyy aikuiskoulutuksen arjessa.

Miten uutta Erasmus+ aikuiskoulutusohjelmaa toteutetaan Suomessa?

”Erasmus+ -ohjelma on tarkoitettu kaikille vauvasta vaariin eli siinä on mukana kaikki oppijat ja ikäluokat. Suomessa aikuiskoulutuksen ohjelmaan kuuluu ei-tutkintoon johtava aikuiskoulutus. Osallistua voivat kaikki oppilaitokset, järjestöt, organisaatiot ja yhdistykset, jotka tarjoavat oppimista aikuisille eli aikuinen on loppuhyötyjä. Esimerkiksi museot ja kirjastot ovat tervetulleita asiakkaita.

Osallisuus on yksi vahvimpia painopistealueita uudessa ohjelmassa, eli halutaan saada mukaan toimijoita, jotka eivät ole aiemmin pystyneet osallistumaan ohjelmaan. Myös vihreys on painokkaasti esillä. Se tarkoittaa esimerkiksi matkustusmuotoja, hankkeen sisältöjä ja toimintatapoja. Digitaalisuus on kolmas painopiste. Toivomme hakijoita, jotka kehittävät jollain tavalla digitaalisuutta oppimisessa ja jotka käyttävät hankkeiden toteutuksessa enemmän digitaalisia keinoja.  Painopisteet ovat toinen toisiaan tukevia.

Nyt on tullut ihan uutena aikuisoppijoiden liikkuvuustoiminto. Komissio on halunnut rajata tämän mahdollisuuden niille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia osallistua. Suomessa rajaus on jätetty mahdollisimman avoimeksi, jotta hakijaorganisaatiot voivat perustella miksi jokin oppijaryhmä kuuluu mukaan. Määritelmä löytyy verkkosivuiltamme (Aikuiset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia osallistua.pdf).

Aikuiskoulutusorganisaatioille tarjotaan ensi kertaa mahdollisuus siirtyä yksittäisistä liikkuvuushankkeista kohti suunnitelmallista ja monivuotista toimintaa hakemalla Erasmus+ akkreditointia eli eräänlaista liikkuvuuden kausikorttia. Akkreditoidut organisaatiot saavat vuosittain kevennetyllä hakumenettelyllä rahoitusta liikkuvuuteen eli kursseille, job shadowing -jaksolle tai opetusjaksolle ulkomailla. Liikkuvuushankkeissa positiivinen ongelma on, että rahoitus on tuplaantunut entisestä ja toivommekin että hakijat eivät nyt säikähdä koronan vuoksi.

Kumppanuushankkeiden puolella kiva uutuus on pienimuotoinen kumppanuushanke, joka on tarkoitettu ensikertalaisille tai ruohonjuuritason organisaatiolle. Siinä haetaan joko 30 000 tai 60 000 könttäsummaa.”

Onko ohjelmassa jokin osa-alue, joka ei Suomessa toteudu riittävän hyvin? 

”Yhteistyöhankkeissa on paljonkin työtä vielä. Pienimuotoisiin hankkeisiin pitäisi löytää uusia toimijoita eli rohkaista ensikertalaisia kokemattomia toimijoita mukaan. Lisäksi laadukkaiden hakijoiden löytäminen on tärkeää. Aiemmin kumppanuushankkeissa hakijoita on ollut runsaasti, mutta aina ei ole löytynyt oikeaa laatutasoa. Kumppanuushankkeiden hakijoista puuttuvat myös kansanopistot ja kansalaisopistot, jotka eivät ole juurikaan uskaltaneet hakeutua hankkeisiin mukaan.

Osallisuuden edistämiseksi pitää tehdä vielä paljon. Meidän on tiedotettava erilaisen avun, tuen ja rahoituksen saatavuudesta laajasti, jotta saadaan uusia henkilöryhmiä mukaan. Myös aikuisliikkujat voivat saada erityistä tukea osallistumiseen.

Uusi ohjelmakausi edellyttää liikkuvuuden akkreditoinnin osalta ajattelutavan muutosta. Aiemmin hakemukseen laitettiin, että käymme kolme kertaa Saksassa ja viisi kertaa Puolassa. Nyt hakemukseen kirjataan vain liikkuvuusjaksojen määrä eikä hakuvaiheessa tarvitse tietää vielä, kuka menee ja minne menee. Rahan saamisen jälkeen voi joustavasti miettiä, mikä toiminto tukee parhaiten organisaation kansainvälistymissuunnitelmaa. Eli ajattelumalli pitää kääntää toisin päin. Me itsekin vielä opettelemme tätä.”

Miksi aikuiskouluttajan tai aikuiskoulutuksen järjestäjän kannattaa tietää Erasmus+ -ohjelmasta?

”Tämä on fantastinen mahdollisuus päästä verkostoitumaan ulkomaille, viedä omaa osaamistaan sinne tai hankkia uutta osaamista Euroopasta. Erasmus on helppo tapa kansainvälistyä ja rahoitusta on yleensä melko hyvin saatavilla. Jos on uusi ja kokematon, EPALEn verkkofoorumin kautta voi tutustua muiden kokemuksiin ja etsiä kumppaneita hankkeisiin.”

Nainen kuvattuna vihreää taustaa vasten

Erasmus+ ohjelma 2021-2027

  • Erasmus+ on Euroopan unionin koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelma vuosille 2021-2027. Suomalaiset nuoret, opiskelijat ja aikuiset voivat kouluttautua, opiskella ja harjoitella ulkomailla ohjelman tuella. Lisäksi ohjelma tarjoaa oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön. Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista identiteettiä sekä lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä EU:n yhteistä asioista.
  • Ohjelmakauden painopisteitä ovat osallisuus, digitaalisuus, ympäristövastuullisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Osallistumista on helpotettu, jotta myös uudet toimijat ja pienet organisaatiot voivat hyötyä ohjelman mahdollisuuksista. Hiilijalanjälki huomioidaan suosimalla ympäristöystävällisiä matkustustapoja ja hyödyntämällä digitaalisuutta sekä oppimisessa että hankeyhteistyössä.
  • Aikuiskoulutussektorilla Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on parantaa aikuiskoulutuksen laatua ja henkilöstön osaamista sekä tukea organisaatioiden kansainvälistymistä. Ohjelma kehittää muun muassa opitun tunnustamista ja tunnistamista, aikuisen perustaitoja, kuten luku-, kirjoitus ja tietoteknisiä taitoja sekä ohjaus- ja neuvontapalveluita.
  • Organisaatiot voivat hakea ohjelmasta tukea yhteistyöhankkeisiin ja liikkuvuushankkeisiin. Yhteistyöhankkeissa organisaatiot kehittävät aikuiskoulutusta eurooppalaisten kumppanien kanssa. Liikkuvuushankkeet tarjoavat aikuiskoulutushenkilöstölle mahdollisuuden osallistua kurssille, job shadowing- tai opetusjaksolle ulkomailla. Myös aikuisilla oppijoilla on mahdollisuus osallistua ulkomaanjaksoille.
  • Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi EPALE tarjoaa tietoa ja tukea hankkeiden  suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten jakamiseen. EPALEssa voi tutustua muiden hankkeisiin esimerkiksi kokemustarinoiden ja hankeblogien kautta. Kumppaninhakutoimintojen avulla voi myös etsiä kansallisia ja kansainvälisiä kumppaneita hankkeisiin ja jakaa ideoita ja ajatuksia.

Kolme kysymystä -sarjan tuottavat Euroopan aikuiskoulutusjärjestön EAEAn viestintäyksikkö ja Elm Magazine, jotka toimivat Kvs-säätiössä. Sarjassa avataan helposti lähestyttävällä tavalla eurooppalaisen aikuiskoulutuspolitiikan toteutusta Suomessa. Seuraavassa osassa käsitellään Euroopan osaamisohjelmaa.

Login (0)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy julkaistaksesi kommentteja.

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Viimeisimmät keskustelut

EPALEn verkkokeskustelu: Aktiivinen ikääntyminen ja elämän siirtymät

Mikä elämän siirtymävaiheissa on haastavaa? Miten sukupolvien välinen oppiminen voi auttaa aktiivisessa ikääntymisessä ja elämän siirtymävaiheissa?

Lisää

EPALE verkkokeskustelu: Uutisia koskeva aikuisten medialukutaito – miksi se on tärkeää juuri nyt?

Kerro näkemyksesi uutisia koskevasta aikuisten medialukutaidosta!

Lisää

EPALEn verkkokeskustelu: terveelliseen elämään liittyvien taitojen kehittäminen koronaviruksen aikakaudella

Osallistu verkkokeskusteluun ja katso suora verkkolähetys!

Lisää