Järjestöissä opitaan perustaitoja arkeen ja työhön
Suomalaiset saivat hurrata maailman ykkösenä, kun aikuisten perustaitoja ‒ numerotaitoja, lukutaitoa ja ongelmanratkaisutaitoa – mittaava PIAAC-tutkimus julkaistiin viime vuoden lopulla. Hyvästä tuloksesta huolimatta noin 300 000 suomalaisella työikäisellä on vaikeuksia perustaitojen hallitsemisessa. Heikot perustaidot heijastuvat arjessa ja työelämässä pärjäämiseen ja vaikuttavat kokemukseen itsestä oppijana.
Avoimet perustaitokoulutukset ovat harvoin houkuttelevia, jos omat kokemukset oppimisesta ja opiskelusta ovat jääneet ikäviksi. Aikuisten perustaitokoulutuksen suurin kompastuskivi tulee vastaan jo ennen koulutustilaan astumista: osallistujien tavoittaminen on osoittautunut formaalin koulutuksen kautta vaikeaksi. Järjestöt kohtaavat ihmisiä usein haastavissa arkeen ja elämäntilanteeseen liittyvissä yhteyksissä. Järjestöillä onkin toimintansa kautta poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus tavoittaa heikkojen perustaitojen kanssa kamppailevia aikuisia.
Opintokeskus Sivis järjesti viime vuonna lähes kaksisataa aikuisten perustaitoihin liittyvää koulutusta. Valtaosa koulutuksissa kohdistui digitaalisten perustaitojen opiskeluun. Opintokeskukset ovat järjestöjen omia vapaan sivistystyön oppilaitoksia, ja erityisyyttämme on, että koulutukset toteutetaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Vuonna 2024 perustaitokoulutuksen järjestäjäkumppaneinamme toimivat muun muassa Martat, Erilaisten oppijoiden liitto ja Punainen Risti.
Käytännössä harva osaa analysoida omia perustaitojaan ja asettaa itselleen tavoitteita. Sen sijaan arjen ja työelämän haasteiden kautta voidaan tunnistaa asioita ja tilanteita, joissa perustaitojen parantamisesta olisi hyötyä. Digi- tai numerotaidot eivät itsessään ehkä kiinnosta kovin monia, mutta taitojen puute tulee nopeasti vastaan erilaisissa sähköisissä palveluissa. Pankki- ja viranomaisasiointia sekä terveydenhoitoa siirretään koko ajan lisääntyvässä määrin verkkoon, ja yhteydenpito lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissakin hoituu nykyisin pääsääntöisesti verkossa. Myös oman talouden haltuunotto vaatii digi- ja numerotaitojen sekä lukutaidon osaamista.
Siviksessä käytössä oleva Kaikkien-malli on englantilaiseen Citizen Curriculum -metodiin perustuva pedagoginen malli, joka sopii erityisen hyvin aikuisten perustaitokoulutukseen. Kaikkien-mallin lähtökohtana on oppijalähtöisyys. Mallissa huomioidaan yksilön tarpeet, tavoitteet ja osaamistaso osana ryhmämuotoista opetusta. Kouluttajan kanssa käytävä ennakkohaastattelu auttaa löytämään jokaisen omat osaamistavoitteet.
Yhteisö ja ryhmä antavat lisätukea opiskeluun. Ryhmän sisällä osaamistaso voi vaihdella paljonkin, mutta ennakkohaastattelu antaa kouluttajalle mahdollisuuden sovittaa koulutussisältöjä osallistujien tarpeiden ja taitotasojen mukaisiksi. Näin osallistujat kokevat koulutuksen mielekkääksi, ja ryhmä voi löytää yhteisiä tavoitteita. Koulutuksen sisällöt sidotaan osaksi osallistujien arkea ja tuodaan harjoitusten avulla käytännönläheisiksi. Esimerkiksi Marttojen koulutuksissa numero- ja tiedonhakutaitoja on harjoiteltu hintojen vertailun sekä kodin ruokabudjetin ja reseptien ainesosien laskemisen yhteydessä.
Koulutuksissa on käytetty myös uusia vapaan sivistystyön kansallisia perustaitojen osaamismerkkejä. KAPOS-merkit auttavat kuvaamaan ja tunnistamaan omaa osaamista kuudella teema-alueella: oppimisen taidot, tekstitaidot, numero- ja taloustaidot, vuorovaikutus- ja työhyvinvointitaidot, digitaidot ja kestävyysosaaminen.
Liukuminen heikkoihin perustaitoihin tapahtuu monta eri kautta. On aikuisia, jotka eivät syystä tai toisesta ole heti lähteneet mukaan 2000-luvun teknologiseen kehitykseen. Nyt digimaailmaan hyppääminen voi tuntua vaikealta ‒ ja jopa pelottavalta. Toisille koronapandemian pakottama digiloikka on ollut maailmaa ja henkilökohtaista kasvua avaava yhteiskunnallinen muutos. Toisille korona-aika ja sen mukanaan tuoma digitaalisuuden lisääntyminen ovat tuntuneet toimintamahdollisuuksia rajoittavilta ja lannistavilta.
Opintojen ja työtehtävien avulla kehittyneet perustaidot ovat usein sovellettavissa arkeen, jolloin ne tukevat myös yksilön kykyä sopeutua esimerkiksi yhteiskunnan teknologisiin muutoksiin. Kaikki työt eivät kuitenkaan ole tukeneet tänä päivänä vaadittavien perustaitojen kehittymistä. Opinnot ja työtehtävät ovat voineet liittyä myös hyvin erikoistuneisiin teknologisiin välineisiin ja ohjelmistoihin, joten osaamisen liittäminen osaksi arkea voi olla vaikeaa.
Myös kokemus itsestä oppijana vaikuttaa oppimiseen – tämä voi myös muuttua hyvän koulutuskokemuksen myötä. Sivis kouluttaa Erilaisten oppijoiden liiton kanssa perustaitoja muun muassa vankiloissa. Koulutuksessa tärkeäksi osaksi on tullut uudenlaisen kuvan muodostaminen itsestä oppijana sekä omien oppimisen tapojen ja haasteiden tunnistaminen. Oman oppimisen tavan tunnistamisella ja käsitysten muuttumisella voi olla käänteentekevä vaikutus omaan elämään tai työpolkuun. Yhteiskunnassa, jossa perustaitoja pidetään lähes itsestään selvinä, niiden kanssa kamppaileminen on helposti leimaavaa ja syrjäyttävää.
Oman osaamisen tunnistaminen, sanoittaminen ja kouluttajan myönteinen palaute ovat olleet herätteleviä ja silmiä avaavia kokemuksia monille Siviksen koulutuksiin osallistuneille. Koulutuksissa mukana olleista osa on saanut kipinän jatkaa opiskeluja aina tutkintotavoitteiseen koulutukseen asti ja osa on löytänyt koulutuksen kautta itselleen kokonaan uuden uran.
Vapaa sivistystyö onkin aidosti matalan kynnyksen oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia perustaitojen kehittämiseen – ihmislähtöisesti ja jokaisen osallistujan arkea tukien.
Kirjoittajat:
Marita Salo on Opintokeskus Siviksen rehtori ja intohimoinen järjestötoiminnan ja -koulutuksen kehittäjä sekä osallisuuden, vapaaehtoistoiminnan ja aktiivisen kansalaisuuden puolestapuhuja.
Ville Särkelä on Opintokeskus Siviksen asiantuntija, kokenut arjen digitaitojen ohjaaja ja Kaikkien-mallin perustaitokouluttaja.
Kuvat: Susanna Nordvall
