Elämämme koostuu niin pienistä kuin suuremmistakin keskusteluista, joiden avulla luomme ja välitämme tietoa ja tunteita. Erilaisina ihmisinä viestimme ja ilmaisemme itseämme monenlaisin elein, äänenpainoin ja ilmein. Päämäärä meillä kaikilla on kuitenkin sama: haluamme saada asiamme sanottua siten, että tulemme ymmärretyksi. Hyviä keskustelutaitoja tarvitsemme niin arkielämässä kuin työpaikallakin. Oli kyseessä sitten kaupassakäynti tai uuden projektin lanseeraus, yhteisiin tavoitteisiin on vaikea päästä ilman sujuvaa kommunikaatiota. Miksi keskustelu tuntuu joskus niin hankalalta?

Taas nää esitteet on tilattu väärällä fontilla. Kuka nää on tilannu?

Oikeus ja velvollisuus kunnioittavaan kohtaamiseen

Hyvin sanottu – Bra sagt – Well said -hanke on YLEn ja Erätaukosäätiön perustama yhteistyöprojekti, joka tavoittelee yleisen keskustelukulttuurin muutosta kohti rakentavaa vuoropuhelua vuosina 2021-2026. Hanke on syntynyt YLEn vuonna 2020 toteuttaman kyselytutkimuksen pohjalta, jonka mukaan enemmistö suomalaisista toivoisi yleisesti keskustelun olevan asiallisempaa ja toista ihmistä kunnioittavaa. Pyrkimyksenä on luoda jokaiselle turvallinen ja tasa-arvoinen keskusteluilmapiiri, sekä herättää suomalaiset pohtimaan omaa tapaansa keskustella. Sekä Erätaukosäätiö että YLE julkaisee hankkeen tiimoilta uutisia ja artikkeleita Hyvin sanottu – tunnisteen alla. Hanke on esillä myös mukana olevien tahojen omilla sivuilla. 

Erätaukosäätiö on laatinut rakentavan keskustelun tueksi pelisäännöt. Sääntöjen tarkoituksena ei ole opastaa keskustelijoita yksimieliseen ratkaisuun, vaan auttaa jokaista käsittelemään ja kohtaamaan erilaisia näkemyksiä. Ymmärryksen syventyessä on helpompi siirtyä ratkaisemaan yhteisiä ongelmia sekä ennakoida mahdollisia ristiriitoja. Erätauko-keskustelu on tarkoitettu jokaiselle, joka haluaa rakentaa ymmärrystä erilaisten ihmisten välille ja saada myös hiljaiset äänet kuuluviin. Yhteisistä pelisäännöistä voivat hyötyä jokainen -niin työyhteisöt, koulut kuin perheetkin. Erätaukosäätiön keskustelumateriaalit ja neuvot tasa-arvoiseen kohtaamiseen ovat maksuttomia ja vapaasti nähtävillä verkossa.

Kuva: Fanny-Sofia Tarkio

Yhteistyöllä kohti yhteisymmärrystä

Opetushallitus on sadan muun suomalaisen toimijan ohella mukana Hyvin sanottu -hankkeessa kehittämässä parempaa keskustelukulttuuria. Kevään 2021 aikana Opetushallitus osallistui YLEn järjestämiin teemapajoihin, joissa hankkeen yhteistyökumppanit kokoontuivat keskustelemaan ennalta sovitusta aiheesta. Kasvatus ja koulutus, kotiseutu ja tulevaisuus sekä ympäristö ja hyvinvointi -työpajoissa keskusteltiin muun muassa yhteisöllisyyden ja toisen kunnioittamisen merkityksestä.

Ympäristö ja hyvinvointi -työpajaan osallistunut kestävän tulevaisuuden viestintäkoordinaattori Anjuli Korhonen nosti esille toiseuden käsitteen. Korhonen korostaa, että vuorovaikutustilanteen tarkoituksena on välittää merkityksiä kahden eri tahon, jopa kahden eri kulttuurin ja kielen välillä. Toiseuden käsitteellä ei tässä tapauksessa tarkoiteta toisen luokittelemista vieraaksi, vaan pikemminkin toisen erilaisuuden tiedostamista ja sen hyväksymistä. Toisen sanomaa ei tulisi siis ymmärtää "tahallaan" väärin. Velvollisuutemme on auttaa sekä toista että itseämme ymmärtämään, Anjuli Korhonen tiivistää.

Mikset sä sanonu etukäteen millasia esitteitä halutaan? Näiden tilaus oli tiedossa kuukaus etukäteen.

Miten luodaan kaikille turvallinen ja tasa-arvoinen keskustelukulttuuri?

Asioiden ratkaiseminen ja yhteisten päämäärien asettaminen vaatii rakentavaa vuoropuhelua. Tiedämme kyllä itse, millaista keskustelua odotamme ja miten haluaisimme, että meitä kuunnellaan, mutta muistammeko tarkastella omaa rooliamme keskustelijana ja kuuntelijana?

Keskinäinen luottamus ja ymmärrys ovat rakentavan vuorovaikutuksen kulmakiviä. Keskustelun tulisi siis jo lähtökohtaisesti perustua toisen ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen, mutta eri identiteettien, arvojen, kulttuuritaustojen ja mielipiteiden paineessa saattaa unohtua helposti se, ettei monessa tilanteessa oikeastaan ole oikeaa tai väärää näkemystä. Meistä jokainen on yksilönä ainutlaatuinen keskustelija, jonka ajatuksilla on väliä. Sen sijaan, että kohdistaisimme hankalassa tilanteessa syyttävän katseemme muihin, tulisikin pohtia sitä, mitä itse voisin tehdä toisin, jotta jokaisella osapuolella olisi hyvä olla?

Vastauksena tähän voidaan pitää kysymisen jaloa taitoa. Uteliaisuus ei ole synti, ei myöskään kysyminen. On erityisen tärkeää uskaltaa kysyä tarkennusta asioihin silloin, kun toisen näkemys jää epäselväksi. Merkitsevää on kuitenkin se, miten asiansa kysyy. Jos olet kuunnellut toisen sanottavan loppuun, eivätkä mielessäsi myllerrä pelkät negatiiviset tunteet, kysy pois! Jos kuitenkin ensimmäisenä ajatuksena on tokaista harmistuneena, että ”kuinka ihmeessä tulit tähän lopputulokseen”, mieti hetki. Varmista tässä tapauksessa ensin itseltäsi viekö kysymyksesi keskustelua eteenpäin, vai päinvastoin.

No totta, olisin voinu laittaa sulle aikasemmin viestiä tästä.

Kuva: Fanny-Sofia Tarkio

Kohti positiivista ja ymmärtävää keskustelukulttuuria

Yhtenä Hyvin sanottu- hankkeen tavoitteena on rohkaista suomalaisia osallistumaan julkiseen keskusteluun. Tarvitsemme keskustelua niin muutoksen aikaansaamiseksi kuin hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Omia mielipiteitä ei toisin sanoen pitäisi vaientaa konfliktin pelossa. Asioita kehittävät näkökulmat ovat yleensäkin juuri ne, joita arastelemme sanoa ääneen. Ei siis kannata pelätä muiden reaktioita. Jokaisella meistä on tunteet ja oma käsitys asioista, ja hyvä niin! Niin kauan kuin osaat perustella kantasi ja näkemyksesi kunnioittaa jokaista ihmistä tasavertaisesti, on sinulla oikeus ilmaista mitä mieltä olet.

Käytännössä myönteinen vuoropuhelu ja rakentava kritiikki tuntuvat joskus suorastaan mahdottomilta. Omat ja muiden tunteet saattavat tulla tielle etenkin silloin, kun pyritään ratkaisemaan ongelmia tiukassa aikataulussa. Tällöin on hyvä pitää mielessä yhteinen tavoite: haluamme jokainen samaa, vaikka meillä olisikin erilainen reitti tähän lopputulokseen. Ärsyyntymisen ja kiireen lomassa voikin pysähtyä kysymään itseltä, miten voisin huomioida muiden, mahdollisesti omien tarpeideni kanssa ristiriidassa olevat toiveet, jotta keskustelu sujuisi mahdollisimman jouhevasti? Onko tärkeämpää saada oma pointti esille, vai lopettaa keskustelu niin, että jokaiselle jää hyvä ja ymmärretty olo?

Emme yksin voi muuttaa koko keskustelukulttuuria, mutta voimme aloittaa siitä, että tulemme tietoiseksi omasta toiminnastamme ja tavastamme keskustella. Tärkeintä on tiedostaa omat vallitsevat asenteet ja arvot samalla, kun hyväksyy sen, että muiden näkemys on mahdollisesti eri, mutta ei väärä. Yhdessä keskustellen voimme oppia toinen toisiltamme; kuunnellaan, annetaan tilaa ja pyritään ymmärtämään oikein. Kun voimme luottaa siihen, että toimimme kukin rakentavan keskustelun pelisääntöjen mukaan, ei vuorovaikutuskaan tunnu enää niin hankalalta.

Aivan kuten Opetushallituksen Hyvin sanottu -hankkeen keskustelutilaisuudessa todettiin: omalla pienellä teolla voi olla suuri vaikutus. Hyvin sanottu, eikö totta? Toimitaan siis kaikki hyvän vuorovaikutuksen puolesta, jotta myönteinen keskustelukulttuuri leviäisi aina työpaikan pöytäkahvikeskusteluista laajemmin koko Suomeen.

Ei se mitään. Kirjota ens kertaa varten ohjeet, ni mä osaan sit tilata oikein. Sopiiko?

Linkkejä:

• Testaa millainen nettikeskustelija olet
• Haluaako yhteisösi liittyä mukaan hankkeen yhteistyökumppaniksi? Lisätietoa YLEn sivuilla
• Erätaukosäätiön sivut
• Hyvin sanottu - julkaisuja esillä YLEn sivuilla