chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Pelillisyyden kautta iloa ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta vankilaympäristöön

22/03/2018
by Pekka KINNUNEN
Kieli: FI
Document available also in: EN

/fi/file/freedomprisonjailjailedprisonbreakwire-666264jpgfreedom_prison_jail_jailed_prison_break_wire-666264.jpg

 

Erasmus+-hanketta Spaces for Intercultural Learning koordinoi Kansalaisfoorumi. Hanke vei kulttuurienvälisen oppimisen vankilaympäristöön edistäen samalla aikuisoppimisen yhteiskunnallista tasa-arvoa ja osallisuutta.

Pelillisyydeksi kutsutaan pelisuunnittelun elementtien ja periaatteiden soveltamista ei-pelillisiin ympäristöihin. Pelillisyyttä voidaan hyödyntää ihmisten sitouttamiseen erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä, ja sillä on usein positiivisia vaikutuksia osallistujiin.Pelillisyys ei luonnollisestikaan ole ratkaisu kaikkeen, mutta oikein käytettäessä se voi auttaa motivoimaan ihmisiä ja kiinnittämään heitä uusiin aktiviteetteihin.

Spaces for Intercultural Learning -hankkeen puitteissa puolalainen asiantuntija-yhteistyökumppanimme Gerere Fun For Good alkoi työskennellä pelillisyyden kanssa. Yritysideana oli pyrkiä sitouttamaan ihmisiä eri oppimistilanteissa yhdistelemällä pelimaailman, psykologian and muotoiluprosessien sekä erilaisten palveluiden elementtejä hauskalla tavalla.

Vuodesta 2012 alkaen yritys on pelauttanut yli 40 000 ihmistä (luku, jolla voisi täyttää suurehkon jalkapallostadionin).

Eräs Gerere-tiimin aiemmin kohtaama haaste oli ollut suunnitella kulttuurienvälinen peli Aspergerin syndroomaa sairastaville ihmisille. Hankkeen tarkoituksena oli ollut rohkaista nuoria, noin 20-30-vuotiaita syndrooman kanssa eläviä ihmisiä hyödyntämään kaikkia paikalliskirjastojen tarjoamia palveluita. Tuloksena oli helppokäyttöinen, matalakustanteinen pelituote, joka auttoi rikkomaan osallistujien päivittäisiä rutiineja, rakentamaan sitoutumista sekä ylitämään nousevia kulttuurienvälisiä haasteita. Hankkeella oli todellista vaikutusta osallistujien elämään!

Kulttuurienvälistä oppimista vankilaympäristössä pelillisyyden kautta

Tämän ja muiden hankkeiden pohjalta yritys aloitti nelivuotisen yhteistyön kahden naapurissa olevan instituutin kanssa: puolalaisen Kulttuurikeskus Kadrin ja Warszawa-Służewiecin vankilan. Uusi hanke pyrki rohkaisemaan vankeja käyttämään aikaansa tehokkaammin ja käyttämään sitä uuden oppimiseen, kuten kasvattamaan tietojaan ja taitojaan kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta. Pelit järjestettiin 4–27 huhtikuuta 15 vangista koostuvan pilottiryhmän kanssa. Suurin osa osallistujista istui pitkää tuomiota, joten heidän motivaationsa uuden oppimiseen arveltiin olevan melko alhaisella tasolla.

Aikaisen vaiheen pelimalliin sisältyi lautapeli-pöydän, neljä dvd-elokuvaa, neljä vastauslomaketta ja neljä palkintotarraa, jotka koottuna pelilaudalle muodostivat hyvinmuotoutuneen hauiksen, symbolin pelaajan henkisestä voimasta kehittyä peliin osallistumisen aikana. Jokaisen pelaajan tehtävänä oli katsoa neljä elokuvaa, joista ensimmäinen oli täysin motivationaalinen. Kolme muuta elokuvaa, Ron Howardin Kaunis mieli, Olivier Nakachen ja Éric Toledanon Koskemattomat ja Sofia Coppolan Lost in translation, nostivat esiin erilaisia kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen liittyviä asioita. Jokaisen elokuvan mukana tuli vastauslomake. Jokaista pelaajaa pyydettiin suorittamaan elokuvien juoneen liittyvät tehtävät sekä viittaamaan vastauksissaan omiin kokemuksiinsa.

Työryhmä sopi, että seikkaperäisempää palautetta tulisi antaa, kuin tarra pelikansioon. Palauttaessaan vastauslomakettaan tutorille ja tarkastaessaan oliko edellinen vastaus palkittu tarralla, jokaiselle vangille annettiin myös anonyymi, hyvin yksilöity vastaus (jonka laatijana oli Kulttuurikeskus Kadrin kanssa työskentelevä psykologi), joka osoitti vangin persoonassa oleviin vahvuuksiin.

Luottamuksen rakentamista ja mukavuusvyöhykkeelle löytämistä

Yhteensä 11 pelaajista toteuttivat kaikki annetut tehtävät, kun taas neljä jätti vain yhden neljästä vastauslomakkeesta tgäydentämättä. Jälkikäteen tiimi tapasi pelaajien kanssa selvittääkseen mitkä pelin osat olivat olleet kaikkein hauskimpia, inspiroivimpia, motivoivimpia tai jopa koskettavimpia. Tämä palaute oli tarpeen myös jotta tiimi oppi kuinka toimia elvänäkokoisen pelin kanssa: lautapeli, jossa oli neljä muodostettavaa lihasta, jotka edustivat neljää oppimisen aluetta: terveyttä, kulttuuria, tietoa ja ammattitaitoa.

Erään arviointitapaamisen yhteydessä selvisi, että vangeilla oli ollut vaikeuksia luottaa täysin tiimiin, koska ensitapaamisesta alkaen yhteiset tapaamiset oli nauhoitettu kameralla. He myös tunnustivat tunteneensa olonsa 'koe-eläimiksi' kuultuaan ennen pelien alkua, että aktiviteetit olivat osa kansainvälistä tutkimusprojektia. Synnyttääkseen luottamusta tiimi oli yrittänyt viettää aikaa itsensä esittelemiseksi ryhmälle sekä kertoakseen odotuksistaan, oletuksistaan ja tarpeistaan osallistujille. Kokeilun jälkeen tiimi kertoi omista kokemuksistaan, miltä vastausten lukeminen oli heistä tuntunut.

Mitkä osoittautuivat virstanpylvääksi kahden ryhmän pääsemisessä keskinäiselle mukavuusvyöhykkeelle, oli Kulttuurikeskus Kadrin johtaja Zbigniew Dardan eräässä yhteisessä tapaamisessa lausumat sanat:

- Emme valinneet teitä pilottiryhmäksi, koska olette vankeja. Valitsimme teidät, koska olette naapureitamme.

Avoimen, ystävällisen ja turvallisen naapuruston rakentaminen

Kuten monikulttuurinen projektitiimimme päätteli keskustellessaan kokemuksistaan erään kuukausittaisen online-työpajan yhteydessä, tehdyn kaltaisen hankkeen missiona tulisi olla avoimen, ystävällisen ja turvallisen naapuruston rakentaminen. Vaikka termin vaikeuden vuoksi sitä ei sanottaisikaan ääneen, tällä missiolla edistettäisiin suoraan myös etnisten ja muiden vähemmistöjen integroitumista yhteiskuntaan.

Nouseen oppimismotivaation ja ilon lisäksi, mitä hanke toi Warsaw-Służewiecin vankilaan, tiimi oppi myös että kohderyhmälle tärkeintä oli tavata toisia ihmisiä, jotka edustivat maailmaa, joihin heillä ei tavallisesti ole pääsyä. Jotkut osallistujista olivat myös aidosti ylpeitä tarrojen saamisesta ja 'lihastensa' muodostumisesta pelipöydälle. Kaiken kaikkiaan, vankien tehtävien suorittamisen taso oli erinomainen.

Yhteenvetona uskomme, että pelillisyys on tehokas tapa lisätä oppimisen motivaatiota vankilaympäristössä, mutta se toimii parhaiten yhdistettynä aktiviteetteihin, jotka on suunniteltu tietylle kohderyhmälle sopivaksi. Tehtävien tulee tuntua turvallisilta ja aidon kiinnostavilta kohderyhmälle. Tässä tapauksessa pelkkä vankien kontaktin tarve toimi jännitteenä.

Mitä opimme oli että vankeja täytyy kohdella - ei ulkopuolisina - vaan kunnioittaa ihmisinä. Tässä tapauksessa pelillisyys rikasti oppimisprosessia ja auttoi ylittämään kulttuurienvälisiä esteitä, joita hankkeen edetessä ilmeni.

 

Teksi: mukaillen Michał Jeska, Gerere Fun For Good (gerere.com) ja Kasia Kaczmarek, Dom Kultury Kadr (Kadr Culture Centre) (dkkadr.waw.pl)

Kuva: pxhere.com

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn