chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Erasmus+ hanke DesYIgn – palvelumuotoilu nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämisessä

30/10/2019
, Euroguidance Finland
Kieli: FI
Document available also in: EN SV

Euroopan kansalaisten inhimillinen ja sosiaalinen pääoma ovat Euroopan tärkeimpiä vahvuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Jotta tätä vahvuutta voitaisiin hyödyntää viisaasti, on tärkeää edistää kansalaisten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia ja sitoutumista yhteiskuntaan. Onkin tärkeää kannustaa kansalaisia aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen, jotta he tulevat kuulluksi ja heillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua elämäänsä ja tulevaisuuteensa liittyvään päätöksentekoon.

Erityisesti nuorilla on riski kokea ulkopuolisuutta yhteiskunnassa, ja heidän voi olla vaikeaa ymmärtää eri medioiden tarjoamaa tietoa. Siksi esittelemme Erasmus+ -hanke DesYIgnin, jonka tarkoituksena on kehittää palveluja ja tuottaa työkaluja, joiden avulla nuorisotyöntekijät ja nuorten tieto- ja neuvontatyötä tekevät voivat tavoittaa mahdollisen laajasti etenkin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Hankkeen kohderyhmänä on alle 30-vuotiaat nuoret ja hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä myös aikuiskohderyhmiin ja yleisesti kaikille ryhmille (esimerkiksi työttömille ja pakolaisille), jotka tarvitsevat työnhakemiseen, opiskelumahdollisuuksiin tai muihin elämäntilanteisiin liittyvää neuvontaa. Hankkeen tavoite eli tieto- ja neuvontapalvelujen kehittäminen koskee kaikkia ikäryhmiä ja edistää elinikäistä oppimista.

 

Palveluja tulee uudistaa käyttäjän tarpeiden mukaan

 

  1. DesYIgn-hankkeen ensisijaisena tavoitteena on edistää laadukasta nuorisotyötä tukemalla nuorten tieto- ja neuvontatyön rakenteita tehostamalla nuorten tieto- ja neuvontapalveluita ja luomalla tehokkaita strategioita ja työkaluja. Näin pyritään tavoittamaan yhä useampia nuoria, etenkin niitä, jotka ovat eniten tuen tarpeessa. Aluksi haastatellaan nuorista koostuvia kohderyhmiä, jotta saadaan selville, miten nuoret haluavat kohdata ja käsitellä tietoa, mitä haasteita tiedon löytämisessä tai käyttämisessä on ja millaista tukea nuoret haluaisivat saada tietoympäristössä toimimiseen. Tämän jälkeen käytetään palvelumuotoilun menetelmiä palvelujen kehittämiseksi. Tarkoituksena on saada palvelut vastaamaan käyttäjän tarpeita niin, että ne olisivat helppokäyttöisiä, tarvelähtöisiä, kilpailukykyisiä ja kohderyhmälleen merkityksellisiä. Hanke pohjautuu uusiin nuorten tieto- ja neuvontatyön eurooppalaisiin periaatteisiin, etenkin periaatteeseen kaksi, jonka mukaan nuorille suunnatun tiedon tulee olla saavutettavissa.
  2. Hankkeen toisena tavoitteena on nuorten voimaannuttaminen. Vasta kun nuoret tietävät, mitä mahdollisuuksia heille on tarjolla, he voivat hyödyntää niitä ja voimaantua aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden avulla varmistetaan, että nuoret saavat oikeuksiinsa ja mahdollisuuksiinsa liittyvää tarpeellista tietoa ja samalla tuetaan nuorten osallistumista yhteiskuntaan ja vahvistetaan heidän itsenäisyyttään.  
  3. Hankkeen kolmantena tavoitteena on avoimet kouluttautumismahdollisuudet ja innovatiiviset digitaaliset käytännöt. Uusien digitaalisten välineiden avulla nuoria voidaan tavoittaa eri keinoin. Hankkeessa pyritään varmistamaan, että nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen tarjoajilla on työkalut ja taidot, joita tarvitaan tuen tuomiseksi mahdollisimman monen nuoren saataville. Niinpä hankkeessa kehitetäänkin innovatiivisia digitaalisia välineitä, jotka pohjautuvat nuorten tarpeisiin. Osana hanketta tuotetaan verkkokurssi siitä, kuinka palvelumuotoilun keinoja voi hyödyntää nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen toteutuksessa. Kurssin avulla nuorten tieto- ja neuvontatyön parissa työskentelevät voivat kehittää osaamistaan ja sopeutua digitalisaation mukanaan tuomiin muutoksiin.  

 

Hankkeen odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

 

Hankkeen aineistotutkimuksella varmistetaan, että hankkeen tulokset perustuvat näyttöön ja heijastavat nuorten tarpeita ja toimintamalleja. 

Hankkeen tuloksia: 

  1. Tuotetaan verkkokurssi palvelumuotoilun käytöstä nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa (apuna käytetään webinaareja, palvelumuotoiluasiantuntijoita, videoita ja muita digitaalisia työkaluja). Verkkokurssi on helppo muokata ja mukauttaa eri ikäryhmien tieto- ja neuvontapalveluihin sopivaksi.
  2. Kehitetään työkaluja nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen muotoilun tueksi. Työkaluihin sisältyy laatuindikaattoreita ja ‑mittareita ja päämääränä on, että palveluilla tavoitetaan entistä useampia nuoria. Näitä työkaluja voidaan käyttää myös kehitettäessä tieto- ja neuvontapalveluja muille ryhmille, kuten työttömille, maahanmuuttajille tai muille sellaisille ryhmille, jotka tarvitsevat tukea työhön, koulutukseen, asumiseen tai muihin arkipäivän tilanteisiin liittyvän tiedon löytämisessä. 
  3. Toteutetaan palvelumuotoilun pilottihankkeita, joissa testataan eri vaiheissa kehitettyjä välineitä ja kehitetään nuorten tieto- ja neuvontapalveluita palvelumuotoilun avulla. Hankkeiden tuloksia voidaan käyttää esimerkkeinä hyvistä käytännöistä nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa koko Euroopassa mutta niistä voi olla hyötyä kaikenikäisten tieto- ja neuvontapalveluiden kehittämisessä.

 

Hankkeessa tutkitaan uusia nuorten tieto- ja neuvontatyön toimintatapoja näyttöön perustuvan tutkimuksen ja palvelumuotoilun avulla. Työkaluja ja verkkokurssia voidaan hyödyntää myös muiden palvelujen kehittämisessä, kun halutaan parantaa palvelun saavutettavuutta ja käyttäjäkeskeisyyttä palvelumuotoilun menetelmiä käyttäen. Käyttäjäkeskeisyys varmistetaan mahdollistamalla palvelujen kohderyhmän osallistuminen hankkeen kaikkiin vaiheisiin: kun osallistujat ovat aktiivisesti mukana heille suunnattujen palvelujen suunnittelussa, he kokevat voimaantuvansa. Heidän osallistamisensa palvelujen toteutukseen ja pilotointiin on olennaisen tärkeää, jotta palveluista saadaan tehokkaita ja merkityksellisiä. Tämän hankkeen tuloksia voidaan soveltaa laajasti myös muilla aloilla, etenkin tuottoja tavoittelevissa hankkeissa, osallistamalla kohderyhmiä palvelumuotoiluun ja näin edistämällä käyttäjäkeskeisyyttä elinikäisessä oppimisessa.

 

/en/file/desyignpaakuvajpgdesyign_paakuva.jpg

 

Hankkeen koordinointi:

Eurooppalainen nuorten tieto- ja neuvontatyön kattojärjestö (ERYICA)

Osaamiskeskus Koordinaatti ja Åbo Akademin informaatiotutkimuksen oppiaine ovat hankkeessa keskeisessä roolissa. Koordinaatilla on vahvaa kokemusta nuorten tieto- ja neuvontatyön koordinoinnista, digitaalisesta viestinnästä ja markkinoinnista. Koordinaatti osallistuu hankkeeseen tuottamalla työkaluja ja verkkokurssin sisällön sekä pilotoimalla työkaluja. Koordinaatti osallistuu myös nuorten tieto- ja neuvontatyön palvelumuotoilustrategian toteutukseen ja hankkeen tunnetuksi tekemiseen, jalkauttamiseen ja toteuttamiseen Suomessa.

Åbo Akademin informaatiotutkimuksen oppiaineella puolestaan on vankka kokemus tietokäyttäytymisen tutkimisesta, ja se osallistuu hankkeeseen tarjoamalla tieteellistä tietoa liittyen nuorten tietotarpeisiin ja tiedon käyttöön. Åbo Akademin informaatiotutkimuksen oppiaine myös koordinoi nuorista koostuvien kohderyhmien haastatteluja ja kerää tietoa eri tietolähteiden suosiosta, tiedon arvioinnista ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen käytöstä.

 

Kirjoittajat:


Gunilla Widén, informaatiotutkimuksen professori, Åbo Akademi. Hänen tutkimusalojansa on tietohallinto sekä tietokäyttäytyminen. Hän on johtanut useita tutkimusprojekteja informaatiokulttuurista, sosiaalisen pääoman merkityksestä tietojohtamisessa, informaatiolukutaidosta eri yhteyksissä ja erityisesti nuorten tietokäyttäytymisestä.


Jaana Fedotoff, kehittämispäällikkö, Koordinaatti – Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskeskus. Jo varhaisessa vaiheessa Fedotoff alkoi työssään keskittyä viestintään ja nuorille suunnattuun tieto-, neuvonta- ja ohjaustyöhön kansallisella ja Euroopan tasolla. Hän on jatkanut tähän erityisalueeseen perehtymistä koko uransa ajan ja ollut mukana monissa suomalaisissa asiantuntijaryhmissä. Hän on toiminut Euroopan nuorisotiedotus ja ‑neuvontajärjestön (ERYICA) hallituksen puheenjohtajana huhtikuusta 2016 lähtien.

 

Tämä teksti on osa Opetushallituksen Euroguidance- ja EPALE  -tiimien julkaisemaa artikkelisarjaa, joka tekee tunnetuksi ohjauksen nykytilaa Suomessa. Artikkeleita julkaistaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajan noin kerran kuukaudessa.

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn