Blog
Blogi

Se toimii! Pohjoismaisia kokemuksia etäopetuksesta lukutaitokoulutuksessa

Pohjoismaissa suositeltiin maaliskuussa kaiken aikuiskoulutuksen siirtämistä etäopetukseen, mistä aiheutui haasteita kaikille opettajille, etenkin aikuisten lukutaito-opettajille. Tällaisena mullistavana aikana on tärkeää muistaa, että kaiken opetuksen lähtökohtana on oltava opiskelijoiden voimavarat.

Facebook_24

Pohjoismaissa suositeltiin maaliskuussa kaiken aikuiskoulutuksen siirtämistä etäopetukseen, mistä aiheutui haasteita kaikille opettajille, etenkin aikuisten lukutaito-opettajille. Tällaisena mullistavana aikana on tärkeää muistaa, että kaiken opetuksen lähtökohtana on oltava opiskelijoiden voimavarat.

Kaikilla opiskelijoilla on voimavaroja, joita voidaan ja pitää käyttää opetuksessa, jotta se olisi merkityksellisempää ja motivoivampaa. Opiskelijoiden digitaalisia voimavaroja voidaan sekä käyttää että syventää digitaalisen opetuksen avulla, mutta se edellyttää onnistuakseen uudenlaista ajattelua ja suurta joustavuutta opettajilta sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Tämän osoittaa kolme esimerkkiä Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Keskeistä on opiskelijoiden kohtaaminen tutussa ympäristössä, yhteistä strategiaa tukeva organisaatio sekä opettajien ohjaus. Olemme tutkineet kolmea esimerkkiä Pohjoismaista, ja jäljempänä oleva teksti perustuu muun muassa niistä saatuihin tietoihin (ks. sivun alalaidassa oleva linkki artikkeleihin).

Etäopetukselle on erilaiset edellytykset eri Pohjoismaissa. Lisa Carlson opettaa maahanmuuttajille ruotsia Hyllie Parkin kansanopistossa Malmössä. Hän kirjoittaa, että ilman äidinkielentukea hänen opetuksensa ei olisi toiminut ollenkaan.

Äidinkielentukea on tarjolla sekä opiskelijoille että opettajille, ja siihen kuuluu muun muassa fyysiseen työkirjaan liittyvät nauhoitetut selitykset, joita opiskelijat voivat kuunnella QR-koodin avulla. Haastatelluilla Lisan kollegoilla eli Annette Aass Vågmolla, Lene Swang Unnerudilla ja Sissel Braatenilla, jotka toimivat opettajina Delta Skole AS -oppilaitoksessa Indre Østfoldissa Norjassa, sekä Mie Kjærillä ja Katrine Flytkjær Holmilla, jotka työskentelevät Sprogcenter Midt -oppilaitoksessa Tanskassa, ei ole samanlaisia mahdollisuuksia äidinkielentukeen, mutta he ovat siitä huolimatta antaneet etäopetusta. Seuraavassa selvitetään tarkemmin, miten pohjoismaiset opettajat ovat järjestäneet lukutaitokoulutuksen etäopetuksena. 

Hyviä kokemuksia tunnetuista sovelluksista

Lukemistamme esimerkeistä ja opettajien haastatteluista käy ilmi, että opetuksessa on käytetty suurin piirtein samoja digitaalisia välineitä. WhatsApp nousi esiin välineenä, jota monet opiskelijat käyttävät jo ennestään päivittäin ja jota myös opettajan on helppo käyttää sekä yksilölliseen viestintään että keskusteluun ja jakamiseen koko ryhmän kesken. Norjalainen opettaja Lene kirjoittaa kokemuksistaan näin:

”Aloitimme ’kotikoulun’ WhatsAppilla. Pystyin sen avulla antamaan tehtäviä ja olemaan yhteydessä kuhunkin opiskelijaan ja koko ryhmään. Se on ollut prosessi. Olen joutunut luovuttamaan pois osan vastuusta ja uskaltautumaan tilanteeseen, jossa en voi valvoa kaikkea tiukasti koko ajan. Mutta olen huomannut, että he tosiaan saavat melko paljon aikaan omin päin – jopa enemmän kuin ehkä pelkäsin. Kun opetuksen on joutunut hoitamaan näin, huomaa, että he pystyvät tekemään monenlaista. Mutta on tärkeää, että he ovat myös saaneet konkreettisia tehtäviä postitse.

Monissa kouluissa opiskelijat vievät iPadin kotiin, mikä on myönteistä, mutta välineillä, joita opiskelijoilla on jo ennestään, voidaan tehdä paljon.” Myös ruotsalainen Lisa käyttää sovellusta muun muassa voidakseen pitää yhteyttä opiskelijoihin ja ollakseen heidän tavoitettavissaan: ”Aloitan jokaisen oppitunnin/päivän sanomalla jokaiselle opiskelijalle ’Hei’ tai ’Huomenta’ ja kysymällä muutamia tavallisia kysymyksiä, kuten ’Miten voit?’, ’Mikä päivä tänään on?’, ’Monesko päivä?’, ’Mitä teet?’, ’Millainen sää on?’, ’Missä olet?’, jotta he saavat harjoitella suullista kielitaitoa. Useimmat vastaavat yleensä nopeasti, ja jotkut kysyvät minulta jotain. Minut tavoittaa WhatsAppilla ennen kaikkea tavanomaisten oppituntien aikaan, mutta olen usein tavoitettavissa maanantaista torstaihin klo 8–16.30.”

Puhelin tietokoneen sijaan

Opettajat korostavat myös, että puhelin on usein helpompi väline kuin tietokone. Norjalainen Anette kertoo seuraavaa:

”Oppitunteja on ollut myös tietokoneluokassa, mutta kukaan ryhmästä ei osaa käyttää tietokonetta hyvin. Välilyönnit, isot ja pienet kirjaimet ja hiiri tuottavat vaikeuksia, mutta kosketusnäytöllä se onnistuu. Heillä menee liikaa aikaa tietokoneen kirjainten etsimiseen, kun taas tabletilla kaikki sujuu aivan toisella tavalla. He saavat kuulla kirjaimia ja sanoja ääneen luettuina ja voivat kuulla itse, menikö väärin. Parasta olisi ollut, jos he olisivat voineet viedä tabletit kotiin, mutta se oli hankalaa, koska niiden yhdistämisessä muuhun kuin koulun verkkoon oli ongelmia. Mutta kännykkä on heille tuttu jo ennestään, joten se on erinomainen väline opetuksessa. Työkirjojen ja WhatsAppin käytön lisäksi soitan opiskelijoille 2–3 kertaa viikossa. Silloin he lukevat minulle, juttelemme tehtävistä, ja he vastaavat tekstejä koskeviin kysymyksiin – omin sanoin.”

Etäopetuksen etuja

Kaikki haastatellut opettajat mainitsevat lukemisen ja kuuntelemisen sellaisina lukutaitokoulutuksen osa-alueina, joiden harjoitteluun etäopetus sopii mainiosti. Opettajan voi olla helpompi yksilöllistää opetusta ja kiinnittää huomiota kuhunkin opiskelijaan, kun muu ryhmä ei ole samaan aikaan odottamassa tukea. Myös suoran palautteen antaminen voi olla helpompaa. ”Olen painottanut lukemista”, Annette sanoo. ”Oli hyvä, kun pystyin kuuntelemaan jokaista, keskittymään jokaiseen opiskelijaan. Sain paremman käsityksen heidän lukutaidostaan.

Minulle selvisi, missä opiskelijat ovat vahvoja ja miten voin auttaa heitä eteenpäin. Jotkut ovat enemmän esillä luokkahuoneessa, mutta nyt kaikki saivat huomiota. Koulussa huomaan, että kaikki eivät halua lukea ääneen, ja silloin luen paljon jokaisen kanssa yksitellen. Nyt pystyin kuuntelemaan jokaista ja antamaan yksilöllistä palautetta.”

Myös kirjoittamisen opettelu etenee, sanoo Mie: ”Kurssillani on useita täysin luku- ja kirjoitustaidottomia (…) olen esimerkiksi kirjoittanut jotain, ottanut kuvan siitä ja lähettänyt kuvan heille. Sitten he ovat kirjoittaneet saman ja lähettäneet kuvan minulle” Pohjoismaiset opettajat hyödyntävät työssään sekä digitaalisia että analogisia välineitä, ja usein niitä käytetään samaan aikaan, selkeällä ja harkitulla tavalla.

Anette kertoo huomanneensa, että opiskelijoista on tullut WhatsApp-ryhmien ansiosta entistä aktiivisempia kielenkäyttäjiä: ”He ottavat kotona kuvia eri tilanteista ja laittamastaan ruoasta, jakavat reseptejä, chattaavat ja juttelevat keskenään. He voivat käyttää kieltä heti yhdessä muiden kanssa, arkipäivän tilanteiden yhteydessä.

Luulen, että koulupäivät olivat monille liian pitkiä ja he saivat vain vähän irti päivän viimeisistä tunneista. Nyt he käyttävät norjaa aktiivisesti koko päivän ja illan ryhmässä, ja jotkut saavat myös kotona apua lukemisen harjoitteluun. Ryhmässä on viisi henkilöä, ja kolme heistä on käynyt jonkin verran koulua kotimaassaan. Kukaan ei kuitenkaan osannut latinalaisia aakkosia.”

Opettajien oppimiskokemuksia etäopetuksen aikana

Lenen mielestä tämä tilanne on opettanut paljon myös opettajalle. ”En ole mikään tietotekniikan asiantuntija, mutta olen nyt kokeillut erilaisia ohjelmia ja työkaluja. Teen Loomin avulla lyhyitä videoita, joissa selitän tehtäviä, menettelytapoja, sanoja ja käsitteitä. Sitten lähetän ne opiskelijoille WhatsAppilla. Yritin myös tavata ryhmän Zoomissa, mutta se ei onnistunut, vaikka opiskelijat auttoivat toisiaan selittämällä äidinkielellään, miten se toimii. Siksi kokeilin Whereby-palvelua, ja huomasin, että se on paljon helpompaa. On tärkeää löytää yksinkertaisia ratkaisuja, jotka ovat toimivia sekä opettajan että opiskelijoiden kannalta.”

Joustavuuden lisääntyminen on ollut etu monille opiskelijoille. Mie kertoo, kuinka hän näkee WhatsAppissa, milloin hänen kurssinsa osallistujat ovat aktiivisimpia ja milloin he esimerkiksi siirtävät tiedostoja tai palauttavat tehtäviä: ”Kun lapset on laitettu nukkumaan, näkee, että sovelluksessa tapahtuu paljon (…) ja ramadanin aikaan tapahtuu paljon myös yöllä.” Myös opettajalta vaaditaan joustavuutta. Sekä Katrine että Mie kertovat mukauttaneensa opetustaan sen mukaan, kuinka opiskelijat käyttävät digitaalisessa muodossa olevaa materiaalia: ”Olemme olleet joustavia koronan vuoksi”, sanoo Katrine.

”Mutta se pätee myös toisinpäin. Olen joskus ripustanut pyykkiä kuivumaan, kun ryhmässä ei ole tapahtunut mitään.” Sissel mainitsee myös toisen myönteisen seikan: ”Myönteistä on myös, ettei poissaoloja ole enää. Jos heillä on esimerkiksi jokin tapaaminen tai heidän pitää olla lastensa kanssa, he tekevät sitten töitä iltapäivällä tai illalla. He ottavat nyt entistä itsenäisemmin vastuuta omasta oppimisestaan ja edistymisestään.”  

Etäopetuksen haasteita

”Luulen, että he oppivat nyt enemmän!”, moni opettaja arvelee, mutta korostaa samalla henkilökohtaisen tapaamisen merkitystä. Norjalaiset opettajat vastaavat kysymykseen etäopetuksen haasteista seuraavasti: ”Ei oikeastaan. Minulla on yksi opiskelija, johon on ollut vähän vaikea saada yhteyttä ja joka ei ole yhtä aktiivinen kuin muut, mutta tilanne oli sama myös koulussa. Kaikilla opiskelijoilla oli langaton internetyhteys kotona. Muuten se voi aiheuttaa haasteita.”  

Lene lisää, että on ollut vaikea tietää, ovatko opiskelijat ymmärtäneet: ”Minusta tuntuu, että olen tehnyt kaiken huolellisesti ja selittänyt hyvin, mutta sitten en saa minkäänlaista vastausta. Silloin minulla on vielä tekemistä. En ole kertonut heille riittävän selvästi, mitä odotan heiltä.” Useat opettajat tuovat esiin, että vanhemmilla opiskelijoilla on vaikeampaa ja tekniset asiat ovat usein helpompia nuoremmille. Ruotsalainen Lisa huomauttaa myös, että koulu voi olla ”turvapaikka” psyykkisistä ongelmista kärsiville ja joidenkin opiskelijoiden on vaikea keskittyä kotona. 

Uusia käytäntöjä opettajille sekä Alfarådetin osaamiskuvaus

Etäopetukseen siirtyminen on myös avannut uusia didaktisia mahdollisuuksia ja auttanut monia opettajia löytämään uusia välineitä – usein sellaisia, jotka ovat opiskelijoille tuttuja jo heidän arjessaan. Tanskalaiset opettajat Katrine ja Mie ovat hyödyntäneet opetuksessaan uusia välineitä, ja he aikovat jatkaa niiden käyttöä, vaikka opiskelijat palaavat pian kouluopetukseen: ”Jatkan YouTuben käyttöä, olen vähän koukussa siihen’’, Mie kertoo. ”Siinä voi tehdä soittolistoja suhteellisen helposti, ja videot voi jakaa aiheiden mukaan. Minulla onkin pian kokonainen kirjasto.” ”Minäkin aion hyödyntää sitä vähän enemmän tulevaisuudessa’’, Katrine sanoo. ”Olen aivan varma, että jatkan YouTuben käyttöä samalla tavalla kuin Mie.” 

Alfarådetin laatimassa opettajien osaamiskuvauksessa todetaan muun muassa, että aikuisten lukutaito-opettajalla on oltava tieto- ja viestintätekniikan ja nykyisten digitaalisten välineiden ja median tuntemusta sekä tietoa siitä, miten opiskelijat käyttävät niitä ja miten niitä voidaan hyödyntää opetuksessa. Lisäksi opettajan on tiedettävä, miten arjessa tavallisia digitaalisia välineitä, esimerkiksi älypuhelimia, lukulaitteita ja älytauluja, voidaan käyttää opetuksessa. Qarin Frankerin ja Lilly Christensenin vuonna 2013 kirjoittamassa osaamiskuvauksessa tuodaan esiin myös digitaalisen suullisen viestinnän mallien tuntemus. Kun opetuksen lähtökohtana ovat opiskelijoiden voimavarat, on yksinkertaisesti mahdotonta väittää, että lukutaitokoulutusta ei voisi järjestää digitaalisten välineiden avulla. 

 

Lisälukemista, verkossa ja kirjoina:

Alfagodigital. Alfarådet: Opettajien osaamiskuvaus – lukutaito-opetus aikuisille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin pohjoismainen kieli.Carlson, Lisa (2020). Hur jag arbetar på distans med 1A.Nationellt centrum för svenska som andraspråk. Digitaaliset välineet kirjoitetun kielen opetuksessa aikuisille (Skolverket).Bonin, Rachel Hanna & Hvidtfeldt, Susanne (2020). Vi skal have alle med. Danske erfaringer med online undervisning i den grundlæggende litteracitet.Vårum, Lene (2020). Hjemmeskole for alfa? Selvsagt funker det!

 

Kirjoittajat: Susanne Hvidtfeldt ja Alma Rauer.Teksti on alun perin ilmestynyt ruotsiksi 11.6. Nordisk Netværk Voksnes Læring -verkkolehdessä.Tutustu muihin Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande (NVL) julkaisuihin EPALEssa.

Login (4)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy julkaistaksesi kommentteja.

Haluatko toisen kieliversion?

Tämä dokumentti on luettavissa myös muilla kielillä. Valitse alta.
Switch Language

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Viimeisimmät keskustelut

EPALEn verkkokeskustelu: Aktiivinen ikääntyminen ja elämän siirtymät

Mikä elämän siirtymävaiheissa on haastavaa? Miten sukupolvien välinen oppiminen voi auttaa aktiivisessa ikääntymisessä ja elämän siirtymävaiheissa?

Lisää

EPALE verkkokeskustelu: Uutisia koskeva aikuisten medialukutaito – miksi se on tärkeää juuri nyt?

Kerro näkemyksesi uutisia koskevasta aikuisten medialukutaidosta!

Lisää

EPALEn verkkokeskustelu: terveelliseen elämään liittyvien taitojen kehittäminen koronaviruksen aikakaudella

Osallistu verkkokeskusteluun ja katso suora verkkolähetys!

Lisää