Hyppää pääsisältöön
Blog
Blogi

Anne Ilvonen: Pehmeitä johtamistaitoja eurooppalaisten kollegojen kanssa

Mitä on ihmisten johtaminen tänään ja huomenna? Miten innostetaan ja sitoutetaan työntekijät oppilaitoksen arkeen ja yhteisöön, kun käytettävissä ei ole liike-elämän taloudellisia kannustinjärjestelmiä? Miten voimme johtaa ja toimia esimiehinä niin, että kaikki työyhteisön jäsenet pääsevät mukaan kehittämään ja miten synnyttää kehittämiseen innostava työilmapiiri?

Kuva: Anne Ilvonen

Mitä on ihmisten johtaminen tänään ja huomenna? Miten innostetaan ja sitoutetaan työntekijät oppilaitoksen arkeen ja yhteisöön, kun käytettävissä ei ole liike-elämän taloudellisia kannustinjärjestelmiä? Miten voimme johtaa ja toimia esimiehinä niin, että kaikki työyhteisön jäsenet pääsevät mukaan kehittämään ja miten synnyttää kehittämiseen innostava työilmapiiri?

Tässä muutamia aiheita, joita pääsin pohtimaan viiden päivän mittaisella Human Resources Management -kurssilla Prahassa viime lokakuussa. Opiskeluviikko koostui kolmen asiantuntijan vuorovaikutteisista luennoista ja osallistujien tiiviistä ryhmä- ja yhteiskeskusteluista. Italiasta, Portugalista, Kroatiasta, Sloveniasta ja Suomesta tulleiden eurooppalaisten kollegoiden ryhmä kävi viikon aikana monta mielenkiintoista keskustelua ihmisten johtamisesta ja sen moninaisuudesta, sekä eri Euroopan maissa vallitsevista oppilaitosten työyhteisökäytännöistä.

Oli todella silmiä avaavaa kuulla, miten esimerkiksi Italiassa ja Portugalissa koulutukseen tehdyt säästöt ovat vaikuttaneet voimakkaasti oppilaitosten henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Tätä kautta myös sitoutuminen työyhteisöön ja yhteisiin tavoitteisiin on heikentynyt. Toisaalta oli myös hyvä kuulla, miten muualla Euroopassa oppilaitosten työyhteisöjen yhteishenkeä rakennetaan perheiden varaan: henkilöstölle ja heidän perheilleen on yhteisiä retkiä, joulutapahtumia yms. Suomessa tällainen toiminta on harvinaisempaa ja yhteisöllisyyttä rakennetaan vain työyhteisön sisäisesti.

Mentorointi, laadullinen työsuorituksen arviointi, yhdessä tekeminen, jaettu johtajuus ja tiimityöskentely ovat meille suomalaisille oppilaitosten työyhteisöissä niin arkipäivää, että oli suorastaan silmiä avaavaa huomata, että muualla nämä asiat eivät ole niin itsestään selviä. Tähän kiteytyi omasta mielestäni koko kurssin ydin. Koska monet käsitellyt asiat olivat useille kurssilaisille varsin uusia, eivätkä ainakaan heidän työyhteisöjensä käytöntöihin kuuluvia, pysyivät kurssin alustajat asioiden käsittelyssä aika perustietojen tasolla. Mutta sitäkin enemmän kurssilla käyty keskustelu ja erilaiset näkökulmat pistivät miettimään sekä suomalaisten oppilaitosten, että oman työyhteisön toimintatapoja uudesta näkökulmasta. Tästä syntyi itselle paljon uusia ajatuksia ja ideoita sekä luottamusta siihen, että suomalainen keskusteleva ja yhdessä tekevä työyhteisö on mielekäs tapa kehittää ja toimia asioita edistävästi. Oli myös hyvin opettavaista päästä kertomaan eurooppalaisille kollegoille, miten Suomessa mietitään oppilaitosten ja työyhteisöjen kehittämistä.

”Työntekijät eivät vaihda työpaikkaa paetakseen omia tehtäviään, vaan paetakseen omia esimiehiään”. Tähän, viikkomme yhtenä kouluttajana toimineen Ondrej Bendan heittämään ajatukseen, tiivistyi paljon kurssin ajatuksellista sisältöä ja ideologiaa. Miten voimme johtajina ja esimiehinä, mutta myös kollegoina, toimia niin, että kenenkään ei tarvitse paeta johonkin toiseen työpaikkaan toteuttamaan ammatillista kehittymistään, vaan juuri meidän oppilaitoksemme on se houkutteleva ja inspiroiva paikka tehdä työtä ja kehittyä siinä.

ITC Internationalin järjestämässä koulutuksessa koulutuksen järjestelyt sujuivat hyvin ja koulutus toteutui ennalta ilmoitetulla tavalla. Ainoa miinus kurssilla oli se, että riippui täysin kurssin osallistujista, miten paljon yhdessä vietettiin aikaa noin klo 9-16 pidettyjen päivien jälkeen. Koulutuksen järjestäjän puolelta ei juurikaan panostettu opiskelijoiden esittäytymiseen tai yhteiseen iltaohjelmaan yhtä järjestettyä turistikierrosta lukuun ottamatta. Onneksi kohdalleni sattui ryhmä, josta löytyi mukavasti seuraa myös illalle kaupunkiin ja kulttuurin tutustumisseuraksi sekä päivällä alkaneiden keskustelujen jatkamiseksi.

 

Anne IlvonenOpintokeskus Sivis

 

Tämä blogikirjoitus on osa alunperin englanninkielistä artikkelisarjaa aikuisoppimisen sektorille sijoittuvista oppimiskokemuksista Euroopan laajuisessa kontekstissa. ERASMUS+ KA1-hankkeemme on nimeltään “European Educational Know-how Supporting Civil Society”.

 

TAKAISIN BLOGIN PÄÄSIVULLE

 

Login (1)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy julkaistaksesi kommentteja.

Haluatko toisen kieliversion?

Tämä dokumentti on luettavissa myös muilla kielillä. Valitse alta.

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Viimeisimmät keskustelut

EPALE verkkokeskustelu: Uutisia koskeva aikuisten medialukutaito – miksi se on tärkeää juuri nyt?

Kerro näkemyksesi uutisia koskevasta aikuisten medialukutaidosta!

Lisää

EPALEn verkkokeskustelu: terveelliseen elämään liittyvien taitojen kehittäminen koronaviruksen aikakaudella

Osallistu verkkokeskusteluun ja katso suora verkkolähetys!

Lisää

EPALEn online-keskustelu: Monimuoto-oppiminen aikuiskoulutuksessa

Torstaina 26. marraskuuta klo 11.00-17.00 Suomen aikaa, EPALE järjestää online-keskustelun aiheesta monimuoto-oppiminen aikuiskoulutuksessa. Keskustelu järjestetään nyt täysin uudella formaatilla, jossa tilaisuus alkaa 30 minuutin suoralla verkkolähetyksellä, jonka aikana ja jälkeen keskustelua jatketaan EPALEn verkkoalustalla.

Lisää