chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Ammatillinen koulutus, yrittäjyys ja työelämä

26/11/2017
by Jenni WESTÖ
Kieli: FI

Työelämä läpikäy suurta muutosta digitalisoitumisen, globalisoitumisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen sekä mm. väestön ikääntymisen myötä. Vanhoja tuttuja ammatteja katoaa, ja uusia syntyy. Tarpeet työelämässä ja palveluiden suhteen muuttuvat. Myös ammatillisen koulutuksen on muututtava, jotta koulutuksella voidaan vastata tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.

Tässä blogissa tarjoamme katsauksen kolmeen työelämätarpeisiin vastaavaan hankkeeseen, joiden avulla on kehitetty ammatillista koulutusta eri puolilla Suomea. 

/fi/file/headmassagetreatmentrelaxationwomanrelaxmassagingwellbeing-903584jpghead_massage_treatment_relaxation_woman_relax_massaging_wellbeing-903584.jpg

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Ammatillinen koulutus elää muutoksen aikaa. Opetuksen on oltava työelämälähtöistä, opiskelijoita osallistavaa ja motivoivaa, ja heidän valmiuksiaan sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen on vahvistettava läpi ammatillisen koulutuksen.

Hyvinvointiklinikka oli ammatillista koulutusta tarjoavan Hyria koulutuksen toteuttama hyvinvointialojen pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä kehittävä hanke. Tarve hankkeelle nousi ympäröivän seutukunnan väestönkehityksen näkökulmasta; väestön ikääntyessä hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa. Työelämän tulevaisuuden tarpeena alueella on, että useampi nuori näkisi itsensä työssä ikäihmisten hoiva- ja hyvinvointipalvelujen parissa. Hankkeen avulla haluttiin tarjota opiskelijoille kokemuksia ikäihmisten kanssa työskentelystä ja tutustuttaa heitä työelämään. Lisäksi haluttiin osallistua arvokkaan ikääntymisen tukemiseen yhdessä kunnan, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin vastaaminen vaatii koulutukseltakin näkökykyä tulevaan, tulevaisuuden työelämän nivomista opiskelijoiden arkeen ja muutoksia pedagogiikassa.

Hyvinvointiklinikan tuotoksena kehitettiin kauneudenhoitopalveluja tarjoava Hyvinvointiklinikka Hyrinä. Hyrinästä muodostui niin monipuolinen oppimisympäristö kuin oikea yrityskin, joka tarjosi opiskelijoille aidon, heidän osaamistaan vastaavan, valmentavan, pedagogisen oppimisympäristön. Hyrinän arvoiksi määriteltiin monialainen kumppanuus, kestävä kehitys, arvostava kohtaaminen ja vastuullisuus. Arvot tukivat myös ekologisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen periaatteita.

Opiskelijat kokivat työelämälähtöisen opiskelutavan motivoivana, ja lisäksi se mahdollisti erilaiset henkilökohtaiset opintopolut. He saivat jo opintojensa aikana kokemusta niin sanotusta oikeasta työelämästä.

Hankkeen toisena keskeisenä tavoitteena oli opettajuuden ja pedagogiikan muutos. Hyvinvointiklinikan avulla vahvistettiin opettajien osallistavan pedagogiikan osaamista muun muassa kehittämispäivien ja yhteisvalmentajuuden avulla. Lopputuotoksena syntyi Valmentajan käsikirja, jossa kuvattiin hyvinvointiklinikan pedagoginen malli ja sen teoreettinen viitekehys. Käsikirjaan liitettiin myös toimintaohjeita ja työkaluja, joiden avulla valmentaja-opettaja voi kehittää omaa toimintaansa. Malli on siirrettävissä myös muille aloille ja koulutusasteille.

Hankkeen aikana tehtiin lisäksi selvitys hyvinvointialojen ’ainokaisten’ eli poikaopiskelijoiden kokemuksista hyvinvointialojen koulutuksessa, sillä hyvinvointiala on tavallisesti hyvin naisvaltainen ala. Valtakunnallisten tilastojen mukaan omalla koulutusalallaan vähemmistönä olevaa sukupuolta edustavien läpäisyprosentti on heikompi kuin enemmistön. Tämän vuoksi Hyvinvointiklinikan tavoitteena oli huomioida sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät erityiskysymykset alojen koulutuksessa. Selvityksen perusteella Hyrian hyvinvointialoilla opiskelijoita kohdeltiin yksilöinä – sukupuolesta riippumatta.

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi.

Lähteet/lue lisää:

Hyria Koulutus Oy: https://www.hyria.fi/projektit/paattyneet_projektit/hyvinvointiklinikka

Euroopan unionin Rakennerahastotietopalvelu

/fi/file/constructionsitebuildingworkersequipmentgrinderhelmetbuilder-756698jpgconstruction_site_building_workers_equipment_grinder_helmet_builder-756698.jpg

INNOSTAMO - Yrittäjyyden uusien oppimisympäristöjen, toimintamallien ja palveluiden kehittäminen siirtymävaiheita edistämään

Yrittäjämäinen toiminta ja yrittäjyys ovat elinvoimaisen yhteiskunnan perusta. Tutuksi tulleet talouden muutokset ja kilpailukyvyn heikentyminen haastavat yhteiskuntaa uudistumiseen ­– yksityisen sektorin työpaikkoja tarvitaan, jotta yhteiskunnan elinvoimaisuus ja yrittäjähenkisyys säilyy. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yrittäjämäistä otetta työhön, tiimeissä työskentelyä ja verkostoitumista.

Myös ammatillinen koulutus on läpikäynyt muutoksia lähivuosina; opetussuunnitelmauudistus vuonna 2015 ja suuret keskeyttämisprosentit haastavat uudistamaan oppimisympäristöjä ja nuorten osaamista yrittäjämäisempään suuntaan.

Salon seudun koulutuskuntayhtymän INNOSTAMO-hankkeen tavoitteena oli rakentaa Innostamo-verkosto edistämään oppilaitosten yrittäjämäistä toimintakulttuuria ja yrittäjyyskasvatusta. Sen sisällä haluttiin kehittää mentorimainen toimintamalli yrittäjyyttä koskevan asiantuntijuuden jakamiseksi ja soveltamiseksi. Kolmanneksi kehitettiin yrittäjyyteen kannustavia oppimisympäristöjä, joissa painottuivat innovatiivisuus ja tiimioppiminen. Myös koulutuksellinen tasa-arvo huomioitiin siten, että aliedustetuista ryhmistä tulevia opiskelijoita pyrittiin saamaan mukaan kehittämään osaamistaan työvaltaisissa, yrittäjyyteen suuntaavissa oppimisympäristöissä. INNOSTAMO-hankkeen keskeisenä arvona oli vastuullinen yrittäjyys, johon kuuluu ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkityksen ymmärtäminen osana kannattavaa liiketoimintaa.

Hankkeessa tarjottiin tasa-arvoisesti mahdollisuuksia sekä naisille että miehille osallistua toimintaan. Yrittäjyys on perinteisesti sukupuolittunut toimialoittain, miesten yritykset ovat mm. teollisuuden ja rakentamisen alan yrityksiä ja naisten sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Hankkeessa olikin voimakkaasti esillä monialainen yhteistyö, mikä tarjosi kohderyhmälle mahdollisuuksia ja yrittäjyyden vaihtoehtoja eri toimialojen yrityksien perustamisessa.

Hankkeen tuloksena luotiin INNOSTAMO-toimintamalli, joka tukee opiskelijoiden siirtymävaiheita ja kehittää oppilaitosten yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Hankkeessa syntyi lisäksi uusia, poikkialaisia oppimisympäristöjä, joissa huomioidaan tulevaisuuden liiketoimintamalli. Tästä esimerkkinä syntyi Pop Up Innostamo sekä jo olemassa olevia yrittäjyyden oppimisen muotoja. Yrittäjyys oli esillä erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa hankkeen aikana, joissa nuoria rohkaistiin tutustumaan yrittäjyyteen ja kokeilemaan sitä itse. Tapahtumat toimivat myös verkostoitumisalustana. Lisäksi hankkeessa kehitettiin mentorimalli, jolla haluttiin tukea opettajien yrittäjyyspedagogisen osaamisen kehittymistä sekä työelämäyhteistyötä, tähtäimessä opiskelijan yrittäjämäisen osaamisen kehittyminen.

Hanke päättyi tuoreeltaan, heinäkuussa 2017.

Hankkeen kotisivuille on koottu lyhyiden videoiden muodossa opiskelijoiden kokemuksia yrittäjyysopinnoista ja INNOSTAMO-toimintaan tutustumisesta.

Lähteet/lue lisää:

Salon seudun koulutuskuntayhtymä: http://www.sskky.fi/kuntayhtyma/kehittamistoiminta/innostamo

INNOSTAMO-hankkeen Facebook-sivut: https://www.facebook.com/innostamopopup/

Euroopan unionin Rakennerahastotietopalvelu

/fi/file/amsterdamshipbayharborportwaterreflectionssky-1022966jpgamsterdam_ship_bay_harbor_port_water_reflections_sky-1022966.jpg

Sertifioinnin avulla kilpailukykyä vientiin

Työelämän muutokset vaikuttavat myös yksittäisiin ammatillisen koulutuksen aloihin. Esimerkkinä tästä on Länsirannikon koulutus oy:n tarjoama laivanrakentaminen. Alan toimintasektori on kapea, lisäksi uusilta laivanrakentamisen osaajilta vaaditaan yhä enemmän taitoja, joiden avulla he voivat toimia monikulttuurisessa ympäristössä, sisäistämään uusien teknologioiden vaatimukset sekä muutosten vaikutukset liiketoimintaan ja sen kannattavuuteen.

Ala on muuttunut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Laivanrakennuksen tuotanto on yhä hajautuneempi; suunnittelu, tuotanto ja muut alihankintatyöt on hajautettu niin eri toimijoille kuin maantieteellisestikin. Mukaan mahtuu hyvin erilaisia työkulttuureja ja toimintatapoja. Työympäristön hallitseminen ja ammattitaidon ylläpitäminen vaativat jatkuvaa taitojen yläpitämistä ja uuden oppimista. Esimiehiltä vaaditaan erityisesti ohjausosaamista, jolla voidaan edistää työntekijöiden ammatillista kasvua.

Alan rakennemuutosten ja kilpailukyvyn tukemiseksi alan koulutuksen tulee kyetä kehittymään siten, että se edistää työvoiman saatavuutta ja auttaa työttömäksi joutuneita työllistymään joustavammin. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulujen ja työelämän välillä. Myös henkilöstön osaamista tulee kehittää.

Hankkeessa tavoiteltua ja opittua

Sertifioinnin avulla kilpailukykyä vientiin -hankkeen tavoitteena oli kehittää aikuisten ammatillista ja työelämälähtöistä koulutusta laivanrakennusalalla. Käyttöön otettiin uusia arviointitapoja ja menetelmiä, joilla alan osaamista voitiin tunnistaa uudella, asiakaslähtöisellä tavalla. Uudenlaisen sertifioinnin myötä yritysten vientiponnisteluja ja viennin juurtumista eri puolille maailmaa haluttiin tukea. Hankkeessa pyrittiin myös luomaan uusia toimintamalleja, joiden avulla muuttuvat työelämän tarpeet voidaan joustavalla tavalla siirtää koulutustarjontaan.

Tavoitteena oli näin luoda uudenlaisia toimintatapoja, joissa paikallisten oppilaitosten vahvuuksia voitiin entistä paremmin hyödyntää järjestämällä koulutustarjontaa uudelleen sekä toteuttamalla koulutusta avainasiakkaiden toivomalla tavalla lähellä yrityksiä.

Laivanrakentajat ja laitevalmistajat ovat enenevässä määrin ottaneet myös huomioon kestävään kehitykseen liittyviä näkökulmia. Teemaa koskevat koulutukselliset sisällöt sen sijaan ovat siirtyneet varsin hitaasti osaksi alan oppisisältöjä. Osaamisen sertifioinnin avulla myös kestävän kehityksen osaamiskokonaisuuksia pystyttiin luontevasti ja nopeasti siirtämään ammatillisen osaamisen ja käytännön työelämätaitojen osaksi.

Laivanrakennusteollisuudella on ollut perinteisesti suuri merkitys Suomen rannikkoalueen työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Lounaisrannikon kaupungit ja näiden elinvoimaa edistävä LOURA-verkosto panostivat vahvasti yritysten, oppilaitosten sekä muiden sidosryhmien yhteistyöhön Turun, Rauman, Uudenkaupungin ja Porin alueella. Sertifioinnin avulla kilpailukykyä vientiin -hanke paransi muun muassa meritekniikan alalla toimivien yritysten ja organisaatioiden toimintaedellytyksiä.

Hankkeessa luotua uudenlaista koulutuskonseptia ja sertifiointipalveluihin liittyvää toimintaa testattiin suunnitellulla tavalla. Hankkeen lopputulemana suunnittelussa ja kehittämisessä mukana olleet tahot ilmaisivat olevansa valmiita panostamaan konseptin jatkokehittämiseen ja soveltamiseen arjen koulutus- ja työelämässä. Yrityksille taloudellinen lisäarvo muodostuu ensisijaisesti siitä, että nopeatempoiseen laivanrakennukseen liittyviä osaamispuutteita voidaan tunnistaa riittävän ajoissa.

Lähteet/lue lisää:

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova: https://www.winnova.fi/winnova/hankkeet/hankearkisto/serifioinnin_avulla_kilpailukykya_vientiin.html

Euroopan unionin Rakennerahastotietopalvelu

 

Kuvat: pxhere.com

 

PALAA TÄSTÄ        KOKOELMABLOGIN ETUSIVULLE

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn