chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Mahdollisuus opiskella kotona – tärkeä tekijä tulevaisuuden osaamisyhteiskunnassa

02/08/2019
by Oona Hallasaari
Kieli: FI
Document available also in: EN

/fi/file/e-mail-32396701920jpge-mail-3239670_1920.jpg

Kuva: Pixabay

 

Oppilaitosten ulkopuolinen koulutustarjonta on usein menestys, mutta sen perustan on oltava kunnossa. Mukana on oltava paikallisia toimijoita, jotka sitoutuvat hoitamaan oman osuutensa työstä. Muun muassa tällaisia johtopäätöksiä tehtiin Presence at a Distance (PaaD) -nimisessä Nordplus-hankkeessa, joka päättyy lähiaikoina. Sitä edelsi Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (NVL) johdolla toteutettu Utdanning skaper utvikling i utkantene -hanke, jossa selvitettiin, miten koulutus tukee kehitystä syrjäseuduilla. Norjalainen Fleksibel utdanning Norge (FuN) -järjestö on ollut aktiivisesti mukana kummassakin hankkeessa.

PaaD-hankkeen kumppanit tutkivat, kuinka kestäviä vaikutuksia 15:llä Pohjoismaissa toteutetulla koulutustoimenpiteellä ja -hankkeella on ollut ajan mittaan. Jos toimenpiteet ja hankkeet olivat onnistuneita, selvitettiin niiden taustalla olevia menestystekijöitä. Tutkitut tapaukset on kuvattu hankeen loppuraportissa.

– Opiskelu kotipaikkakunnalla on tärkeä tekijä tulevaisuuden koulutuksen kannalta Norjassa. Poliitikkojen on otettava se huomioon ja suunniteltava sen mukaista kestävää osaamis- ja koulutuspolitiikkaa. Asunto, työ ja muu elämäntilanne sekä koulutus on pystyttävä yhdistämään. Lento- ja automatkojen väheneminen tuo myös ympäristöhyötyjä, sanoo FuN:n entinen johtaja Torhild Slåtto, joka on FuN:n edustaja PaaD-hankkeessa.

Poliittisia toimia tarvitaan

Hankkeessa laadituissa suosituksissa korostetaan, että tarvitaan poliittisia toimia, joilla turvataan koulutuksen taloudellinen perusta syrjäseuduilla ja muilla kaukana oppilaitoksista sijaitsevilla paikkakunnilla. Lisäksi hankekumppanit painottavat, että oppilaitoksilla on oltava kannustimia, jotka innostavat niitä tekemään hajautettuun koulutustarjontaan liittyvää yhteistyötä alueellisten ja paikallisten koulutuskeskusten kanssa. Tämä käy hyvin ilmi useista esitellyistä tapauksista.

PaaD-hanke ei ole varsinainen tutkimushanke vaan selvitys, joka on toteutettu niukan rahoituksen turvin. Selvityksestä käy selvästi ilmi, että hajautetulle koulutustarjonnalle on suuri tarve. Hajauttamisen ansiosta kaikkialla Pohjoismaissa, myös ns. syrjäseuduilla, voidaan osallistua elinkeinoelämän ja kulttuurin kehittämiseen paikallisyhteisössä, mikä hyödyttää myös koko yhteiskuntaa.

– Tutkitut 15 tapausta ovat kiinnostavaa luettavaa. Olemme tutustuneet moniin erilaisiin aikuisille suunnattuihin koulutushankkeisiin. Useat niistä ovat olleet luovia ja joustavia ratkaisuja, jotka on sovitettu aikuisten elämäntilanteen, asuinpaikan ja henkilökohtaisten valintojen mukaan. Hankkeet, joiden rahoitus on turvattu ja joissa johto ja yhteistyökumppanit ovat vahvasti mukana, ovat sekä kestäviä että menestyksekkäitä, sanoo PaaD-hankkeen päällikkö Jørgen Grubbe tanskalaisesta Monnet Gruppen -yhtiöstä.

Vankka perusta

Useimpien kuvattujen hankkeiden vauhdittajina on omistautuneita ja innokkaita henkilöitä, mikä on selkeä menestystekijä. PaaD-hankeryhmä huomauttaa kuitenkin, että hankkeella on oltava vankka perusta ja hanketyöhön on saatava mukaan useita henkilöitä. Muuten koko työ voi kärsiä, jos joku sen vauhdittajista lopettaa.

Pitkäaikainen rahoitus

Toinen todennäköinen menestystekijä on hankkeen jatkuvan rahoituksen turvaaminen. Se on myös haasteena monissa hankkeissa. Ne toimivat hyvin, mutta kun rahoitus loppuu, vaarana on usein hankkeen lopettaminen, vaikka tarjottavalle koulutukselle olisi selkeä tarve.

Ruotsissa on menestyviä koulutuskeskuksia muun muassa Västervikissä ja Lapissa. Kuntien johto on niissä vahvasti mukana, ja ne tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyö koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa sujuu hyvin. Kunnat ovat huomanneet, että toimiva koulutuskeskus on tärkeä edellytys kunnan kehittymiselle, sillä se parantaa mahdollisuuksia saada ihmiset jäämään kuntaan asumaan. Toiset koulutuskeskukset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa hankerahoituksen päätyttyä, sillä kunta ei ole halunnut käyttää rahaa koulutuskeskuksen ylläpitoon. Muita syitä toiminnan päättymiseen on ollut se, että kunnan johto ei ole ollut hankkeessa mukana tai innokkaita henkilöitä on lopettanut. Tämän seurauksena hankkeen vauhti on hiipunut, sen suunta kadonnut ja hallinta heikentynyt.

Oppilaitokset saatava mukaan

Sekä ruotsalaisissa koulutuskeskuksissa että useiden muiden Pohjoismaiden vastaavien hankkeiden yhteydessä on havaittu, etteivät yliopistot ja korkeakoulut aina halua tarjota hajautettua koulutusta. Norjalainen Tynset studie- og høgskolesenter on tarjonnut monenlaista korkeakoulutusta useita vuosia, ja sen ansiosta alueen yksityisten ja julkisten yritysten saatavilla on runsaasti päteviä työntekijöitä. Oppilaitoksia on kuitenkin vaikea saada tarjoamaan hajautettua koulutusta, sillä niillä ei ole siihen taloudellisia kannustimia. Tämä pätee esimerkiksi Tynsetiin. Opiskelijoille on helpompi tarjota koulutusta kampuksella, eikä opiskelupaikkoja ole enempää kuin kampuksella on opiskelijoita. Viranomaisten olisi siis annettava selkeät suuntaviivat koulutustarjonnan hajauttamisesta, tai oppilaitoksille olisi luotava kannustimia, jotka saavat ne täyttämään niin Tynsetin kuin monien muidenkin kuntien toiveet omalla paikkakunnalla tarjottavasta korkeakoulutuksesta.

Internet ja tekniikka

PaaD-hankkeessa ei ole keskitytty tekniikkaan ja menetelmiin, vaan sen tarkoituksena oli selvittää, ovatko tarkastellut hankkeet olleet kestäviä ja onko niillä ollut myönteisiä paikallisia vaikutuksia. Internet ja erilaiset digitaaliset työkalut ovat olleet käytössä useimmissa tutkituista tapauksista. Joissain tapauksissa koulutukseen on kuulunut pelkästään verkko-opiskelua, joissain tapauksissa taas koulutus on tapahtunut sekä lähiopetuksena että internetin tai videoyhteyden kautta. Monia hankkeessa tarkasteltuja hajautettuja koulutuksia olisi ollut vaikea toteuttaa ilman internetiä. Esimerkiksi Kautokeinossa poropaimenten olisi ollut mahdotonta lähteä kuuntelemaan luentoja korkeakouluun, kun he olivat porovahdissa tunturissa. Myös Kiirunassa aikuisopiskelijat olivat verkkoluentojen ja -ohjauksen varassa. Sama pätee muutamiin islantilaisessa Framvegis-hankkeessa mukana olleisiin opiskelijoihin, erään tanskalaisen ammattikorkeakoulun opiskelijoihin ja yrittäjyysopintoja färsaarelaisessa Iværksetterhusetissa suorittaneisiin.

 

Alkuperäisen artikkelin on julkaissut Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NVL) ja EPALE on kääntänyt sen suomeksi ja englanniksi. NVL edistää elinikäiseen oppimiseen liittyvää yhteistyötä kaikissa Pohjoismaissa sekä kerää ja välittää tietoa päättäjien ja käytännön toimijoiden käyttöön. Verkosto toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa. Lisätietoa elinikäisestä oppimisesta.

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn