Hyppää pääsisältöön
Blog
Blogi

Koulutus tarvitsee urheilua - 9 tutkimustulosta

Richard Bailey esittelee yhdeksän urheilun ja liikkumisen vaikutuksia koskevaa tutkimustulosta, joista ilmenee, että – sen lisäksi, että liikkuminen tunnetusti pitää ihmiskehon kunnossa ja terveenä – siitä on paljon apua koulutuksessa.

Education and sports

Monien mielestä urheilu ja koulutus ovat toistensa vastakohtia.  Urheilu on tyhjänpäiväistä, koulutus vakavasti otettavaa.  Urheilu on leikkiä, koulutus työtä.  Tämä jaottelutapa, jonka juuret löytyvät Euroopan historiasta ja filosofisesta perinteestä, näkyy selvästi koulutuksessa, jossa urheilulle (ja sitä edustavalle oppiaineelle eli koululiikunnalle) annetaan usein vain vähän arvoa, vähän oppitunteja ja riittämättömästi resursseja. Monien vanhempien mielestä urheilun ja muiden järjestetyn liikunnan muotojen pitäisi lapsen varttuessa viedä aina vain vähemmän aikaa, jotta lapset voivat keskittyä ”varsinaiseen” koulunkäyntiin, joka antaa heille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen tai työelämään.

Ajan myötä tällaiset asenteet ovat alkaneet muuttua, joskin muutos on toisinaan tapahtunut tuskallisen hitaasti. Niin sanottu ”liikkumattomuusepidemia” on selvästi edesauttanut urheilun arvostuksen lisääntymistä.  Mitä vähemmän ihmiset liikkuvat, sitä enemmän erilaiset elintasotaudit lisääntyvät.  Urheilu – joka on monille suosituin ja miellyttävin liikkumisen muoto – on kasvattanut suosiotaan terveyspolitiikassa ja käytännön terveydenhoidossa halpana hoitokeinona.  Samaan aikaan on kiinnitetty huomiota siihen, että urheilun taloudellinen merkitys on huomattava. Urheilu on Euroopan taloudessa suuri ja nopeasti kasvava ala, joka käsittää noin 3 prosenttia Euroopan koko bruttokansantuotteesta ja noin 3,5 prosenttia työpaikoista Euroopan unionissa. Aikuiskoulutuksessa tilanteeseen on reagoitu kehittämällä uusia ja entistä eriytyneempiä koulutusväyliä, joiden kautta kouluttaudutaan niin opettajiksi ja valmentajiksi kuin myös urheiluvälineteollisuuden, urheilumedian ja -kanavien palvelukseen.

Urheilun ja koulutuksen suhteeseen liittyy myös toisenlainen näkökulma, joka on vasta hiljattain tullut kunnolla esiin tieteellisen tutkimuksen edistysaskeleiden myötä. Koulutustutkimuksen, psykologian, neurotieteiden ja muiden tieteiden aloilla on saatu alustavaa näyttöä siitä, että koulutuksen ja urheilun perinteinen vastakkainasettelu on kerta kaikkiaan virheellinen ja että urheilu ei todellakaan häiritse koulunkäyntiä vaan voi päinvastoin edistää sitä.

Esittelen tämän rohkean väitteen tueksi yhdeksän urheilun ja liikkumisen vaikutuksia koskevaa tutkimustulosta, joista ilmenee, että – sen lisäksi, että liikkuminen tunnetusti pitää ihmiskehon kunnossa ja terveenä – siitä on paljon apua koulutuksessa.

  1. Urheilu ja liikunta ”ravitsevat” aivoja ja auttavat aivoja työskentelemään, kehittymään ja toimimaan tehokkaasti.   On osoitettu, että liikkuminen saa aikaan huomattavia ja pitkäkestoisia muutoksia aivojen yhteyksissä, ja näillä muutoksilla on välittömiä aivotyötä parantavia vaikutuksia.
  2. Urheilu ja liikunta voivat parantaa oppimista ja muistia.
  3. Jopa lyhyet, vain muutaman minuutin kestoiset urheilu- ja liikuntatuokiot voivat parantaa keskittymistä ja tarkkaavaisuutta, millä on välittömiä vaikutuksia oppimiseen ja muistamiseen.
  4. Erityisesti lasku- ja lukutaito paranevat nuorilla opiskelijoilla, kun heidän liikkumisensa lisääntyy.
  5. Säännöllinen liikunta voi lievittää masennusta ja ahdistuneisuutta, jotka voivat tuottaa ongelmia erityisesti aikuiskoulutuksessa.
  6. Laitosten tarjoamat urheilu- ja muut liikuntamahdollisuudet ovat hyvin tärkeitä, sillä niillä synnytetään osallisuuden ja sitoutumisen kokemuksia ja niillä voidaan auttaa syrjäytymisvaarassa olevia opiskelijoita tuntemaan itsensä hyväksytyiksi ryhmän jäseniksi.
  7. Henkilöt, jotka harrastavat liikuntaa, suoriutuvat koulussa paremmin kuin ne, jotka eivät harrasta liikuntaa, ja eniten liikkuvat hyötyvät eniten.
  8. Liikuntaa harrastavilla opiskelijoilla on keskimääräistä enemmän tutkintoja, he tekevät muita useammin jatko-opintoja, heillä on muita paremmat mahdollisuudet työllistyä ja he jopa etenevät urallaan muita nopeammin.
  9. Työnantajat pitävät liikuntaa harrastavia henkilöitä muita terveempinä, tehokkaampina ja luotettavampina.  Eli liikunnalliset ihmiset työllistyvät muita paremmin.

Kaikki urheilukokemukset eivät tietenkään ole myönteisiä, ja huono urheilun opetus ja valmennus tekevät joskus liikkumattomuutta enemmän haittaa.  Niinpä opiskelijoiden kannattaakin käyttää aikaa sen urheilulajin tai liikuntamuodon etsimiseen, joka sopii heille ja heidän elämäntilanteeseensa parhaiten.  Mutta jos liikunta toteutetaan oikealla tavalla myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä, se voi olla hyvin innostavaa.

Olisiko oppilaitosten ja opiskelijoiden siis aika miettiä uudelleen suhtautumistaan urheiluun ja liikuntaan? Tutkimuksista saadun näytön perusteella urheilu ja liikunta eivät ole vain hauskoja turhanpäiväisyyksiä tai ajanvietteitä, vaan niillä on kallisarvoisia ja selvästi havaittavia vaikutuksia.

Richard Bailey

Richard Bailey on entinen peruskoulun opettaja, opettajien kouluttaja, valmentaja ja valmentajien kouluttaja. Hän työskentelee Writer in Residence -kirjoittajana ICSSPE:n (International Council of Sport Science and Physical Education) pääkonttorissa ja lisäksi hän on julkaissut kirjoja ja pitää blogia. Hän on työskennellyt Unescon liikuntakasvatuksen asiantuntijana ja tehnyt työtä Maailman terveysjärjestölle, Euroopan unionille ja monille muille vastaaville tahoille. Hän on toiminut konsulttina Niken organisoimissa Designed to Move- ja Active Kids Do Better -kampanjoissa ja ollut lukuisten tieteellisten aikakauslehtien johdossa.

Login (6)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy julkaistaksesi kommentteja.

Haluatko toisen kieliversion?

Tämä dokumentti on luettavissa myös muilla kielillä. Valitse alta.

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Viimeisimmät keskustelut

EPALE verkkokeskustelu: Uutisia koskeva aikuisten medialukutaito – miksi se on tärkeää juuri nyt?

Kerro näkemyksesi uutisia koskevasta aikuisten medialukutaidosta!

Lisää

EPALEn verkkokeskustelu: terveelliseen elämään liittyvien taitojen kehittäminen koronaviruksen aikakaudella

Osallistu verkkokeskusteluun ja katso suora verkkolähetys!

Lisää

EPALEn online-keskustelu: Monimuoto-oppiminen aikuiskoulutuksessa

Torstaina 26. marraskuuta klo 11.00-17.00 Suomen aikaa, EPALE järjestää online-keskustelun aiheesta monimuoto-oppiminen aikuiskoulutuksessa. Keskustelu järjestetään nyt täysin uudella formaatilla, jossa tilaisuus alkaa 30 minuutin suoralla verkkolähetyksellä, jonka aikana ja jälkeen keskustelua jatketaan EPALEn verkkoalustalla.

Lisää