Millainen on toimiva kumppanuus? EPALEn Laatu -teeman koordinaattori Andrew McCoshan kertoo omaan kokemukseensa perustuvia vinkkejä.

Eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumisen palkitsevimpia osa-alueita on kumppanuussuhteiden kehittäminen ja ylläpitäminen. Miten voimme siis varmistaa, että kumppanuutemme onnistuu?

Helppoa vastausta ei ole olemassa. On kuitenkin tiettyjä perusasioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta voimme maksimoida mahdollisuutemme selviytyä kunnialla kansainvälisestä kumppanuudesta mutta myös luoda kestäviä suhteita ihmisten ja organisaatioiden välille.

Tässä on minun luetteloni. Mitä lisäisit siihen?

On lähes ilmiselvää, että vastuualueiden määrittäminen on erittäin tärkeää kaikissa kumppanuushankkeissa. Kansainvälisessä yhteydessä on kuitenkin erityisen tärkeää olla selkeä siinä, mitä kultakin kumppanilta odotetaan, koska kieli- ja kulttuurierot voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä.  Kumppaneilla on runsaasti erilaisia tietoja ja taitoja, joten niiden määrittäminen ja sovittaminen yhteen hankkeeseen sisältyvien tehtävien kanssa on eduksi hankkeen toteuttamisessa.

Vinkki: Älä oleta, että kaikki tietävät roolinsa kumppanuushankkeessa. Varmista, että kumppanien taidoista ja rooleista keskustellaan hankkeen alussa ja mahdolliset väärinkäsitykset selvitetään.

Kumppanuussuhteiden epävirallinen ja sosiaalinen puoli on yhtä tärkeää kuin virallinen puoli.  Mahdollisuus tutustua toisiin on tärkeää henkilökohtaisten suhteiden luomisen kannalta, sillä henkilökohtaiset suhteet voivat toimia kumppanuuden ”liimana”. Ne myös edistävät kumppanien erilaisten kulttuurien ja arvojen ymmärtämistä.

Vinkki: Varaa aikaa ja energiaa järjestääksesi kumppaneille mahdollisuuksia tutustua toisiinsa hankkeen virallisen osuuden ohella.

Lausahdus pitää paikkansa, mutta kylät eivät toimi sattumanvaraisesti: kyläläiset tarvitsevat paljon mahdollisuuksia viestiä keskenään virallisista asioista, mutta heillä on tarve kokoontua yhteen myös epävirallisesti. Kumppaneiden välillä on luultavasti paljon eroja kansainvälisen työskentelykokemuksen ja kielitaidon suhteen. Kumppanien on saatava osallistua ja muodostaa yhteinen käsitys tavoitteista ja vaadittavasta edistymisestä.

Vinkki: Varmista, että kaikki saavat puheenvuoron hanketapaamisissa.

Kaikissa kumppanuussuhteissa tulee eteen konflikteja, virheitä ja joskus jopa kriisejä. On tärkeää, että kumppanuushankkeessa on suunnitelma tällaisten valitettavien tilanteiden varalle.  Osallistavasta projektinhallinnasta, jossa varmistetaan kaikkien kumppanien osallistuminen, voi olla hyötyä etenkin erilaisten kulttuurien ja arvojen ymmärtämisessä.

Vinkki: Varmista, että hankkeen alussa keskustellaan perusteellisesti siitä, miten kumppanit käsittelevät virheitä ja konflikteja.

5. Pieni on kaunista... toisinaan

Kumppanuuden luonteen mukaan voi olla hyvä valita pieni avainkumppaneista koostuva ohjausryhmä, joka tapaa säännöllisesti ja tukee hankkeen koordinointia. Tämä lähestymistapa toimii yleensä hyvin ja mahdollistaa nopean päätöksenteon. Kyseisistä asioista on kuitenkin sovittava etukäteen. 

Vinkki: On tärkeää, että kaikki tietävät, miksi saatetaan valita pieni ohjausryhmä ja että kaikki hyväksyvät kyseisen käytännön alusta alkaen.

6. Mitä hän sanoi?

Tavallisesti kansainvälisissä, eurooppalaisissa kumppanuushankkeissa käytetään yhteisenä kielenä englantia. Vaikka ihmiset osaisivat kieltä yleisesti ottaen varsin hyvin, tekniset termit voivat tuottaa vaikeuksia. Jopa varsin yksinkertaisilla termeillä, kuten ”oppiminen”, on eri merkityksiä eri maissa ja asiayhteyksissä.

Vinkki: Laatikaa yhteinen termistö ja keskustelkaa tärkeimipien termien sisällöistä.

Totta puhuen kukaan ei toivo, että saisi osallistua useammin kokouksiin. Kansainväliset kumppanuudet eivät tee tähän poikkeusta. On tietysti tärkeää käydä läpi viralliset asiat ja tarkastella hankkeen etenemistä. Kouluttajat eivät kuitenkaan toimi koulutusalalla siksi, että saisivat istua kokouspöydässä.

Vinkki: Kannattaa hyödyntää kumppaneiden didaktista kokemusta ja pyrkiä kehittämään luovia tapoja kumppanuuden hoitamiseen ja etenkin välttämättömien kokousten järjestämiseen.

Andrew McCoshan on toiminut opetus- ja koulutusalalla yli 25 vuoden ajan. Yli kymmenen vuoden ajan hän on erikoistunut EU:ssa politiikan kehittämisen tutkimuksiin ja arviointeihin. Andrew toimii tällä hetkellä freelance-konsulttina. Hän on Isossa-Britanniassa hyväksytty ECVET Expert. Hän on toiminut myös ESR:n kansainvälisen oppimisverkoston laatuasiantuntijana epäsuotuisassa asemassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten liikkuvuuteen liittyvissä asioissa.