chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Plataforma electrónica dedicada a la enseñanza para adultos en Europa

 
 

Blog

Tulevaisuuden paras työelämä – miltä se näyttää?

24/10/2019
por Linda JUNTUNEN
Idioma: FI
Document available also in: EN

/es/file/canva-personraisinghishandjpg-0canva_-_person_raising_his_hand.jpg


Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää? Millaisissa työympäristöissä työtä tehdään ja millaisten arvojen ohjaamana? Entä missä roolissa aikuisoppiminen näyttäytyy ja palvelee tulevaisuuden työelämää? Tätä kaikkea pohditaan EPALEn kolmiosaisessa minisarjassa Tulevaisuuden työelämä ja elinikäinen oppiminen. 
 

OSA 1
 

Suomi on loistanut kansainvälisissä vertailuissa parhaimmuudellaan elämän eri osa-alueilla. Täällä elävät maailman onnellisimmat ihmiset, koulutus on maksutonta ja tasoltaan erinomaista, ja turvallisuus ja lainkuuliaisuus niin korkealla tasolla, että ulkomailla ihmetellään. Mutta kuinka on työelämän laita? Tähän paneutui Suomen työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä2020 -hanke, joka tähtäsi jälleen yhteen parhaimmuuteen, nimittäin Euroopan parhaaseen työelämään. Hankkeessa yli 80 työelämätoimijan valtakunnallinen verkosto kokeili, hylkäsi ja hyväksyi kukin omilla työpaikoillaan työelämän laatua ja tuottavuutta parantavia uusia käytänteitä seitsemän vuoden ajan aina elokuun 2019 loppuun saakka.

Hankkeen yksi pääteeseistä oli, että työelämän uudistaminen tulee aloittaa työyhteisön omista lähtökohdista ja sen on perustuttava vahvuuksiin. Vaikka hyväksi havaitut toimenpiteet ja käytänteet vaihtelivat toimiala- ja paikkakohtaisesti, kehitettyjä ideoita oli mahdollista työstää verkostossa yhdessä, jolloin saatiin osaamista ja synergiaetua eri aloilta. Yhdessä Euroopan parhaaksi e-julkaisuun on koottu hankkeen saavutuksia ja keskeisiä oivalluksia.
 

Tarkoitus, luottamus, sinnikkyys ja rohkeus

Yksi keskeisimmistä havainnoista hankkeessa oli, että tulevaisuuden paras mahdollinen työelämä on entistä merkityksellisempää, eli työllä tulisi olla taloudellisen tuottavuuden ja toimeentulon lisäksi jokin muu tarkoitus. Tärkeiksi tekijöiksi ovat nousseet myös keskinäinen luottamus, sinnikkyys ja rohkeus jatkuvan muutoksen edessä. Yhteistyön ja verkostojen merkitys näyttäisi kasvavan, jolloin tarve ennakoivalle verkostotyölle on suuri.

Työelämän muutosten pyörteissä jatkuva taitojen päivittäminen ja uuden oppiminen on välttämätöntä. Jotta tämä korreloisi työn merkityksellisyyden kanssa, tulisi työelämän kannalta uusien taitojen oppimisen olla linjassa yksilöiden itsensä kehittämisen tarpeen kanssa.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lisäksi tulevaisuuden työelämän kannalta on siis tärkeää muistaa panostaa myös perustaitoihin ja arkisivistykseen, joita erilaiset vapaan sivistystyön toimijat kuten kansalais- ja työväenopistot tarjoavat kautta maan. Näin elinikäinen oppiminen tapahtuu ideologian mukaisesti elämää varten, eikä vain työtä varten.
 

Mutta suurin niistä on luottamus

Työn murroksessa luottamus työelämään ja oman alan työllistävyyteen on heikentynyt. Moni miettii, onko omaa ammattia edes olemassa enää 10 tai 20 vuoden kuluttua. Työelämä 2020 -hankkeen keskeinen ohjenuora onkin ollut, että luottamus on tärkeintä pääomaa ja näin ollen työpaikkojen menestystekijä.

Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa ja arjen teoissa. Se lisää tutkitusti yhteisöllisyyttä ja sinnikkyyttä. On helpompi toimia ja olla joustava, kun voi luottaa kollegoihin ja esimiehiin, mutta myös muihin työelämän toimijoihin.

Luottamus siihen, että työskentely onnistuu tehokkaasti myös monikulttuurisessa työympäristössä, on globaalissa maailmassa elinehto. Kun on luottamusta, voi olla myös luovuutta, ja sitä tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Täytyy kokeilla ja tehdä toisin, luovasti.

 

Työelämä 2020 -hanke toimi vuosina 2013–2019. Hanke päättyi 31.8.2019 ja sen tuloksia on kerätty tyoelama2020.fi sivustolle. Sivusto sisältöineen poistetaan 31.12.2019.

 

Teksti: Linda Juntunen
Kuva: Dhyamis Kleber (Canva)

 

Linda Juntunen on kuvaava ja kirjoittava freelance-journalisti. Juntunen toimi Opetushallituksen Yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalveluissa ohjelma-asiantuntijana vuosina 2017–2019. Kansainvälisyydestä nauttiva Juntunen on koulutukseltaan aikuiskasvatustieteen maisteri.

Minisarjan on tuottanut EPALE Suomen kansallinen tukitoimisto. Löydät sarjan kaikki julkaistut osat minisarjan pääsivulta.

 

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn