chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Plataforma electrónica dedicada a la enseñanza para adultos en Europa

 
 

Blog

Strategioita, jotka tukevat oppimisvaikeuksisia aikuisoppijoita kehittymään aktiivisiksi ja asioista perillä oleviksi kansalaisiksi

16/07/2019
by Oona Hallasaari
Idioma: FI
Document available also in: EN SV

Useimmat aikuisoppijoiden opettajat pyrkivät auttamaan opiskelijoita kehittymään aktiivisiksi kansalaisiksi ja ymmärtämään yhteiskuntaa, jossa he elävät. Opiskelijoiden yhteiskuntataidot näyttäytyvät erilaisina eri oppiaineissa ja aihealueilla, ja oppilaat kohdataan eri tavoin sen mukaan, mihin kohderyhmään he kuuluvat. Täysin opettajakohtaista on myös se, miten lähestymme aktiivisen kansalaisuuden edellyttämiä taitoja ja miten me niitä käsittelemme luokkahuoneessa. Oppimisvaikeuksisen aikuisoppijan tapauksessa ”kansalaisuuden rakentaminen” voi toisinaan tuntua vaikealta tehtävältä.

Aikuiskoulutuksessa kohtaamme opiskelijoita, joilla voi olla mitä erilaisimpia oppimisvaikeuksia: kehitysvamma, ADD/ADHD, autismikirjon häiriöitä, sosiaalisia pelkotiloja, puhevaikeuksia ja muita toiminnallisia häiriöitä.

Riippuen siitä, millaisia haasteita opiskelijoilla on, aktiivista kansalaisuutta voidaan vahvistaa ja kasvattaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tapahtuvan digitaalisen oppimisen tai erilaisten verkko-oppimistyökalujen ja -sivustojen avulla. Luokkahuoneen vapaamuotoisessa ja suvaitsevaisessa ilmapiirissä käydyissä yhteiskunta-aiheisissa keskusteluissa käsitellään kysymyksiä, joita ei aiemmin ole uskallettu tai osattu kysyä tai tarkastella.

Luokkahuonetoiminta voi avata uusia ovia yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Joillekin yhteiskunta on aiemmin ollut ylitsepääsemätön este: sääntöjä, ääneen lausumattomia viestintätapoja, kulttuurisia käsityksiä oikeasta ja väärästä, vaikeita sanoja ja ilmauksia, viittauksia tuntemattomaksi jääneeseen ja vaikeasti hahmotettavaan historiaan ja niin edelleen. Yhteiskunta voi olla melkoisen mutkikas kudelma enemmän tai vähemmän kiinteitä kytköksiä, ja kyky selvittää tätä vyyhtiä on useimmille meistä arvokas taito. Parempi ymmärrys omista yhteiskunnallisista oikeuksista ja velvollisuuksista avaa uuden näkökulman kansalaisuuteen.

Entistä aktiivisemman kansalaisuuden rakentaminen voi vahvistaa huomattavasti opiskelijoiden koherenssin tunnetta (sense of coherence, SOC). Yksilön ymmärryksen ja yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen voi myös edistää itsenäistymistä. Tämä pätee pitkälti maahan muuttaneisiin opiskelijoihin, joille maa on tavalla tai toisella vielä vieras. Heidän oppimisvaikeuksiinsa ei ehkä ole aiemmin puututtu, ja toisaalta uusi yhteiskunta saattaa olla niin erilainen, että opiskelijat kohtaavat siinä sekä uusia mahdollisuuksia että uusia haasteita.   

Suunnittelemalla oppituntien sisältö niin, että se avautuu kaikille opiskelijoille oppimisvaikeuksiin katsomatta, voidaan myös kasvattaa ymmärrystä siitä, että oppijoiden toiminnalliset eroavuudet ovat vain yksilöllistä vaihtelua. Oppimateriaalit ja -työkalut (digitaaliset tai perinteiset), jotka ovat kaikkien, ei vain niitä eniten tarvitsevien, käytössä pienentävät yksilöiden välisiä eroja ja luovat yhdenvertaisuuden ja samanlaisuuden tunnetta opiskelijoiden keskuudessa. Näin opiskelijoiden väliset erot muodostuvat pikemminkin oppimistilanteen vahvuudeksi, koska se on tällöin avoin kaikille – riippumatta siitä, onko osallistujalla oppimisvaikeus tai ei.  

Luokkahuoneessa voidaan myös harjoitella tuiki tärkeitä digitaitoja, joita aktiviinen yhteiskunnallinen osallistuminen edellyttää, sekä opetella tiedon hakemista, käyttöä ja kriittistä tulkintaa.

Tavallamme kohdata ja käsitellä toiminnallisia eroja on suuri merkitys opiskelijoiden kyvylle hyväksyä oppimisvaikeutensa. Avoin dialogi ja itsetietoisuuden korostaminen ovat asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota oppimisvaikeuksisia oppijoita ohjattaessa. Usein tällaiset oppijat ovat käyttäneet paljon aikaa vaikeuksiensa kompensoimiseen ja joskus myös niiden peittämiseen. Omista lähtökohdista kumpuavasta yhteiskunnallisesta osallistumisesta tulee näin jo itsessään tavoite. Mutta ensin jokaisen on uskallettava hyväksyä omat esteensä ja tuoda esiin omia vahvuuksiaan. Lisäksi kehitysvammaisille tai oppimisvaikeuksisille opiskelijoille on suurta hyötyä strategioista, jotka auttavat heitä tunnistamaan, joutuvatko he erilaisten vallankäytön rakenteiden, kuten vammaisten syrjinnän, kohteeksi. Itsensä puolustaminen eli omiin taitoihinsa ja arvoonsa uskominen on kansalaisuuskasvatuksen arvokas lisäetu.

Kansalaisuusnäkökulmia voidaan sisällyttää melkeinpä mihin tahansa oppiaineeseen. Voimme käsitellä aiheita eri tavoin ja käyttää eri menetelmiä niin, että eroavuudet itsessään vahvistavat opiskelijoiden onnistumisen mahdollisuuksia.

Onnistumista voidaan edistää myös suunnittelemalla tarkkaan, miten kansalaisuuden vahvistaminen sisällytetään kurssisuunnitelmaan, ja antamalla suunnitelma opiskelijoille, jotta he voivat jo ennalta valmistella omaa työtään. Kurssisuunnitelma on erityisen tärkeä oppimishaasteita kokeville opiskelijoille, jotta he voivat valmistautua omaa oppimistaan parhaiten palvelevalla tavalla.

Kansalaisuuden rakentamisen ei tarvitse tapahtua pelkästään oppituntien muodossa. Yhteistyö opinto-ohjaajan kanssa sekä erilaisten ryhmien tai instituutioiden vierailut omassa luokkahuoneessa ja vierailut näiden tahojen luona tarjoavat enemmän virikkeitä ja laajentavat ymmärrystä tärkeistä kansalaisuustaidoista. Yhteistyöstrategioiden liittäminen oppimisprosessiin auttaa opiskelijoita luottamaan omiin kykyihinsä ja tekemään yhteistyötä symmetrisessä valtarakenteessa hierarkkisen sijaan. Tämä on arvokas taito yhteiskunnassamme.

Yksi mahdollinen resepti, jolla opettaja voi auttaa opiskelijoita rakentamaan kansalaistaitojaan:

  • Käytä universaalia oppimissuunnitelmaa ja universaaleja oppimateriaaleja luokkahuoneessa.
  • Harjoituta arvokkaita yhteiskuntataitoja.
  • Luo luokkahuoneeseen suvaitsevainen ilmapiiri, joka on suotuisa erilaisten kysymysten käsittelylle.
  • Auta opiskelijoita harjoittamaan itsetietoisuutta.
  • Suunnittele, miten sisällytät kansalaisuuskasvatuksen luokkahuoneopetukseen.

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn