Blog
Blog

Kansalaisopisto suomalaisten ATK-taitojen tukena 1980-luvulta alkaen

Tämän päivän yhteiskunnassa sujuvasti luoviminen ja monien palveluiden käyttäminen edellyttää meiltä kaikilta yhä enemmän tietoteknistä osaamista. Petäjä-opiston apulaisrehtori Olli Ruohomäen artikkeli tietotekniikkaopetuksesta kuvaa, kuinka kansalaisopistot ovat jo 1980-luvulta alkaen valmentaneet suomalaisia toimimaan tietoyhteiskunnassa tehokkaasti ja turvallisesti.

Henkilökohtaiset tietokoneet yleistyivät työpaikoilla 1980-luvun loppupuolella. Ne olivat kuitenkin aluksi niin kalliita, etteivät olleet tavallisten kotikäyttäjien ulottuvilla.

Kansalaisopistoissa havaittiin nopeasti siihen, että aikuisväestöllä on kova tarve opetella käyttämään tietokoneita. Kouluopeilla osattiin toki laatia hienoja vuokaavioita ja BASIC-kielisiä ohjelmia, mutta tietokoneiden hyödyntäminen käytännössä vaati enemmän. Kansalaisopiston kursseilla alettiinkin opetella tietokoneella kirjoittamista sellaisilla ohjelmilla kuin TEKO ja WordPerfect. Kansallinen tietoyhteiskuntaohjelma auttoi kouluja hankkimaan laitteita ja ohjelmia. Koulujen atk-luokissa valot paloivat iltakursseilla usein yöhön asti. Innokkaimmat harrastajat muistavat vieläkin mitä ovat config.sys ja autoexec.bat.

Talouslaman synkkinä vuosina 1990-luvun alkupuolella monellakaan ei ollut varaa hankkia omaa tietokonetta, ohjelmistoja ja lisälaitteita, ellei niitä työpaikalla ollut. Kansalaisopistoihin rakennettiin omia atk-luokkia, jotta opetusta voitiin tarjota myös päiväaikaan. Tämä toi opistoon myös työttömille suunnatut atk-kurssit. Kehitys oli nopeaa – uusia teemoja tuli vuosittain. Tuohon aikaan toimisto-ohjelmiinkin tuli oikeita parannuksia. Hiiret, graafiset käyttöliittymät ja modeemi-internet olivat isoja juttuja. Jotkut muistavat vielä www-selaimen Netscape Navigatorin.

Kursseille osallistui työssäkäyvien lisäksi aina vain enemmän myös senioreita. Eläkepäivillä oli aikaa harrastaa, tehdä vaikka sukututkimusta tai kirjoittaa omaa elämäkertaansa. Jossain vaiheessa ikäihmisille alettiin järjestää heille varta vasten suunniteltua opetusta. Niissä lukuvuosi alettiin edellisen vuoden kertauksella ja uusia asioita opeteltiin rauhallisessa tahdissa. Opintomonisteetkin tehtiin varta vasten isommalla tekstikoolla.

Perinteisten iltakurssien lisäksi alettiin järjestää myös tietotupatoimintaa. Oli hienoa voida tarjota paikka, missä saattoi käyttää tietokonetta, tulostinta, ohjelmia ja verkkoa oman tarpeen mukaan. Jotkut tekivät työhakemuksia, toiset opettelivat kymmensormijärjestelmää ja jotkut treenasivat tietokoneen ajokorttitutkintoa varten.

90-luvun loppupuolella digitaalinen vallankumous toi median osaksi tietotekniikkaa. Digikuvaus ja kuvankäsittely laajensivat tietokoneen käyttömahdollisuuksia sekä lähensivät tietotekniikkaa ja kuvataidetta oppiaineina. Ihmeelliseltä tuntui tehdä ihka ensimmäinen oma CD-levy.

Kansalaisopistoissa on pitkät juuret myös etäopetuksessa. Välineet vain vaihtuvat ajan saatossa. Avoimen yliopiston luentoja kuunneltiin 1980-luvulla C-kasetilta, 1990-luvulla kokouspuhelimesta, 2000-luvulla videoneuvottelulaitteella ja 2010-luvulla netin kautta streamina tai tallenteena. Erilaisia oppimisalustoja on vuosien myötä käytetty ja verkkokursseja järjestetty. Lähiopetus on silti säilyttänyt asemansa, sillä opintoryhmiin osallistutaan myös sosiaalisista syistä. Lähiopetuksessa voi helpommin kysyä, saada opastusta kädestä pitäen ja jutella muidenkin kanssa.

Vuosituhannen vaihduttua alkoi aikuisväestöllä olla tietotekniikan perustaidot hallussa. Uusia osaamistarpeita on kuitenkin tullut jatkuvasti. Media on digitalisoitunut, netti kaupallistunut ja monet yhteiskunnan palvelut tarjotaan ensisijaisesti verkossa. Lisäksi koko ajan tulee uusia viestintävälineitä. Kansalaisopiston opetus onkin osin siirtynyt laitteiden teknisistä käyttötaidoista verkkopalveluiden käyttötaitoihin. ATK eli automaattinen tietojenkäsittely on parissa vuosikymmenessä muuttunut ICT:ksi eli tieto- ja viestintätekniikaksi (information and communications technology).

Nyt eletään 2010-lukua, eikä PC-tietokone ole vieläkään kuollut. Sen merkitys on kuitenkin pienen-tynyt. Yhtenäiskulttuurista on siirrytty moninaisuuteen – kursseilla käytetään niitä laitteita ja sovelluksia, mitä oppilailla sattuu olemaan. Kun opiskelijat tuovat omat laitteet mukanaan, ei perinteistä mikroluokkaakaan aina tarvita. Kurssit alkavatkin usein erilaisten laitteiden, käyttöjärjestelmien ja sovellusten opettelulla ja ongelmanratkaisulla. Sisältöjä valitaan ja muokataan osallistujien tarpeiden mukaan. Samoin tiiviit lyhytkurssit ovat tulleet koko vuoden mittaisten opintoryhmien rinnalle.

Vaikka tietotekniikka on ollut osa yhä useamman elämää jo pitkään, vaatii tekniikan ja sovellusten kehitys meiltä kaikilta myös tietojen ja taitojen säännöllistä päivittämistä. Tähän haasteeseen vastaavat kansalaisopistot, jotka auttavat jatkossakin pitämään suomalaiset tietoyhteiskunnassa mukana.

Teksti: kansalaisopiston tietotekniikan tuntiopettajana vuonna 1993 aloittanut apulaisrehtori Olli Ruohomäki, Petäjä-opisto

Juttu on alunperin julkaistu Kansalaisopistot.fi-sivustolla.

Login (0)

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Neueste Diskussionen

EPALE 2021 Schwerpunktthemen. Fangen wir an!

Das vor uns liegende Jahr wird wahrscheinlich wieder sehr intensiv, und daher laden wir Sie ein, es mit Ihren Beiträgen und Ihrer Expertise zu bereichern. Beginnen Sie doch einfach, indem Sie an unserer Online-Diskussion teilnehmen. The Online-Diskussion findet am Dienstag, dem 09. März 2021 zwischen 10.00 und 16.00 Uhr statt. The schriftliche Diskussion wird mit einem vorgeschalteten Livestream eröffnet, der die Themenschwerpunkte für 2021 vorstellt. Die Hosts sind Gina Ebner und Aleksandra Kozyra von EAEA im Namen der EPALE Redaktion. 

Zusätzlich

EPALE Diskussion: Vermittlung von Grundkompetenzen

Grundkompetenzen sind transversal. Sie sind nicht nur relevant für die Bildungspolitik,  sondern auch für Beschäftigungs-, Gesundheits-, Sozial- und Umweltpolitiken. Der Aufbau schlüssiger Politikmaßnahmen, die Menschen mit Grundbildungsbedürfnissen unterstützen, ist notwenig, um die Gesellschaft resilienter und inklusiver zu gestalten. Nehmen Sie an der Online-Diskussion teil, die am 16. und 17. September jeweils zwischen 10.00 und 16.00 Uhr auf dieser Seite stattfindet. Die Diskussion wird von den EPALE Thematischen Koordinatoren für Grundkompetenzen, EBSN, moderiert. 

Zusätzlich

EPALE Diskussion: Die Zukunft der Erwachsenenbildung

Am Mittwoch, dem 8. Juli 2020, lädt EPALE von 10.00 - 16.00 Uhr zu einer Online Diskussion zur Zukunft der Erwachsenenbildung ein. Wir wollen über die Zukunft des Bildungssektors Erwachsenenbildung sowie die neuen Chancen und Herausforderungen diskutieren. Gina Ebner, EPALE-Expertin und Generalsekretärin der EAEA, moderiert die Diskussion.

Zusätzlich