Eurydice-raportti: Suomalaisten aikuisten digiosaaminen on Euroopan kärkipäätä

Teksti on alun perin julkaistu Opetushallituksen verkkosivulla 20.1.2022
Peräti 40 % EU-maiden aikuisväestöstä on vaarassa pudota digitaalisen kehityksen ulkopuolelle. Nämä 25–64-vuotiaat arvioivat omat digitaaliset taitonsa heikoiksi – tai he käyttävät internetiä harvoin tai eivät lainkaan. Tämä käy ilmi Euroopan komission Eurydice-verkoston alkusyksyllä 2021 julkaisemasta raportista Adult education and training in Europe, jossa on vertailtu Eurydice-verkoston jäsenmaiden aikuiskoulutusta ja sen rakenteita.
Suomessa tilanne on selvästi parempi kuin Euroopassa keskimäärin. Heikkojen digitaitojen omaavien tai digitaidottomien osuus aikuisväestöstä on vertailumaista kolmanneksi pienin. Noin 15 % Suomen aikuisväestöstä arvioi, että heidän digitaaliset taitonsa ovat heikot. Vain 2 % suomalaisista aikuisista ei ollut käyttänyt internetiä viimeisten kolmen kuukauden aikana, kun esimerkiksi Bulgariassa vastaava luku oli peräti 25 %.
Raportin laatijat muistuttavat, että digitaidoilla ja muulla elämän läpi tapahtuvalla uuden opettelulla voi olla suuri merkitys sille, kuinka jokainen kykenee turvaamaan oman asemansa työmarkkinoilla.
”Uudet teknologiset ja digitaaliset kehityskulut muuttavat jatkuvasti elämäntapojamme ja etenkin työelämää. Koronapandemia vauhditti tätä kehitystä entisestään. Koko elämän läpi jatkuva oppiminen on tullut välttämättömämmäksi kuin koskaan. Aikuiset, joilla on matala koulutustaso ja heikot perustaidot, ovat muita heikommassa asemassa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Nykyisessä taloudellisessa ja sosiaalisessa paineessa, heidän tilanteensa todennäköisesti huononee entisestään”, raportissa kirjoitetaan.
Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on yleisempää Suomessa kuin Euroopassa keskimäärin
Raportin mukaan reilu viidesosa EU-jäsenmaiden yli 25-vuotiaasta aikuisväestöstä ei ole missään elämänvaiheessa suorittanut toisen asteen tutkintoa. Osuudet vaihtelevat maittain huomattavasti. Esimerkiksi Portugalissa lähes puolet aikuisväestöstä on ilman toisen asteen tutkintoa. Suomessa vastaava luku on 10 %.
Noin 3,2 % EU-maiden 25–64-vuotiaista on suorittanut toisen asteen tutkinnon aikuisiässä. Aikuisena tutkinnon suorittaneiden osuudet vaihtelevat Euroopan alueella alle 1 %:sta noin 14 %:iin. Suomessa osuus on selvästi EU-maiden keskiarvoa korkeampi, lähes 14 %. Luvussa ovat mukana henkilöt, joilla on korkeintaan toisen asteen tutkinto. Jos henkilö on suorittanut aikuisiällä useamman kuin yhden toisen asteen tutkinnon, on näistä raportoitu viimeisin.
Tilastotieto näyttää, että Suomessa merkittävä osa aikuisiällä suoritetuista toisen asteen tukinnoista tai tutkinnon osista on ammatillisesta koulutuksesta. Esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 yli 25-vuotiaita ylioppilastutkinnon suorittaneita oli alle 300. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osan suorittajia oli puolestaan noin 71 900. Suomalainen ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä tekee mahdolliseksi sen, että osaamista voi päivittää ja täydentää joustavasti myös aikuisiällä. Opintoja voi suorittaa esimerkiksi pienempinä osaamiskokonaisuuksina, kuten tutkinnon osina.
Koronapandemia vaikutti koulutukseen osallistumiseen
Yksi EU-maiden tavoitteista on ollut, että 15 % aikuisista osallistuu johonkin koulutukseen asiaa selvittävää kyselyä edeltäneiden neljän viikon aikana vuoteen 2020 mennessä. Koulutus voi johtaa tutkintoon tai se voi olla muuta kuin koulutusjärjestelmän mukaista tutkintoon johtavaa koulutusta, kuten työantajan järjestämää henkilöstökoulutusta.
Vaikka vuonna 2019 tavoitteeseen ylsi vain yksi kolmesta Euroopan maasta, on osallistumisaste noussut hitaasti mutta tasaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kun vuonna 2009 EU-maiden keskimääräinen osallistumisaste oli 7,9 %, oli se vuonna 2019 jo 10,8 %. Koronapandemian aikana vuonna 2020 osallistumiskeskiarvo putosi jälleen hieman, 9,2 %:iin.
Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä aikuiskoulutukseen osallistumisessa. Vuonna 2019 kolmasosa Suomen aikuisväestöstä oli osallistunut johonkin koulutukseen kyselyä edeltäneiden neljän viikon aikana.
Korkeasti koulutetut hankkivat todennäköisemmin lisää koulutusta
Raportin mukaan todennäköisyys osallistua aikuiskoulutukseen nousee sitä mukaa, mitä korkeampi koulutus henkilöllä on ennestään. Mitä korkeampi koulutus, sitä halukkaampi henkilö on kehittämään itseään ja kouluttautumaan lisää. Suomessa niin matalammin kuin korkeammin koulutetut kaipaisivat lisäkoulutusta enemmän kuin Euroopassa keskimäärin.
Suomalaiset myös etsivät tietoa koulutusmahdollisuuksista aktiivisemmin kuin Euroopassa keskimäärin. Eurostatin teettämän kyselyn mukaan yli puolet korkeakoulutetuista aikuisista oli etsinyt tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista viimeisen 12 kuukauden aikana Suomessa vuonna 2017. Vastaavasti esimerkiksi Liettuassa vain 19 % oli tehnyt samoin.
***
Eurydice
- Eurydice on Euroopan komission koulutustiedonvaihdon verkosto, joka tuottaa selvityksiä ja raportteja ajankohtaisista koulutukseen liittyvistä teemoista. Opetushallitus vastaa Eurydice-verkoston toiminnasta Suomen osalta.
- Verkoston raportti Adult education and training in Europe julkaistiin syyskuussa 2021. Raportin tiedot on kerätty useita eri lähteistä (Cedefop, Eurostat, OECD).
- Eurydice-verkostoon kuuluu 37 maata: EU-jäsenmaiden lisäksi Albania, Bosnia-Hertsegovina, Islanti, Liechtenstein, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia, Sveitsi ja Turkki. Albania ei ole mukana tässä vertailussa.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija Siru Korkala, +358 295 338 610, etunimi.sukunimi@oph.fi