Direkt zum Inhalt
Blog
Blog

Perustaidoilla osalliseksi?

Perustaidot esitetään usein yhteiskunnallisen osallisuuden edistäjinä. Osaaminen, perustaidot ja jatkuva oppiminen kuuluvat niin OECD:n, Euroopan unionin kuin kansallisten ohjelmien suosimaan retoriikkaan. Euroopan unioni myös tukee osaamisen ja osallistamisen tavoitteiden toteuttamista rahoittamalla niitä edistäviä hankkeita ja kehittämisohjelmia. Voidaanko sitten kansalaisten osallisuutta lisätä ja eriarvoisuutta torjua perustaitoja opiskelemalla?

Canva: Kuvituskuva

 

Kansainvälisen OECD:n aikuistutkimuksen mukaan riittävät perustaidot, kuten luku-, numero- ja digitaidot, edistävät kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkimus suosituksineen on vaikuttanut selvästi myös suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Suomen hallinnollisissa tavoitteissa taidot ja osaaminen korostuvat osallistamisen mahdollistajina. Suomalaiset on haluttu nostaa maailman osaavimmaksi kansaksi, ja nykyinen hallitus jatkaa toimintasuunnitelmaa ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”. 

Perustaidot esitetään usein yhteiskunnallisen osallisuuden edistäjinä. Osaaminen, perustaidot ja jatkuva oppiminen kuuluvat niin OECD:n, Euroopan unionin kuin kansallisten ohjelmien suosimaan retoriikkaan. Euroopan unioni myös tukee osaamisen ja osallistamisen tavoitteiden toteuttamista rahoittamalla niitä edistäviä hankkeita ja kehittämisohjelmia. Voidaanko sitten kansalaisten osallisuutta lisätä ja eriarvoisuutta torjua perustaitoja opiskelemalla? 

Osallisuuden monet merkitykset

Vastaus on strategisia ohjelmia monimutkaisempi. Sosiaalipolitiikassa puhutaan osallisuudesta hyvinvoinnin resursseihin. Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta taas osallisuuteen kuuluu olennaisesti mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Osallisuus voidaan ymmärtää myös kokemuksena, joka on yksilöllinen tunne siitä, että on merkityksellinen osa jotakin suurempaa.

OECD:n teettämien tutkimusten mukaan taitoja kehittämällä voidaan lisätä työllistymismahdollisuuksia ja elintasoa. Suomen hallinnolliset ohjelmat ovat samalla linjalla todetessaan perustaitojen olevan edellytys täysipainoiselle työelämään osallistumiselle. Taidot selittävät kansalaisten taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia kuitenkin vain osittain.

Osa tutkijoista huomauttaa, että muut tekijät, kuten taloudelliset suhdanteet ja työllisyyspolitiikka, ovat kansalaisten kannalta taitoja merkittävämpiä vaikuttajia. Lisäksi on huomioitava, että perustaitojen retoriikka perustuu globaalitalouden kontekstiin, jolloin osallistaminen on suunniteltu vastaamaan erityisesti talouden ja työelämän tarpeisiin.

Maailmantalouden keskeisimpien vaikuttajien käynnistämä keskustelu osaamisesta ja perustaidoista on kytketty kansalaisten ja kansakuntien taloudellisen osallisuuden mahdollisuuksiin. Osallisuutta olisi kuitenkin syytä tarkastella sen laajassa merkityksessä sisältäen myös esimerkiksi kokemuksellisen osallisuuden tunteen sekä omaan elämään ja yhteiskuntaan vaikuttamaan kykenevän osallisuuden. Tällöin luku-, numero -ja digitaitojen lisäksi olisi varmistettava kansalaisten mahdollisuudet tavoitella itselleen tärkeitä asioita ja taitoja.

Epävarma ja muuttuva maailma pakottaa myös huomioimaan kompleksisuuden näkökulman, jolloin osallisuutta edistävät taidot ovat jatkuvassa muuttumisen tilassa. Tällöin lukutaidot sisältävät myös monimediaisen ympäristön lukemisen ja tietotekniset taidot algoritmien ymmärtämisen ongelmanratkaisussa. Lisäksi osallisuus kompleksisessa maailmassa vaatii muuttuviin tilanteisiin sopeutuvia, monimuotoisia ja uusiutumiskykyisiä taitoja.

 

Kirjoittaja: Maarit Mäkinen, tutkija, Tampereen yliopisto

Login (0)
Schlagwörter

Want to write a blog post ?

Don't hesitate to do so! Click the link below and start posting a new article!

Neueste Diskussionen

EPALE 2021 Schwerpunktthemen. Fangen wir an!

Das vor uns liegende Jahr wird wahrscheinlich wieder sehr intensiv, und daher laden wir Sie ein, es mit Ihren Beiträgen und Ihrer Expertise zu bereichern. Beginnen Sie doch einfach, indem Sie an unserer Online-Diskussion teilnehmen. The Online-Diskussion findet am Dienstag, dem 09. März 2021 zwischen 10.00 und 16.00 Uhr statt. The schriftliche Diskussion wird mit einem vorgeschalteten Livestream eröffnet, der die Themenschwerpunkte für 2021 vorstellt. Die Hosts sind Gina Ebner und Aleksandra Kozyra von EAEA im Namen der EPALE Redaktion. 

Zusätzlich

EPALE Diskussion: Vermittlung von Grundkompetenzen

Grundkompetenzen sind transversal. Sie sind nicht nur relevant für die Bildungspolitik,  sondern auch für Beschäftigungs-, Gesundheits-, Sozial- und Umweltpolitiken. Der Aufbau schlüssiger Politikmaßnahmen, die Menschen mit Grundbildungsbedürfnissen unterstützen, ist notwenig, um die Gesellschaft resilienter und inklusiver zu gestalten. Nehmen Sie an der Online-Diskussion teil, die am 16. und 17. September jeweils zwischen 10.00 und 16.00 Uhr auf dieser Seite stattfindet. Die Diskussion wird von den EPALE Thematischen Koordinatoren für Grundkompetenzen, EBSN, moderiert. 

Zusätzlich

EPALE Diskussion: Die Zukunft der Erwachsenenbildung

Am Mittwoch, dem 8. Juli 2020, lädt EPALE von 10.00 - 16.00 Uhr zu einer Online Diskussion zur Zukunft der Erwachsenenbildung ein. Wir wollen über die Zukunft des Bildungssektors Erwachsenenbildung sowie die neuen Chancen und Herausforderungen diskutieren. Gina Ebner, EPALE-Expertin und Generalsekretärin der EAEA, moderiert die Diskussion.

Zusätzlich