chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Internetplatform for voksenuddannelsesområdet i Europa

 
 

Blog

Ammatillinen koulutus vähemmistökielten parissa

20/11/2017
- Jenni WESTÖ
Sprog: FI

/da/file/personmanguymaleice-157913jpgperson_man_guy_male_ice-157913.jpg

 

Maailmassa puhutaan noin 6000 eri kieltä, joidenkin arvioiden mukaan jopa 9000 eri kieltä. Kielten määrä globaalissa yhteiskunnassa vähenee jatkuvasti, melko nopeastikin. Samaan aikaan suomalainen kielimaisema kirjavoituu. Suomessa puhutaan jo yli 150:tä eri äidinkieltä.

Suomen viralliset kielet eli kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Ne ovat yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettäviä, asemaltaan vahvoja kieliä. Suomen laki ei määrittele, mitkä kielet ovat vähemmistökieliä. Esimerkiksi saamen kielet (koltan-, inarin- ja pohjoissaame) ovat alkuperäiskansan kieliä ja Suomen romanikieli, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli sekä karjalan kieli ovat maassa kauan käytettyjä kieliä. Maan kolmanneksi suurin kieliryhmä ovat venäjää äidinkielenään puhuvat. (Lähde: Kotimaisten kielten keskus)

Tässä blogissa tutustumme eri vähemmistökielten ja -kulttuurien parissa tehtyyn ammatillisen koulutuksen kehittämistyöhön. Hankkeiden yhtenä tavoitteena on usein oman kielen ja kulttuurin aseman vahvistaminen osana suomalaista yhteiskuntaa. 

Askel arktiseen pedagogiikkaan

Lapin saamelaiselinkeinojen koulutus on haasteiden edessä. Perinteinen elinkeino kilpailee muiden ammattien kanssa ja koulutusta toteuttaessa tulisi huomioida perinteisen elinkeinon tapa harjoittaa ammattia. Alueella on vahvaa osaamista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Toistaiseksi on silti paljon koulutusaloja, joilla teknologian mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty. Askel arktiseen pedagogiikkaan -hankkeen tavoitteena oli selvittää kuinka saamelaiselinkeinojen koulutuksessa (mm. saamenkäsityö ja porotalous) voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia.

Hankeen tavoitteena on luoda edellytykset kehittää arktista pedagogiikkaa saamelaisalueella virtuaalikoulutuksen avulla. Parhaat kansainväliset käytänteet ja arktinen erityisosaaminen koulutuksessa ja luontaiselinkeinojen kehittämisessä pyrittiin ottamaan käyttöön. Lisäksi pyrittiin luomaan edellytykset innovatiivisten oppimisympäristöjen käyttämiselle saamelaiskylien, paliskuntien, yrittäjien ja ammatinharjoittajien hyväksi.

Työn tuloksena haluttiin kehittää koulutussuunnittelu-malli, jonka avulla koulutusta voidaan toteuttaa joustavasti ja laadukkaasti huomioiden eri alojen erityistarpeet enkulturaatiota katkaisematta. Lisäksi haluttiin parantaa opettajien TVT:n opetuskäytön osaamista ja tukea heitä opettajuuden muutokseen, jota kouluttaminen ja kasvattaminen nyky-yhteiskuntaan edellyttää.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen erityispiirteenä on vahva etäopetusosaaminen. Sitä haluttiin valjastaa käyttöön laajemmassa mittakaavassa saamelaiselinkeinojen hyväksi.

Hankkeen avulla on tarkoitus valmistella varsinainen hanke, joka luo laajat edellytykset toteuttaa saamelaisalueen arktista pedagogiikkaa ja siirtää sitä laajempaan kontekstiin.

Minne askel arktiseen pedagogiikkaan johti?

Askel arktiseen pedagogiikkaan -hankkeen avulla luotiin visio arktisesta pedagogiikasta ja sen kehittämisestä. Arktisen pedagogiikan avulla ylitetään haasteita kuten etäisyydet, harva asutus ja muut olosuhteet. Arktinen pedagogiikka huomioi alueen kulttuurit, niiden kehittämisen sekä kulttuurisensitiivisyyden vastaamalla erityisesti saamelaisalueen ja -perinteiden tarpeisiin. Perinteisten elinkeinojen linkittyminen nyky-yhteiskuntaan on tärkeää.

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä saamelaiselinkeinojen (poronhoito ja saamen käsityöt) koulutuksessa kehitettiin ja tuloksena syntyi uusia etäopetuskursseja elinkeinonharjoittajille. Myös opetussuunnitelmaan kirjattiin erilaisia digiopetuksen toteutustapoja, opiskelijan ohjaamiseen löydettiin uudenlaisia monimuotoisia mahdollisuuksia ja opettajia ja opiskelijoita tuettiin digityövälineiden käyttöön.

Myös digiopetuksen asiantuntijoiden ja opetushenkilöstön yhteistyötä kehitettiin. Opettajille järjestettiin opettajuuden muutosta tukeva koulutus – Digiajan opettajan selviytymispaketti – jossa opiskeltiin monipuolisesti erilaisia digityövälineitä ja TVT:n opetuskäytön pedagogiikkaa. Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden ja opettajien osaaminen ja osaamistarpeet ovat vaihtelevia.

Hankkeen tuloksena arktisen pedagogiikan kehittämistä jatketaan tiiviissä yhteistyössä Lapin yliopiston ja saamelaisalueen kuntien kanssa.

/da/file/brusselsliftmarathonlivejazzbruxelles2012-100175jpgbrussels_lift_marathon_live_jazz_bruxelles_2012-100175.jpg

Cuojat Juoigga LivDuu Leudde! Saamelaismusiikin aikuiskoulutus

Saamelaismusiikin aikuisopetusta ei ole tarjolla pysyvästi – ei Suomessa eikä muissakaan Sápmin eli yhteispohjoismaisen saamelaisalueen maissa, Norjassa, Ruotsissa tai Venäjällä.

Cuojat Juoigga LivDuu Leud´de! -saamelaismusiikin aikuiskoulutus on ainutlaatuinen, innovatiivinen ja uranuurtava hanke. Sen avulla saamelaisten koulutuksellinen tasa-arvo paranee, sillä Ylä-Lapissa musiikinopiskelu on usein haasteellista. Musiikkiopistot ovat kaukana ja hyvät musiikinopettajat ovat harvassa.

Saamelainen musiikkiperinne on aivan omanlaisensa musiikkikulttuuri, jonka juuret kantavat kauas menneisyyteen.  Moderni saamelaismusiikki elää vahvaa nousukautta, mutta haasteena on osaavien ohjaajien puuttuminen. Pohjoissaamelaisen joiun sanotaan olevan yksi vanhimmista yhtäjaksoisesti säilyneistä musiikkiperinteistä koko maailmassa! Suomen eri saamelaisryhmillä on omat musiikkiperinteensä; pohjoissaamelaisilla joiku (luohti), inarinsaamelaisilla livDe ja kolttasaamelaisilla leu´dd. Saamelaisilla muusikoilla onkin ainutlaatuinen perinne säilytettävänään ja uusille sukupolville vietävänään.

Tavoitteita ja hankkeessa opittua

Cuojat Juoigga LivDuu Leud´de! -hankkeen tavoitteena oli lisätä saamelaismusiikin osaamista ja arvostusta Utsjoella, Pohjois-Suomessa ja koko Suomessa. Hankkeessa järjestettiin Utsjoella kaksi vuoden mittaista kansainvälistä saamelaismusiikin aikuiskoulutusta. Suunnitteluun ja opetukseen otettiin mukaan saamelaismusiikin osaajia, ja tavoitteena oli työllistää heitä. Koulutusten ansiosta saamelaismusiikin ohjaajien määrä ja saamelaisartistien yrittäjyystaidot kasvoivat. Koulutus antoi myös valmiuksia toimia muusikkona, työllistyä saamelaismuusikkona sekä lisää tietotaitoa saamelaisalueella kulttuuritapahtumien järjestämisestä.

Osaajia kouluttamalla luotiin edellytyksiä tarjota koulutusta saamelaismusiikista kiinnostuneille nuorille ja aikuisille. Kehittämistyö lisäsi merkittävästi saamelaisnuorten mahdollisuuksia jatkokouluttautua omalla kotiseutualueellaan. Myös heidän valmiutensa jatko-opintoihin musiikin parissa muualla paranivat. Hanke vei kohti ainutlaatuista koulutustarjontaa pohjoisessa ja edisti saamelaismusiikin elinvoimaisuutta.

Viime kädessä kysymys on siitä, että uhanalainen saamelainen perinnemusiikki säilyy ja edelleen kehittyy elinvoimaisena. Syvästi kulttuurisidonnaisen perinnemusiikin opetus pohjaa perinteiseen tietoon. Hankkeen kautta saamelaisnuorten oli mahdollista saada opetusta omalla kielellään alasta, jota ei opeteta missään muualla. Näin hankkeen kautta vahvistettiin kielenoppimista sekä saamelaista identiteettiä ja kuuluvuutta omaan kansaan ja kulttuuriin. 

/da/file/nicebasilicarussianbasilicatouristattractionattractionchurchplacesofinterestlandmark-842073jpgnice_basilica_russian_basilica_tourist_attraction_attraction_church_places_of_interest_landmark-842073.jpg

Työelämälähtöisen Venäjä-osaamisen vahvistaminen

Itä-Suomen keskeisenä tavoitteena on kasvattaa alueen kansainvälistä potentiaalia ja hyödyntää paremmin sen sijaintia Venäjän rajanaapurina. Erityisesti Pohjois-Karjalasta halutaan rakentaa tulevaisuudessa johtava Venäjä-osaamisen keskittymä. Strategisesti tärkeänä kohderyhmänä nähdään nuoret, joiden osaamista tulevaisuuden tekijöinä halutaan kehittää siten, että yhä useampi heistä jäisi töihin kotiseudulleen. Venäjä-osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan entistä laadukkaampaa, työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaavaa koulutusta.

Tavoitteita ja hankkeessa opittua

Pohjois-Karjalaista Venäjä-osaamista vahvistavan hankkeen tavoitteena oli tiivistää korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä uusien koulutussisältöjen kautta. Koulutukset laadittiin yhdessä yrityskentän kanssa, jolloin saatiin yrittäjät ja opiskelijat kohtaamaan ja oppimaan yhdessä. Työtapana oli yritysten tarpeiden ja opiskelijoiden osaamisen ”matchmaking”. Tavoitteena oli tuottaa laadukasta ja vaikuttavaa koulutusta kansainvälistyville yrityksille, tukea opiskelijoiden valmiuksia siirtyä työelämään sekä edistää älykästä erikoistumista Venäjä-liiketoiminnan alalla.

Hankkeen kohderyhmänä olivat korkeakouluopiskelijat, yritykset, niiden johtajat ja muut yritysten avainhenkilöt sekä korkeakoulut.

Hankkeen tuotoksena valmistui kaksi työelämälähtöistä Venäjä-liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuutta: yksi korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoille ja toinen yrityksille. Laadukas koulutus vastasi alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Hanke vahvisti koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja tuki opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Sen tuloksena syntyi pysyviä Venäjä-liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuuksia, jotka vahvistavat Venäjä-osaamista alueella ja ovat osaltaan kasvattamassa alueen potentiaalia Venäjän rajanaapurina ja osaamiskeskittymänä.

Lähde: Euroopan Unionin Rakennerahastotietopalvelun verkkosivut

Kuvat: pxhere.com

 

PALAA KOKOELMABLOGIN

ETUSIVULLE TÄSTÄ

 

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn