chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Elektronická platforma pro vzdělávání dospělých v Evropě

 
 

Blog

Tuula Hyystinmäki: Vertaisvalmennuksen (peer coaching) kurssilla Sloveniassa

10/12/2018
od Anna Kirstinä
Jazyk: FI
Document available also in: EN SV

/en/file/kuvatuulahyystinmakijpgkuva_tuula_hyystinmaki.jpg

Englanninkielinen termi coaching määritellään yhteistyömuodoksi, valmennukseksi tai prosessiksi. Peer coaching puolestaan on vertaisvalmennusta, jonka tavoitteena on saada ihminen ottaman käyttöön omat voimavarat ja elämäntilanteen tai ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Tieto, tahto ja toiminta ammennetaan vertaisvalmennuksessa siis ihmisestä itsestään.

Kokemuksia Peer Coaching as a sustainable source of professional development -kurssilta Sloveniasta

Opettamisesta ja mentoroinnista vertaisvalmennus poikkeaa siten, että valmentaja ei tarjoa vaihtoehdoksi omia ratkaisujaan. Neuvomatta oleminen onkin kokemattoman vertaisvalmentajan suurin haaste.

Vertaisvalmennus on käytännössä keskustelua kahden henkilön välillä, roolien ollessa selkeästi etukäteen määritellyt; toisella on pulma, johon etsitään ratkaisua, ja toinen auttaa analysoimaan ongelmaa ja löytämään mahdollisia lähestymistapoja. Keskustelu etenee siten, että valmentaja esittää kysymyksiä ja valmennettava pohtii niihin vastauksia.

Kysymysten on oltava avoimia, pohtimiseen kannustavia. Avoin kysymys ei sisällä vastausvaihtoehtoa, joten -ko -kö -päätteiset kysymykset ovat kiellettyjä. Tällä tavoin valmennettava saadaan houkuteltua hänelle toimivan ratkaisumallin äärelle ja ehkä jopa toimenpiteisiin.

Vertaisvalmennuskeskustelun tavoitteena on tehdä päätös jonkin mahdollisimman konkreettisen toimintamallin kokeilusta. Aikataulutus on myös tärkeää. Valmennettavan on tehtävä päätös siitä, milloin ja miten aloittaa. Keskustelun päätteeksi valmentaja tiivistää keskustelun tulokset selkeyttääkseeen valmennettavalle, että asian pohdinnassa on edistytty ja asian edistäminen kaipaa konkreettista toimintaa valmennettavan taholta, esimerkiksi tietyn puuttuvan tiedon etsimistä. Prosessi lähtee liikkeelle ja seuraavalla kerralla on edessä taas uusi askel kohti pulman ratkaisua.

Vertaisvalmennuksen tulisi olla prosessi, sillä harvoin asiat ovat niin yksinkertaisia, että ne saadaan ratkaistua yhdellä keskustelutuokiolla. Menetelmä voi olla myös keino keskittyä kunnolla yhteen asiaan, sillä nykyajan työ on monesti multitasking -tyyppistä suorittamista, jossa suurimpana ongelmana onkin keskittymiskyvyn rapautuminen.

Valmennus ratkaisee erityisesti sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmia

Sosiaalinen viihtyvyys on avainasemassa työpaikoilla koettuun tyytyväisyyteen.  Sosiaalisen ilmapiirin kiristymisen taustalla ei kuitenkaan välttämättä ole ollenkaan isoja ongelmia vaan yksinkertaisesti käytöksen tulkintaan liittyvät erot.  Käytökseen liittyviä tulkintaristiriitoja ja niistä johtuvia tarpeettomia konflikteja syntyy helposti inhimillisessä kanssakäymisessä.

Ihmisen käytöksen pohjalla on aina motivaatioon perustuvat tarkoitukset. Monesti kuitenkin motivaatio on käytöksen takana piilossa, joskus jopa toimijalta itseltään.

Persoonallisuustyypin tunnistaminen tukee vertaisvalmennusprosessia

Jokaisella ihmisellä on oma tapansa reagoida konfliktiuhkaan. Konfliktitilanteissa muiden käytöstä tulkitaan herkästi väärin, sillä tällaisissa tilanteissa useimmilla ihmisillä on taipumus muuttaa normaalia käyttäytymistään. Käytös muuttuu jo siinä hetkessä, kun henkilö aistii tilanteessa konfliktivaaran. Tällöin yhden ihmisen, sen herkimmän reagoijan, käyttäytymisen muutos ruokkii joskus jopa olemattoman konfliktitilanteen kiristymistä.

Konfliktireagoinnin tunnistamiseen ja selittämiseen voi käyttää apuna SDI-persoonallisuustyyppiteoriaa. Persoonallisuustyyppien tunnistaminen ja käytöksen tulkitseminen auttaa erityisesti couchausprosesseissa mutta myös esimies- ja tiimityössä.

Vertaisvalmennus ehkäisee työuupumusta

Työpaikoilla tulisi tuntea vertaisvalmennuksen mahdollisuudet ja kannustaa keskinäiseen keskusteluun. Työyhteisön vertaisvalmennukseen kannustava työote on suuri sosiaalinen voimavara. Aina tulisi olla aikaa keskustella kollegan kanssa ja löytää yhdessä jokin etenemistapa askarruttavaan haasteelliseen tilanteeseen. Ryhmämuotoisen tiimipalaverin ei tulisi jäädä ainoaksi työnohjaustilanteeksi.

Vertaisvalmentava keskustelutapa ei tuputa vastauksia vaan kuuntelee ongelmatilanteessa olevaa ja rohkaisee tätä kokeilemaan tämän itse parhaaksi näkemää ratkaisua. Uskon, että näin toimiva työyhteisö välttää parhaiten isojakin ongelmia kuten työyhteisössä syrjäytymistä ja työuupumusta.

 

Tuula Hyystinmäki

Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Tämä blogikirjoitus on osa alunperin englanninkielistä artikkelisarjaa aikuisoppimisen sektorille sijoittuvista oppimiskokemuksista Euroopan laajuisessa kontekstissa. ERASMUS+ KA1-hankkeemme on nimeltään “European Educational Know-how Supporting Civil Society”.

 
TAKAISIN BLOGIN PÄÄSIVULLE
Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn