chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE - Електронна платформа за учене на възрастни в Европа

Блог

Avoin oppimisresurssi: Aikuisoppijan digitaaliset taidot ja osaaminen

24/09/2020
от Jenni WESTÖ
Език: FI
Document available also in: EN ES FR

OER: Digital Skills & Competences for Adult Learners

Tämä avoin oppimisresurssi sisältää artikkelin, jonka voit lukea EPALEn verkkofoorumilla tai ladata pdf-muodossa, videon sekä testin osaamisesi arvioimiseksi.

    

Sisältö

  1. Muuttuvassa maailmassa eläminen ja työskentely
  2. Digitaalinen osaaminen ja sosiaalinen osallisuus
  3. Video: haastattelussa Maria Ranieri
  4. Digitaalinen osaaminen ja työllistyminen
  5. Suosituksia aikuiskouluttajille
  6. Jatkolukemista
  7. Testi

     

1. Muuttuvassa maailmassa eläminen ja työskentely

Digitaalinen osaaminen nähdään tänä päivänä yhä tärkeämpänä monialaisena kansaistaitona. Digitaalisen teknologian ja palvelujen muuttuessa jatkuvalla tahdilla on digiosaamista päivitettävä, jottei tapahdu digitaalista syrjäytymistä. Syrjäytymisen riski on enenevässä määrin yhteydessä osaamisvajeeseen, vaikka digitaalisten työkalujen pariin pääsyn esteet vähenevät jatkuvasti. Yhtenä esimerkkinä tästä toimii matkapuhelinten läpäisevyys, joka vuonna 2019 kattoi jopa 100% kaikista maailmanosista, paitsi Afrikasta, jossa läpäisevyys oli 80% (ITU – Tilastot 2019). Samalla digitaalisesta osaamisesta on tullut keskeinen työllistymistä edistävä tekijä ja osa työelämää. Lukuun ottamatta erityistä IT-osaamista vaativia tehtäviä, digitaaliset perustaidot ovat elinehto onnistuneelle työnhaulle ja ammattimaiselle toiminnalle. Digitaalinen osaaminen on tärkeää myös yhdessä työskentelyn näkökulmasta sekä useiden työhön liittyvien tehtävien suorittamisessa, jotka ovat riippuvaisia informaation ja datan käsittelystä, sisällöntuotannosta, viestinnästä ja niin edelleen.

Esiintyessään ensimmäisen kerran elinikäisen oppimisen viitekehyksessä, digitaalisesta osaamisesta puhuttiin monialaisena elämäntaitona (EU, Council Recommendation on Key Competences for Lifelong Learning, 2006 & 2018), heijastaen digitaalisen tiedon ymmärtämistä, joka ylittää edellisissä eurooppalaisissa viitekehyksissä käytetyn pelkän teknisen ja menetelmällisen määritelmän. Vastakohtana pelkälle IT-taitojen käsitteelle (esim. alkuperäinen ECDL), sisällyttää päivitetty määritelmä monipuolisemmin esimerkiksi verkkotiedon kriittisen arvioinnin sekä digitaalisen sisällöntuotannon luovat käytännöt. DigComp -viitekehys on perustavanlaatuinen työkalu, jonka kehittäjä Euroopan unioni on tarttunut kansalaisten arjen ja työelämän lävistämän digitaalisen murroksen tuomiin haasteisiin. DigComp julkaistiin alunperin vuonna 2013, jonka jälkeen sitä arvioitiin ja päivitettiin: viimeisin versio DigComp 2.1 juontaa juurensa vuoteen 2017. Se tarjoaa määritelmän osaamisesta, joka tänä päivänä on välttämätöntä digitaalisen teknologian läpäisemälle ammatilliselle toiminnalle, jossa yhdistyvät kriittisyys, yhteistyökyky ja luovuus, sekä työhön, oppimiseen, vapaa-aikaan ja osallisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi ja digitaaliseen yhteiskuntaan osallistumiseksi. DigComp on Euroopassa tänä päivänä pääasiallisesti käytetty viitekehys, kun puhutaan digiosaamiseen ja sen strategiseen kehittämiseen liittyvistä aloitteista.


DigComp -viitekehys sisältää viisi osiota:

  1. Viisi osaamisaluetta (competence areas), jotka tunnistetaan osaksi digitaalista osaamista: informaation- ja datanlukutaito; viestintä ja yhteistyö; digitaalinen sisällöntuottaminen; turvallisuus ja ongelmanratkaisu.
  2. 21 osaamisen kuvaajaa (competence descriptors) ja nimikkeet, jotka läpäisevät jokaisen osaamisalueen.
  3. Kahdeksan pätevyystasoa (proficiency levels) jokaiselle osaamisalueelle, jotka ovat Perusteet > Taso 1 & Taso 2; Keskitaso > Taso 3 & Taso 4; Vaativa taso > Taso 5 & Taso 6; Erikoistunut taso > Taso 7 & Taso 8.
  4. Tietoa (knowledge), taitoja ja asenteita, joita on mahdollista soveltaa jokaiselle pätevyystasolle.
  5. Käytännön esimerkkejä (examples of use) osaamisen soveltamisesta erilaisiin tarkoituksiin.
     

DigComp


Viitekehys on tarpeeksi joustava hyödynnettäväksi eri sektoreilla, joilla digitaalinen osaaminen nousee yhä tärkeämpään asemaan (ks. DigComp into Action – Get inspired Make it happen – A user guide to the European Digital Competence Framework) kuten:

1. Opetus ja koulutus: digitaalinen osaaminen on läsnä kaikilla koulutustasoilla (peruskoulusta korkea-asteelle) useista syistä, vaihdellen aktiivisesta kansalaisuudesta IT-välitteiseen oppimiseen ja työnhakuun.

2. Elinikäinen oppiminen ja sosiaalinen osallisuus: digitaalinen osaaminen on tärkeää jokapäiväisessä elämässä ja sen puute voi nostaa sosiaalisen syrjäytymisen riskiä jo entuudestaan riskiryhmiin kuuluvien kohdalla (esim. erityistarpeita omaavat, maahanmuuttajat, ikäihmiset jne.).

3. Työllisyys ja työelämä: digitaalinen osaaminen on välttämätön osa nykyistä työelämää eri taitotasoilla (yleisluontoisista taidoista erityisosaamiseen). Yhä useammassa työnkuvassa vaaditaan digitaalisten taitojen hallitsemista.

Näillä sektoreilla DigComp on ollut käytössä eri tavoin, jotka auttavat viitekehyksen käyttötarkoituksen ymmärtämistä suhteessa aikuiskoulutukseen, kuten:

  • työkaluna eri työtehtävien digitaalisten taitovaatimusten analysointiin ja ammatillisten digitaalisten profiilien määritteleen;
  • työkaluna digitaalisten taitotasojen arviointiin ja varmentamiseen;
  • työkaluna digitaalisen osaamisen koulutusohjelmien suunnittelemiseen, kehittämiseen ja tarjoamiseen.

Seuraavissa kappaleissa keskitymme elinikäiseen oppimiseen ja osallisuuteen sekä työllisyyteen luomalla katsauksen digitaalisten taitojen omaksumiseen aikuisten arjessa, niin syrjäytymisuhan alla ollessa kuin tavanomaista taitojen päivittämistä tarvitessakin. Annamme myös esimerkkejä käytännön työkaluista, joita aikuiskouluttajat voivat harkita ottavansa käyttöön ammatillisten käytäntöjensä kehittämiseksi.



2. Video: haastattelussa Maria Ranieri

/bg/file/digital-skills-competences-adult-learners-interview-maria-ranieriDigital Skills & Competences for Adult Learners. An interview with Maria Ranieri

 

3. Digitaalinen osaaminen ja sosiaalinen osallisuus 

Aikuiskouluttajien mielenkiinnon kohteisiin digitaaliseen osaamiseen liittyen lukeutuvat muun muassa syrjäytymisuhan alla olevat aikuiset, erityisesti ne, jotka kuuluvat marginaaliryhmiin, sekä vanhemmat ikäpolvet, joilla on tarve kehittää digitaalisia taitojaan, jotta heidän sosiaaliset suhteensa säilyvät ja kognitiiviset taitonsa kehittyvät digitaalisessa maailmassa. Eurostat 2016 -tilaston mukaan matalan koulutustason tai elintason omaavat henkilöt ovat jatkuvan digitaalisen syrjäytymisuhan alla matalan digitaalisen taitotason omaavien määrän noustessa iän myötä. Siinä missä 96% 16–24-vuotiaista, jotka elävät EU-28 -maiden alueella, käyttävät Internetiä vähintään kerran viikossa, vain 57% 55–74-vuotiaista lukeutuvat tähän joukkoon. Jonkin verran edistystä on tapahtunut viime vuosina, mutta tilanne vaatii yhä toimenpiteitä kansaisten tukemiseksi osallistumisessa modernien kansakuntien yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja taloudelliseen elämään. Kuten useissa EU-asiakirjoissa ja digitaalista epätasa-arvoa käsittelevässä kirjallisuudessa painotetaan (esim. Hargittai, 2002), digitaalinen osaaminen on liikkeellepaneva voima marginalisaation uhan alla olevien sosiaalisen aseman kohottamisessa. EU on sitoutunut useisiin aloitteisiin verkko-osallisuuteen (e-inkluusio) liittyen, joka terminä viittaa toimenpiteisiin, joilla luodaan “informaatioyhteiskunta kaikille”. Riiassa 11. kesäkuuta 2006 annetun Euroopan diigitaalistrategiaa 2010–2020 koskevan ministerikokouksen julkilausuman mukaan digitaalinen osallisuus – tai e-inkluusio – on välttämätön tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edellytys: puute informaatioyhteiskunnan digitaalisiin tietoresursseihin ja mahdollisuuksiin pääsyssä on voimakas syrjäytymistä aiheuttava tekijä.

Vuonna 2019 Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto julkaisi asiakirja-aineiston, jossa esitetään käytännön ratkaisuja "digitaitoja kaikille" teemaan liittyen ja kuvataan inspiroivia käytäntöjä huomisen osallistavaa digitaalista maailmaa varten. Yleisesti ottaen nämä esimerkit viittaavat kansalaisten kasvavaan osallisuustasoon demokraattisissa yhteiskunnissa (esim. digitaalisten ja osallistavien digitaalisten palvelujen yhteinen tuottaminen kaikille) tai digitaalisen lukutaidon parantamiseen tietyissä ihmisryhmissä, kuten ikäihmisten, maahanmuuttajien, erityistarpeita omaavien nuorten tai NEET-ryhmään (16–18-vuotiaat, jotka eivät ole yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa eivätkä työelämässä) kuuluvien parissa. Koulutukseen liittyen seuraavat eri kohderyhmät ovat esillä moninaisista syistä (miksi) osin samankaltaisten sisältöjen tarpeessa (mitä) eri menetelmin (miten);

  • Ikäihmiset. Yksi matalan digitaalisen taitotason omaavien ikäihmisten pääasiallisista riskeistä on joutua vakavin seurauksin eroon yhteiskunnallisesta elämästä ja sosiaalisista suhteista (miksi). Jos he eivät kykene viestimään digilaitteiden välityksellä, jopa hyvin koulutetut ikäihmiset ovat vaarassa eristyä, kykenemättä hoitamaan jokapäiväisia askareita, kuten asiointia verkkopankissa, täyttämään sähköisiä lomakkeita, ja yhteydenpitoa perheisiinsä. Ikäihmisille suunnattu koulutus sisältää usein hyvin perustavanlaatuisia digitaalisen osaamisen ja viestinnän palasia (mitä), ja useat hyvät koulutuskäytännöt tarjotaan vertaisohjauksen menetelmällä, jossa ohjaaja (tutor) on nuorempi ja opastettava vanhempi (miten). Tällä tavoin edistetään niin digitaitoja kuin sukupolvien välistä yhteyttäkin, kuten italialaisessa Pane e Internet -projektissa, jonka tavoitteena oli tukea digitaalista voimaantumista. Tapauksessa kuullaan Nonna Paolan (isoäiti Paola) tarina, joka 75-vuotiaana oppi käyttämään älypuhelinta tehokkaammin, Federicon, Riminin teknillisessä instituutissa opiskelevan nuoren miehen tarjoaman tuen ansiosta (Emilia Romagnan maakunta). Toinen projekti Gameplay for Inspiring Digital Adoption (GIRDA) keskittyi siihen “haasteeseen, että moni ikäihminen on haluton olemaan tekemisissä digilaitteiden kanssa”. Itävallassa, Pohjois-Makedoniassa, Sloveniassa ja Iso-Britanniassa 126 57–96-vuotiasta ikäihmistä osallistui yhteisölliseen pelimuotoiseen toimintaan kehittääkseen itseluottamustaan kosketusnäyttöteknologian parissa.
  • Maahanmuuttajat. On monia syitä, miksi maahanmuuttajat tarvitsevat digitaalista osaamista – aina työnhausta kielikursseille pääsyn edellyttämien asiakirjojen hankkimista varten (miksi). Informaatioon ja viestintään liittyvien digitaalisten perustaitojen omistaminen (mitä) on elintärkeää maahanmuuttajille, jotta heistä voi tulla osallisia maassa, johon he ovat saapuneet. Kieli voi olla maahanmuuttajien digitaalisen koulutuksen esteenä: tästä syystä mallintaminen ja valmentaminen (miten) ovat tehokkaan koulutuksen oleellisia strategioita. Muun muassa Digitaalisten aloitteiden kuvasto maahanmuuttajille ja pakolaisille suunnatuista verkossa tarjottavista oppimismahdollisuuksista sisältää digitaitokursseja, jotka on valittu eurooppalaisen MOOC4Inclusion -aloitteen pohjalta. Toinen esimerkki hyvistä käytännöistä on BeuthBonus -projekti (2015–2018), jonka Saksan hallitus rahoitti osana Osallisuutta pätevöitymällä (Integration through Qualification) -ohjelmaansa. Esimerkkinä toimii vielä Taidot ilman rajoja (Skills without borders) -projekti, jonka tavoitteena oli auttaa akateemisia maahanmuuttajia parantamaan työllisyystilannettaan Open Digital Badges -järjestelmän avulla saadakseen elämänsä varrella karttuneet informaalit taitonsa, kuten digitaalisen osaamisensa, tunnistettua. Projektiin osallistui 49 henkilöä, ja sen lopussa kaikki olivat yhtä mieltä Open Digital Badges -järjestelmän hyödyistä parempien työpaikkojen löytämisessä, muun muassa sosiaalisen median profiilien parantamisen avulla.  
  • Erityistarpeita omaavat nuoret. Yleisesti ottaen tieto- ja viestintäteknologia parantaa erityistarpeita omaavien nuorten aikuisten mahdollisuuksia koulutukseen ja oppimiseen, haluttuun yhteisöön osallistumiseen ja työpaikkojen löytämiseen (miksi). Juuri näistä syistä heillä on tarve kehittää digitaalista osaamistaan perustasolta edistyneemmille tasoille (mitä), mutta siihen tarvitaan olosuhteita (miten): esteettömyyden (eritoten esteettömyys verkossa) täytyy toteutua, jotta teknologiat tomivat mahdollistajina, eivät esteenä näiden nuorten aikuisten digitaaliselle osallisuudelle. Keskeisiä menetelmiä heidän tukemisekseen ovat jälleen mallintaminen, tutorointi ja valmentaminen siihen pisteeseen saakka, että heistä voi tulla päähenkilöitä digitaalisissa ympäristöissään, pitäen huolta esimerkiksi esteettömyydestä verkossa. Tämänkaltaisia esimerkkejä on kirjattu Digital Skills Toolkit (ITU, 2018) -työkalupakettiin, jossa kuvataan kaksi esimerkkitapausta, yksi Egyptistä ja toinen Iso-Britanniasta. Egyptissä viestintä- ja informaatioteknologian ministeriö (MCIT) rahoitti elinikäisen oppimisen ohjelmaa, joka tuki erityistarpeita omaavia löytämään työtä tarjoten samalla sekä kansalaisuuteen tähtäävien digitaalisten perustaitojen että vaativan tason digitaitojen koulutusta IT-yritysten avulla. Iso-Britanniassa Discover IT -ohjelma varmistaa pääsyn tietokoneille ja avustavien teknologioiden pariin 19 esteettömän IT-keskuksen avulla, joita hallinnoi Leonard Cheshire Disability (Iso-Britanniasta käsin toimiva hyväntekeväisyysjärjestö) yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Toinen ohjelma, Discover IT@Home, toi IT-tuen asiakkaiden koteihin. Yli 7 600 henkeä osallistui näihin ohjelmiin vuosien 2010 ja 2015 välillä antaen positiivista palautetta: “En ymmärtänyt, kuinka tärkeää tietokoneen ja Internetin omistaminen on erityistarpeita omaavalle henkilölle – nyt ymmärrän… Se on vapauttanut minut.”
  • Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Koululaitos ja yleisemmin ottaen koko muodollinen koulutusjärjestelmä on kaukana tavoitteesta tarjota sopivia osallisuuden muotoja syrjäytymisuhan alla oleville nuorille, heidän marginalisaatiostaan johtuen (why). Epämuodollisten digitaalisten lähestymistapojen kokeileminen nuorille aikuisille, joissa lähtökohtana on muodollisten ja epämuodollisten oppimiskokemusten yhdistäminen (miten) voi toimia tehokkaana strategiana digitaalisen osaamisen edistämisessä, mitä tulee informaatio-, viestinnällisen ja digitaaliseen luovuuteen (mitä). Tästä on olemassa antoisia esimerkkejä, kuten MyMobile -projekti. Lisäksi eräässä Iso-Britanniassa toteutetussa koulutusmallissa vähäosaiset nuoret aikuiset osallistuivat mobiilioppimisprojektiin ja tekivät digitaalisia tuotoksia ja mediatuotannon taitojaan kehittäen. Vielä yksi mielenkiintoinen esimerkki on Links-up -projekti, jonka tavoitteena oli tarjota Web 2.0 -työkaluja aikuisten sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Projektin osapuolten järjestämistä lukuisista työpajoista maininnan arvoinen on Tell Your Resume -aktiviteetti: työpajan osallistujat saatiin digitaalisen tarinankerrontaharjoituksen avulla mukaan omien multimedia-ansioluetteloidensa suunnitteluun ja toteutukseen. Ansioluettelot jaettiin myöhemmin verkossa sosiaalisen median avulla.

OER: Digital Skills & Competences for Adult Learners


4. Digitaalinen osaaminen ja työllistyminen

Euroopan komission DG CONNECT julkaisi vuonna 2017 tulokset ICT for Work: Digital skills in the workplace -tutkimuksesta, jonka tavoitteena oli kartoittaa työpaikkojen murrosta EU:n digitaalisessa kansantaloudessa, ja sitä laajuutta, jolla digitaaliset teknologiat koskettavat työpaikkoja ja työntekijöiden tänä päivänä tarvitsemia digitaitoja työmarkkinoilla. Tutkimus korostaa, kuinka kansantalouden digitalisaatio aiheuttaa osaltaan työmarkkinoiden polarisaatiota: toisaalta se on johtanut kasvavaan korkean taitotason omaavien työntekijöiden tarpeeseen, jotka osaavat hyödyntää uusia teknologioita ammatillisissa tehtävissä; toisaalta se on johtanut vähenevään matalan taitotason omaavien työntekijöiden kysyntään. Tämän lisäksi tekoälyyn perustuva automatisaatio on siirtänyt syrjään ihmisiä ja johtanut joissain tapauksissa työpaikkojen menetykseen, samaan aikaan kun digitalisaatio suosii uusien työpaikkojen syntymistä, jotka vaativat kognitiivisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja, jotka täydentävät tietokonetyöskentelyyn perustuvaa työtä. Digitalisaatio johtaa myös nykyisten työtehtävien murrokseen, työtehtävien uudelleenmäärittelyyn ja niiden seurauksena taitoihin, joita uusien tehtävien suorittamiseksi vaaditaan.

Viimeaikaiset tilastot osoittavat, että työmarkkinoiden edellyttämien digitaitojen ja niiden tarjonnan välillä on kasvavaa epäsuhtaa. Eurostat 2017 -tilastojen perusteella 85%:ssa EU:n sisäisistä työpaikoista tarvitaan digitaalisia perustaitoja, kun taas jopa 43%:lla EU:n kansalaisista ei ole rittävää digitaalista taitotasoa. Tilastot näyttävät myös kuinka nopeasti työllistettyjen Internetin käyttäjien työtehtävät muuttuvat, syynä työpaikalla käytettyjen erilaisten ohjelmistojen kehittyminen: 29%:n työntekijöistä oli opittava käyttämään uusia työvälineitä työnsä hoitamiseksi ja osa heistä tunnusti tarvitsevansa siihen lisäkoulutusta.

Näissä muuttuvissa tolosuhteissa DigCompia on käytetty analysoimaan eri ammattien osaamisvaatimuksia ja määrittelemään ammatillisia digitaalisia profiileja seuraavilla sektoreilla (ks. DigComp at Work. The EU’s digital competence framework in action on the labour market: a selection of case studies):

  • nykyiset ammatit, kuten julkishallinnolliset tehtävät, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettaja jne.;
  • yleinen liiketoiminta, operatiiviset tehtävät ja teolliset palvelut, markkinointi ja myynti;
  • yleiset työnkuvat, kuten yrittäjän työ, virtuaalinen toimistotyö, kolmannen sektorin konsultin työ ja työllistymispalveluiden henkilökunta;
  • uudet it-tehostetut tehtävät eri kansantalouden sektoreilla (teollisuus 4.0 -tehtävät valmistuksessa, uudet digitaaliset tehtävät museoissa) ja erityiset it-erityisasiantuntijoiden työprofiilit.

Yllä olevissa kategorioissa tarvitaan erilaisia digitaalisen osaamisen tasoja ja alueita. Esimerkiksi DigComp at Work. The EU’s digital competence framework in action on the labour market: a selection of case studies -tutkimuksessa todettiin, että työllistymispalveluiden henkilökunta tarvitsee keskitason tai vaativan tason digitaalista osaamista kaikilla alueilla, kun taas perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettajan osaamisvaatimukset rajoittuvat tietyille alueille, kuten sisältöjen suunnitteluun. Tietyissä digitaalisista osaamista vaativissa ammateissa, kuten digitaalisten kokoelmien kuratoinnissa tai verkkoyhteisöjen ylläpidossa, korkea digitaalisen osaamisen taitotaso koskettaa useita sektoreita ja osa-alueita, joista tutkimuksessa annetaan esimerkkejä.

Muutamin sovelluksin DigCompia on voitu hyödyntää myös itsearvioinnin välineenä ja/tai pätevyystodistusten ja/tai koulutustarjonnan suunnittelun työkaluna. Esimerkiksi vuonna 2012 Baskimaan hallitus rakensi Ikanos -projektin avulla oppimisen tuen verkkoalustan niin työttömien kuin työllistyneidenkin kansalaisten digitaalisiin osaamistarpeisiin. DigCompia käytettiin niin sanotun työkalupakin kehittämisessä, itsearviointitestin luomisessa uraohjauksen tarpeisiin, lisäämään työllisyyttä 15 ammatillisen digitaalisen profiilin luomisen avulla, Personal Learning Environment (PLE) - henkilökohtaisten oppimisympäristöjen luomiseen digiosaamisen jatkuvaksi kehittämiseksi ja uuden digiosaamisen pätevyysjärjestelmä BAIT:in luomiseksi. Koulutuksen ja ohjauksen näkökulmasta henkilökohtaisten oppimisympäristöjen (PLE) idea on varsin mielenkiintoinen: PLE on järjestelmä, joka auttaa “oppijoita ottamaan vastuun ja hallitsemaan omaa oppimisprosessiaan. Tämä pitää sisällään tuen tarjoamisen oppijoille, jotta heidän on mahdollista asettaa omia oppimistavoitteita ja hallita oppimistaan; sekä opittavia sisältöjä että prosessia; ja kommunikoimaan muiden kanssa oppimisprosessin aikana ja siten saavuttamaan oppimistavoitteitaan. Tärkeitä käsitteitä PLE:ssa ovat muun muassa muodollisten ja epämuodollisten oppimistapahtumien integrointi yhdeksi oppimiskokemukseksi ja sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen institutionaaliset rajat ja verkostoprotokollat ylittäen (vertaiselta-vertaiselle, verkkopalvelut ja ryhmittymät), tuloksena resurssien ja järjestelmien valikoima henkilökohtaisesti hallinnoidussa tilassa.” (ks. Personal Learning Environments Definition). Digitaalisen maailman jatkuvasti muuttuessa digiteknologioita ei voi ottaa haltuun kerralla: vaaditaan jatkuvaa oppimista ja oppimaan oppimista itsehallinnoiduissa ja yksilöidyissä oppimistiloissa.

 


OER: Digital Skills & Competences for Adult Learners


5. Suosituksia aikuiskouluttajille

Kuten johdannossa mainittiin, voimassa on parhaillaan DigCompin versio 2.1. Viitekehykseen kohdistuva jatkuva päivitystarve osoittaa digitaalisen osaamisen dynaamisen luonteen: informaatioteknologioiden jatkuvasti muuttuessa se, mitä tulee oppia digitaalisesta ympäristöstä, muuntautuu jatkuvasti. Siksi täydellisesti pätevän yksilön roolin saavuttaminen on liikkuva maali, joka vaatii kanslaisilta kognitiivista joustavuutta ja avoimuutta muutokselle. Avainviesti aikuiskouluttajille onkin, että tekniseen tietoon tai tiettyihin it-työkaluihin keskittymisen sijaan, jotka voivat joutua syrjään nopeasti, oppijoita tulee rohkaista lähestymään “konetta” yrittämisen ja erehtymisen avulla, kokeilevalla asenteella, päättelytaitoja ja ongelmanratkaisukykyä hyödyntäen ja kehittäen.

Kokeilevaan asenteeseen liittyen kouluttajien olisi hyvä kannustaa ohjattaviaan lähestymään uusia ohjelmistoja ja/tai digitaalisia liittymiä uteliaasti, muodostaen hypoteeseja eli olettamuksia eri kuvakkeiden takana olevista toiminnoista. Sen sijaan, että painotetaan teknisten prosessien mieleenpainamisen tarvetta – mikä on haasteellista nimenomaan ikäihmisille, tulisi kouluttajien rohkaista oppijoitaan yrittämiseen ja erehtymiseen (trial-and-error learning), missä virheiden tekeminen ei ole häpeä, vaan tuottava tapa pohtia virheiden syitä, luoden samalla onnistuneesti uusia hyviä käytäntöjä. Jo mainittu projekti GIRDA, joka perustuu informaatioteknologiaan tutustumiseen yhteisöllisen pelaamisen kautta, on esimerkki tehdessä oppimisesta muistiinpainamisen sijaan.

Kouluttajien tulisi lisäksi tukea päättelykykyä edistäviä prosesseja luoden yhtymäkohtia verkosta löytyvän tiedon edelleen työstämiseen: verkon selaaminen ei ole suoraviivainen prosessi, vaan onnekas sattuma (serendipity) on päätekijä siinä kuinka päädymme tekemisiin tietyn verkkoresurssin kanssa. Onnekkaseen sattumaaan eli “johonkin mielenkiintoiseen ja miellyttävään asiaan, joka tapahtuu sattumalta” (Oxford Learner’s Dictionaries) sisältyy positiivinen asenne tuntematonta kohtaan ja mielihyvä sattumanvaraisesta löydöstä. Mutta sattumanvaraisista löydöistä todelliseen tietoon pääsemiseksi tarvitaan kykyä yhdistellä asiakohtia päättelyn avulla. Päättely on Peircen mukaan yhteydessä prosesseihin, jotka vievät ilmiöitä selittävien teorioiden muodostumiseen ja uusien ideoiden syntymiseen. Ne ovat kuin oivallus todellisuudesta sen selittämiseksi. Verkkolähteestä toiseen navigoimisen kokemus vaatii käyttäjiä kehittämään kyvyn luoda uusia merkityksiä digitaalisen verkostomoninaisuuden maailmassa (ks. myös Perriault, 2002). Inspiraatiota informaatiolukutaidon kehittämisen menetelmiin on tarjolla muun muassa korkeakoulu- ja tutkimuskirjastojen yhdistyksen ohjeista ja aloitteista (ACRL). 

Lopuksi, lukuisten digitaalisen maailman tuomien haasteiden edessä, kouluttajien olisi hyvä tukea teknologioiden hyödyntämiseen liittyvien ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Ongelmanratkaisutaidot ovat merkittäviä kahdessa eri mielessä: yhtäältä niillä tarkoitetaan kykyä ratkaista teknologisia kysymyksiä, ja toisaalta ne viittaavat kykyyn löytää teknologisia ratkaisuja jokapäiväisiin ongelmiin. Molemmat merkitykset on kuvattu tarkasti DigComp -viitekehyksessä, jossa digitaalisiin teknologioihin liittyvät ongelmanratkaisutaidot, kuten teknisten ongelmien ratkaiseminen vianmäärityksestä kompleksisempaan ongelmanratkaisuun; teknologisten ratkaisujen tunnistamisesta ratkaisujen kriittiseen arviointiin; aina luovaan teknologioiden käyttöön asti multimediasisältöjen tuotannossa ja itseilmaisussa. Tekemällä oppimisen (learning by doing) lähestymistapaa suositellaan edistämään edellä kuvattuja taitoja, ja myös digitaalinen media tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia osallistaa aikuisoppijoita luovaan multimediasisältöjen tuottamiseen. Tuotoksen, kuten vaikkapa multimediaa sisältävän ansioluettelon laatiminen, mikä oli tavoitteena edellä mainitussa Links-up workshop -työpajassa, antaa koulutettaville mahdollisuuden osallistua tekemällä oppimisen aktiviteetteihin, jotka tuovat oppijat niin teknisten kuin luovien ja itseilmaisuakin vaativien haasteiden eteen.

Yhteenvetona digitaalinen osaminen ei kosketa vain teknologioita, vaan myös – ja enimmäkseen – monialaisia taitoja, jotka ovat keskeisiä elinikäiselle oppimiselle. Painottamalla yrittämisen ja erehtymisen avulla oppimista, onnekkaita sattumia ja deduktiivista päättelyä sekä tekemällä oppimista, kouluttajien on mahdollista rohkaista aikuisoppijoita parantamaan digitaalista osaamistaan niin aktiivisen kansalaisuuden kuin jatkuvan ammatillisen kehittymisen ja oppimisenkin tarpeisiin.



Jatkolukemista

1. Ymmärryksen syventämiseen 2000-luvun taidoista ja osaamisesta suosittelemme EU:n verkkosivuilla olevien raporttien ja asiakirjojen lukemista, jotka on sijoitettu aiheen Learning and Skills for the digital era alle, ja tarjoavat yleiskatsauksen useisiin potentiaalisiin aikuisoppijoiden avointen oppimisresurssien joukosta verkosta löytämiin mahdollisuuksiin.

2. Saadaksesi päivitetyn kuvan DigComp-viitekehyksen kehittymisestä ja siihen liittyvistä aloitteista, suosittelemme EU:n verkkosivua DIGCOMP – Digital Competence framework for citizens.

 

Kirjoittajasta

Maria Ranieri, PhD, toimii koulutuksen, median ja teknologian apulaisprofessorina Florencen yliopistossa, Italiassa, ja on erikoistunut koulutuksessa hyödynnettäviin media- ja teknologiateorioihin ja metodologioihin. Hän on työskennellyt ja koordinoinut useita eurooppalaisia tutkimushankkeita mediaan, oppimiseen, teknologiaan ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyen.


 

Mitä opit tämän avoimen oppimisresurssin myötä?

Arvioi osaamistasi tämän verkkotestin avulla!



Klikkaa https://epale.ec.europa.eu/sites/default/files/epale_oer_digital_skills.... lataa koko resurssi
Klikkaa https://epale.ec.europa.eu/sites/default/files/digital_skills_and_compet... tekstitykseen.

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn Share on email